Elämä
Mielenterveyden ongelmat piinaavat opiskelijoita, näillä keinoilla vältät karikot
Mielenterveyden ongelmat ovat korkeakouluopiskelijoilla yleisimpiä terveysongelmia, jotka vaikuttavat opiskelukykyyn.
Jokaisen mielenterveys voi joskus järkkyä, vaikka ei olisi varsinaista taudinmääritystä tai edes tarvetta sellaiselle. Esimerkiksi keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys ja ahdistuneisuus voivat olla oireita mielenterveyden ongelmista. Diagnosoidut mielenterveyshäiriöt kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö, tarkoittavat sitä, että oireita on kasaantunut häiriöksi asti.
Miten mielenterveyden ongelmia voi yrittää ehkäistä ennalta? Entä jos ongelmia kuitenkin tulee, mitä kannattaa tehdä?
Pureudutaan ensin ennaltaehkäisyyn.
Mielenterveydestä huolehtiminen lähtee liikkeelle ihan tavanomaisista hyvinvoinnin rakennuspalikoista: riittävästä unesta ja liikunnasta, säännöllisestä syömisestä, sosiaalisten suhteiden ylläpidosta, tasapainosta vapaa-ajan ja velvollisuuksien välillä.
”Opiskelu on vaativaa työtä. Se tarkoittaa, että palautumisesta pitää huolehtia siinä missä työelämässäkin”, Haravuori sanoo.
Peruasioista huolehtimista painottaa myös mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen https://www.hs.fi/haku/?query=pauli+tossavainenYlioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä (YTHS). Opiskelijaelämä saattaa aluksi viedä mennessään, mutta sille kannattaa asettaa rajat, jotta työskentelylle ja levolle löytyy aikaa.
Tossavainen kehottaa omaksumaan alusta lähtien opiskelutavan, johon kuuluu suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, esimerkiksi oman toiminnan aikatauluttaminen.
”Sitä harvoin tarvitsee koulussa vielä, ja se on selkeästi taito, joka toisilla on ihan luontaisesti. Toisten pitää se opetella, tai muuten tulee vaikeuksia”, Tossavainen sanoo.
Joillekin voi tulla yllätyksenä, miten kovaa työtä korkeakoulussa opiskeleminen voi olla, ja he joutuvat opettelemaan työntekoa. Toiset taas vaativat itseltään liikaa, ja silloin joutuu opettelemaan työmäärän rajaamista ja epätäydelliseen suoritukseen tyytymistä. Molemmat tilanteet voivat stressata ja altistaa mielenterveyden ongelmille.
”Jonkinlainen oireilu on todella tavallista, ja se kuuluu elämään”, Tossavainen huomauttaa.
Jos vaikkapa ahdistus tai mielialan mataluus ei kuitenkaan tunnu menevän ohi tai alkaa toistua ja vaikuttaa toimintakykyyn, on syytä huolestua.
Mitä sitten tehdä, jos huomaa, että mielenterveys järkkyy? Tai jos miettii, onko tarpeeksi huonossa kunnossa apua hakeakseen?
Lyhyt vastaus: hae apua.
Haravuori suosittelee ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan, vaikka ei olisi varma, mikä itseä vaivaa – tai kuinka vakavasta vaivasta on kyse.
”Emmehän me oleta fyysisenkään terveyden kohdalla, että täytyy olla täysin varma jostain tietystä asia, jotta voisi hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen arvioon. Kyllä me lähdemme siitä, että ihmisellä on huoli jostain asiasta, ja sitten mietimme, mistä voisi olla kysymys”, Haravuori sanoo.
Yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyspalveluista vastaa YTHS. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Lisäksi esimerkiksi järjestöillä voi olla erilaisia mielenterveyspalveluita.
Jos ei kuitenkaan halua heti lähteä vastaanotolle, voi haarukoida omaa tilannetta esimerkiksi Mielenterveystalon verkkosivuilla. Siellä on kyselyjä ja oirenavigaattori, joiden avulla voi arvioida psyykkistä vointiaan.
Sivustolla on myös omahoito-ohjeita, jotka voivat auttaa erityisesti lievissä ongelmissa. Sivuston kyselyt ja ohjeet eivät kuitenkaan vastaa lääkärin diagnoosia ja hoitokontaktia.
Mielenterveyden ongelmat tai edes häiriöt eivät yleensä estä opiskelua. Toki joskus tilanne on niin vakava, että toimintakyky heikkenee merkittävästi.
”Harvoin mielenterveyshäiriöstä toipuu kotona neljän seinän sisällä”, Haravuori sanoo.
Esimerkiksi yliopistossa on usein mahdollista keventää opintoja ja ottaa johonkin jaksoon vähän kursseja. Tarvittaessa opintojen sovitteluun voi hakea apua opinahjon opintoneuvonnasta.
”Opintojen sovittaminen voinnin mukaan on se juttu”, Haravuori sanoo.
Jokaisen mielenterveys voi joskus järkkyä, vaikka ei olisi varsinaista taudinmääritystä tai edes tarvetta sellaiselle. Esimerkiksi keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys ja ahdistuneisuus voivat olla oireita mielenterveyden ongelmista. Diagnosoidut mielenterveyshäiriöt kuten masennus tai ahdistuneisuushäiriö, tarkoittavat sitä, että oireita on kasaantunut häiriöksi asti.
Miten mielenterveyden ongelmia voi yrittää ehkäistä ennalta? Entä jos ongelmia kuitenkin tulee, mitä kannattaa tehdä?
Pureudutaan ensin ennaltaehkäisyyn.
Mielenterveydestä huolehtiminen lähtee liikkeelle ihan tavanomaisista hyvinvoinnin rakennuspalikoista: riittävästä unesta ja liikunnasta, säännöllisestä syömisestä, sosiaalisten suhteiden ylläpidosta, tasapainosta vapaa-ajan ja velvollisuuksien välillä.
Muun muassa tällaisia asioita luettelee nuorisopsykiatri ja lääkäri Henna Haravuori https://www.hs.fi/haku/?query=henna+haravuoriHelsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS).”Opiskelu on vaativaa työtä. Palautumisesta pitää huolehtia siinä missä työelämässäkin.”
”Opiskelu on vaativaa työtä. Se tarkoittaa, että palautumisesta pitää huolehtia siinä missä työelämässäkin”, Haravuori sanoo.
Peruasioista huolehtimista painottaa myös mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen https://www.hs.fi/haku/?query=pauli+tossavainenYlioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä (YTHS). Opiskelijaelämä saattaa aluksi viedä mennessään, mutta sille kannattaa asettaa rajat, jotta työskentelylle ja levolle löytyy aikaa.
Tossavainen kehottaa omaksumaan alusta lähtien opiskelutavan, johon kuuluu suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus, esimerkiksi oman toiminnan aikatauluttaminen.
”Sitä harvoin tarvitsee koulussa vielä, ja se on selkeästi taito, joka toisilla on ihan luontaisesti. Toisten pitää se opetella, tai muuten tulee vaikeuksia”, Tossavainen sanoo.
Joillekin voi tulla yllätyksenä, miten kovaa työtä korkeakoulussa opiskeleminen voi olla, ja he joutuvat opettelemaan työntekoa. Toiset taas vaativat itseltään liikaa, ja silloin joutuu opettelemaan työmäärän rajaamista ja epätäydelliseen suoritukseen tyytymistä. Molemmat tilanteet voivat stressata ja altistaa mielenterveyden ongelmille.
Ylipäätään itsenäistyminen, joka opiskelun alkuun usein liittyy, on kuormittavaa, vaikka se onkin normaali ja toivottava asia. Lisäksi nuoret opiskelevat erilaisin valmiuksin: toisilla voi olla kuormittavia tekijöitä vaikka perhetaustassa.”Jonkinlainen oireilu on todella tavallista, ja se kuuluu elämään.”
”Jonkinlainen oireilu on todella tavallista, ja se kuuluu elämään”, Tossavainen huomauttaa.
Jos vaikkapa ahdistus tai mielialan mataluus ei kuitenkaan tunnu menevän ohi tai alkaa toistua ja vaikuttaa toimintakykyyn, on syytä huolestua.
Mitä sitten tehdä, jos huomaa, että mielenterveys järkkyy? Tai jos miettii, onko tarpeeksi huonossa kunnossa apua hakeakseen?
Lyhyt vastaus: hae apua.
Haravuori suosittelee ottamaan yhteyttä terveydenhoitajaan, vaikka ei olisi varma, mikä itseä vaivaa – tai kuinka vakavasta vaivasta on kyse.
”Emmehän me oleta fyysisenkään terveyden kohdalla, että täytyy olla täysin varma jostain tietystä asia, jotta voisi hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen arvioon. Kyllä me lähdemme siitä, että ihmisellä on huoli jostain asiasta, ja sitten mietimme, mistä voisi olla kysymys”, Haravuori sanoo.
Yliopisto-opiskelijoiden mielenterveyspalveluista vastaa YTHS. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Lisäksi esimerkiksi järjestöillä voi olla erilaisia mielenterveyspalveluita.
Jos ei kuitenkaan halua heti lähteä vastaanotolle, voi haarukoida omaa tilannetta esimerkiksi Mielenterveystalon verkkosivuilla. Siellä on kyselyjä ja oirenavigaattori, joiden avulla voi arvioida psyykkistä vointiaan.
Sivustolla on myös omahoito-ohjeita, jotka voivat auttaa erityisesti lievissä ongelmissa. Sivuston kyselyt ja ohjeet eivät kuitenkaan vastaa lääkärin diagnoosia ja hoitokontaktia.
Mielenterveyden ongelmat tai edes häiriöt eivät yleensä estä opiskelua. Toki joskus tilanne on niin vakava, että toimintakyky heikkenee merkittävästi.
Yleensä kuitenkin suositellaan jatkamaan opintoja, jos suinkin pystyy. Ne kun tuovat mielekästä tekemistä päiviin.”Opintojen sovittaminen voinnin mukaan on se juttu.”
”Harvoin mielenterveyshäiriöstä toipuu kotona neljän seinän sisällä”, Haravuori sanoo.
Esimerkiksi yliopistossa on usein mahdollista keventää opintoja ja ottaa johonkin jaksoon vähän kursseja. Tarvittaessa opintojen sovitteluun voi hakea apua opinahjon opintoneuvonnasta.
”Opintojen sovittaminen voinnin mukaan on se juttu”, Haravuori sanoo.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Mielenterveys Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Opiskelu Seuraa
Kommentit