Elämä

Espanjalaista vai kotimaista tomaattia pääsiäispöytään? Asiantuntijat kertovat viisi keinoa, joilla voit pienentää pääsiäisateriasi hiilijalanjälkeä

Ruuan kulutus ja ruokavalinnat muodostavat jopa neljänneksen suomalaisen hiilijalanjäljestä, kertoo erikoistutkija.

Pääsiäinen on yksi vuoden suurista ruokajuhlista, mutta voisiko pääsiäispöytään istahtaa hiukan paremmalla omallatunnolla? Voiko ilmastonmuutoksen ottaa huomioon ruokavalinnoissa?

Kyllä voi: ”Jo aika maltillisilla ruokavalion muutoksilla voi laskea ruuan ilmastovaikutuksia jopa viidenneksellä, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Jutun lopussa asiantuntijat kertovat viisi keinoa, joilla pääsiäisaterian hiilijalanjälkeä voi pienentää.

Ruuantuotanto on ympäristöjärjestö WWF:n mukaan yksi suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Ruuankulutus ja ruokavalinnat muodostavat ruokaketjun kautta jopa neljänneksen suomalaisten kuluttajien hiilijalanjäljestä.

Millaisia valintoja sitten ilmastonmuutoksesta huolestunut kuluttaja voi tehdä ruokaostoksilla marketissa?

”Jos sekaruuan syöjä siirtyy kohti täysin vegaanista ruokavaliota eli korvaa eläinperäiset ruuat monipuolisesti kasvikunnan tuotteilla, hänen ruokavalintojensa ilmastovaikutukset voivat melkeinpä puolittua tai ainakin pienentyä noin 40 prosenttia”, Katajajuuri sanoo.

VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen muistuttaa, että hyvä, terveellinen ruoka ei ole ristiriidassa ympäristöystävällisyyden kanssa. ”Oma terveys ja planeetan hyvinvointi kulkevat iloisesti käsi kädessä”, hän toteaa.

Toisaalta juhlapyhinä ei kannata Poutasen mielestä liikaa stressata. ”Tärkeämpää on se, mitä syöt arkisin, ei niinkään se, mitä syöt juhlapäivinä”, hän toteaa.

Näinä päivinä asiakkaat etsivätkin kaupoista nimenomaan kotimaisia kasviksia, kertoo Anne-Marie Wallenius, joka vastaa HOK-Elannolla hedelmistä ja vihanneksista sekä niiden paikallisesta hankinnasta.

Hän kertoo, että kevään ensimmäiset kotimaiset kasvihuoneperunat tulevat kauppoihin pääsiäiseksi.

Ensimmäiset avomaan varhaisperunat kypsynevät koulujen päättäjäisiin mennessä. Juhannuksena niitä on myynnissä jo kaikkialla.

Suomalaisia kasvihuoneessa kasvatettuja kurkkuja ja tomaatteja on kaupoissa, mutta myynnissä on myös espanjalaisia tomaatteja. ”Toukokuun aikana tulemme olemaan jo omavaraisia tomaattienkin suhteen”, Wallenius kertoo.

Ilmastolle ystävällisten valintojen tekeminen kaupan hyllyllä ei ole kovin helppoa, sillä elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä ei ole juurikaan merkintöjä kaupassa. Tietoa ei ole liioin ruuan kuljettamisen tai pakkaamisen vaikutuksista hiilijalanjälkeen – tosin Katajajuuren mukaan useimmat arvioivat niiden osuuden aivan liian suureksi suhteessa niiden todelliseen vaikutukseen.

Hän uskoo, että tietoa ruuan hiilijalanjäljestä saadaan vähitellen lisää.

”Viime syksyn IPCC-ilmastopaneelin raportti on saanut monet suomalaisyritykset tutkituttamaan omien elintarviketuotteidensa hiilijalanjälkeä. Tehtävä ei ole ihan helppo, mutta jo se, että yritys selvittää asiaa ja kertoo tekemisistään ja tavoitteistaan, viestii, että se ottaa ilmastoasiat tosissaan”, Katajajuuri sanoo.

Tässä asiantuntijoiden neuvot ympäristötietoiselle herkuttelijalle:

1. Suunnittele ateriat ennen kauppaan menoa.

Hyvällä suunnittelulla vältät ostamasta liikaa ruokaa. ”Ruokahävikistä ja turhan ruoan tuottamisesta aiheutuva hiilijalanjälki on kaikkein turhin”, sanoo Juha-Matti Katajajuuri.

2. Lisää kasvisten osuutta aterioissa.

Juuresten, perunoiden ja kasvisten hiilijalanjälki on verrattain pieni. Mutta kumpi sitten on ilmastolle kuormittavampi, espanjalainen vai kotimainen tomaatti?

Yli kymmenen vuoden takainen tutkimus kertoi isoja lukuja kotimaisten kasvihuonevihannesten ilmastokuormituksesta. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kuormitus on pudonnut huomattavasti sen jälkeen, kun kasvihuoneissa on ryhdytty käyttämään yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä, kuten haketta ja vihreää sähköä.

”Parhaimmillaan suomalaisen tomaatin ilmastokuormitus pääsee jo samoihin lukuihin kuin Espanjassa tuotetun, Suomeen kuljetetun tomaatin”, Katajajuuri sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalaisten tomaattien puolesta puhuvat kuitenkin esimerkiksi työntekijöiden paremmat olosuhteet, kasteluveden parempi riittävyys ja mahdollisuus kierrättää jätevesiä sekä se, että Suomessa maaperä ei suolaannu kuten Espanjassa. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö on runsasta Espanjassa, kun taas Suomessa käytetään biologista torjuntaa.

Lähiaikoina julkaistaan jälleen uusia tutkimustuloksia kotimaisten kasvuhuonevihannesten hiilijalanjäljestä.

3. Panosta ympäristöystävälliseen lihaan.

Eri lihoilla on kainsainvälisten tutkimusten mukaan erilaisia ympäristövaikutuksia. Suurimman jäljen ilmastoon jättävät märehtijät eli naudat ja esimerkiksi myös lampaat. Niiden ilmastovaikutukset ovat 20–60 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia jokaista syötävää lihakiloa kohti.

Sianlihan ilmastovaikutus on 5–9 ja broilerin 3–7 hiilidioksidiekvivalenttikiloa jokaista syötävää kiloa kohti.

Kun suomalaisten nautojen hiilijalanjälkeä verrataan eri maista tuodun naudanlihan hiilijalanjälkeen, tuloksiin vaikuttavat monet asiat. Myös laskentamenetelmissä voi olla eroja.

”Vaikka kotimaisen naudanlihan ja tuontinaudanlihan ilmastovaikutukset syntyivät osin eri tekijöistä, ovat ne tämänhetkisten tulosten mukaan loppujen lopuksi aika lähellä toisiaan”, Katajajuuri summaa.

Onko sitten kotimainen lammas ilmaston kannalta parempi valinta kuin lammas, joka on tuotu vaikkapa Uudesta Seelannista?

Siihen ei tutkijoilla ole vastausta, sillä kotimaisen lampaan ilmastokuormaa ei ole tutkittu.

Jos asiaa kysytään Kemiön Westankärrin kartanon lampaista vastaavalta Jukka-Pekka Tobiassonilta, suomalaisilla luonnonlaitumilla laiduntanut lammas on sekä ilmastollisesta että eettisestä näkökulmasta parasta. ”Rannikolla karitsoita kasvatetaan kivisillä rantaniityillä, metsälaitumilla, hakamailla ja joutoalueilla, jotka eivät sovi viljelykäyttöön. Lampaat levittävät mukanaan kasveja ja hyönteisiä, jotka tuovat mukanaan erilaisia lintulajeja. Siksi luonnonlaidunten käyttö pienentää lampaiden hiilijalanjälkeä”, Tobiasson selittää.

Tobiasson oli mukana WWF:n ja Metsäkeskus Tapion työryhmässä, joka pyrki luomaan laatukriteerit kotimaiselle luonnonlaidunlihalle. Projekti on kuitenkin kesken.

Westankärrin tilalta pääosa lampaanlihasta eli 400–500 karitsaa vuosittain myydään suoraan kuluttajille. Lisäksi lammasta myydään joihinkin ravintoloihin.

4. Nauti, älä ahmi!

Paaston päättymistä juhlitaan rahkasta, voista ja kermasta tehdyllä pashalla ja kermaisilla jälkiruuilla. Maito kuormittaa tutkimusten mukaan ilmastoa melko vähän, koska lehmän maitotuotos on korkea ja naudanliha peittoaa osan lypsykarjatuotannon aiheuttamasta ilmastokuormasta. Kermalla, voilla ja esimerkiksi juustolla ilmastotaakka on jo suurempi kuin maidolla. Kananmunien ilmastokuormaa ei Suomessa ole tutkittu. Katajajuuri pitää hyvin todennäköisenä, että se alittaa broilerin hiilijalanjäljen.

WWF julkisti kuitenkin vastikään suosituksen, jonka mukaan kuukaudessa tulisi syödä korkeintaan kuusi kananmunaa. Suositus perustuu sekä terveellisyyteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

5. Nauti punaviini luomuna.

Punaviinin ilmastokuormitus koostuu itse viinin lisäksi rahdista ja pakkauksesta. Viinin luomumerkintä kertoo menetelmästä, jolla rypäleet on viljelty. ”Pitkällä tähtäimellä luomutuotannon hyöty ilmastolle syntyy siitä, että hiiltä palautuu maaperään orgaanisen lannoituksen myötä”, kertoo Alkon kestävän kehityksen päällikkö Laura Varpasuo.

Pakkaamisessa nyrkkisääntö on se, että mitä kevyempi ja kierrätettävämpi on viinipakkaus, sitä pienempi on sen hiilijalanjälki. Kierrätettävä muovinen pet-pullo on ympäristön kannalta parempi kuin lasipullo. Litraa kohti pienimmät ilmastovaikutukset ovat hanapakkauksella, kartonkitölkillä ja viinipussilla.

Kuljetuksen osuus viinin ilmastovaikutuksesta on Varpasuon mukaan suhteellisen pieni. Esimerkiksi Euroopan ulkopuolelta viinit rahdataan usein laivalla, jolloin ympäristövaikutukset saattavat olla pienemmät kuin Euroopan sisäisen rekkarahdin. Vaikutusta on myös sillä, tuleeko viini valmiiksi pullotettuna vai tuodaanko se tankissa ja pakataan Suomessa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    5. 5

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    7. 7

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    8. 8

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    9. 9

      Taistele, pakene vai sittenkin lamaannu – kuka pystyy toimimaan tarkoituksen­mukaisesti hengen­vaarassa?

      Tilaajille
    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    10. 10

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää