Elämä

Tyttö sanoi olevansa toivoton tapaus, mutta ratkoi pian matematiikan tehtäviä: Tutkijoiden kehittämä menetelmä mullisti nuorten opiskelumotivaation

Toisen asteen opiskelijoiden motivaatiota tutkinut Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijatohtori Sami Määttä pelkää, että nuoret jäävät oppivelvollisuuden uudistuksessa yksin.

Miten toisen asteen opiskelijat saadaan motivoitua käymään koulu loppuun? Sitä moni on pohtinut kuultuaan hallitusohjelmaan kirjatusta oppivelvollisuusiän nostamisesta.

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijatohtori Sami Määtän mukaan kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti.

”On huono juttu, jos nuoret tuntevat, että heidät ulkopuolelta pakotetaan opiskelemaan, heidän autonomiaansa ei tueta, vaan pikemminkin nitistetään. Keskustelu lipsahtaa helposti negatiivissävytteiseksi, ja heti mennään metsään, kun puhutaan pakosta”, Määttä sanoo.

Määttä tietää vaikeassa tilanteessa olevien nuorten motivoinnista enemmän kuin moni muu. Hän on tutkinut sitä, miten heikosti opintoihin sitoutuneita ja motivoituneita ammattikoululaisia voitaisiin tukea niin, etteivät opinnot jäisi kesken.

Tutkijat kokeilivat yksinkertaisia arkisia tapoja ja pieniä tekoja. Niillä oli suuri vaikutus nuorten opiskeluintoon. Tutkimus oli osa Niilo Mäki -instituutin Motivoimaa-hanketta, joka toteutettiin vuosina 2009–2012.

 

”Yksi osallistuja oli tyttö, joka totesi heti alkuunsa, että hän on tyhmä, eikä osaa lainkaan matematiikkaa ja kaikilla tähän mennessä on mennyt häneen hermot, eikä tästä tule yhtään mitään.”

Aiemmissa tutkimuksissa oli huomattu, että yksinäisyys ja motivaatio erityisesti ammattikoulun ensimmäisenä ja toisena vuonna ennustavat opintojen sujumista ja mahdollista keskeyttämistä. Tutkijat aloittivat projektin, jolla pyrittiin katkaisemaan heikoimmin koulussa pärjäävien kierre kohti syrjäytymistä.

Projektiin osallistujat valittiin heikon koulumotivaation perusteella.

Ensimmäisen opiskeluvuoden alussa kartoitettiin nuorten käsitystä itsestään oppijoina sekä tapaa tehdä koulutehtäviä ja ennakoida niissä onnistumista. Tämä koulumotivaation kartoitus ja projektin oppilashuollon suositukset olivat kriteerit osallistumiselle. Mukaan otetut nuoret olivat opinnoissaan heikoimman viiden prosentin joukossa. He odottivat epäonnistuvansa tehtävissä ja siksi välttelivät niitä.

”Yksi osallistuja oli tyttö, joka totesi heti alkuunsa, että hän on tyhmä, eikä osaa lainkaan matematiikkaa ja kaikilla tähän mennessä on mennyt häneen hermot, eikä tästä tule yhtään mitään”, Määttä kertoo.

 

Tunnit alkoivat yhteisellä välipalalla ja kuulumisten kertomisella.

Määtän mukaan suurimmalla osalla ihmisistä on yleensä melko realistiset odotukset kyvyistään ja onnistumiseen johtavista syistä. Jotkut saattavat defensiivisesti epäillä onnistumisen mahdollisuuksia, ja ahdistus saa heidät työskentelemään keskittyneesti, mikä johtaa lopulta kuitenkin onnistumiseen.

Syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella käsitys omista kyvyistä on usein huono. Osa saattaa ajatella, että pärjäisi kyllä, jos vain yrittäisi, mutta siihen ei riitä voimia. Osa ajattelee samalla tavalla kuin Määtän esimerkin tyttö – että on tyhmä, eikä siksi edes kannata yrittää.

Molempina vuosina tutkijat järjestivät opiskelijoille runsaan kuukauden mittaisen kurssin syksyllä ja keväällä, kaksi kertaa kaksi tuntia viikossa. Tunnit alkoivat yhteisellä välipalalla ja kuulumisten kertomisella. Sen jälkeen tehtiin tehtäviä, jotka liittyivät opiskelutehtävien aloittamiseen, opiskelustrategioihin ja opintojen tavoitteisiin.

 

Nuoria ohjeistettiin aloittamaan helpoimmasta, ja vähitellen laskut paperin ensimmäiseltä puolelta oli laskettu.

Paikalla olleet opettaja ja tutkijat eivät reagoineet negatiivisesti tytön näkemykseen omista kyvyistään.

”Ei mitätöity eikä myöskään lietsottu. Vieressä olleella kaverilla sattui olemaan moniste matikan tehtäviä mukana, ja sovittiin, että tyttö alkaa tehdä tehtäviä yhdessä tämän matikkaa osaavan kaverinsa kanssa”, Määttä sanoo.

Nuoria ohjeistettiin aloittamaan helpoimmasta, ja vähitellen laskut paperin ensimmäiseltä puolelta oli laskettu.

”Sitten levättiin vähän aikaa ja tehtiin toinen puoli”, Määttä kertoo.

Kun moniste oli kokonaisuudessaan tehty, tyttö sai konkreettisen osoituksen siitä, että hän osasikin matematiikkaa, eikä kukaan ollut hermostunut hänelle. Lopulta tyttö sai rästissä olleen tentinkin suoritettua.

 

”Opiskelijat janosivat vihkoja takaisin nähdäkseen, mitä positiivista heistä on kirjoitettu.”

Jokaisella nuorella oli palautevihko, johon he kirjoittivat onnistumisiaan tunneilla tai koulussa ylipäätään. Tapaamiskertojen välillä vihot olivat opettajilla ja tutkijoilla, jotka kirjoittivat onnistumiseen vastauksen tai kehuivat nuoren toimintaa tunneilla, antoivat pelkästään positiivista palautetta.

”Tämä auttoi nuoria näkemään itsensä positiivisesta näkökulmasta, mitä ei koulussa ollut aiemmin kovin paljoa tapahtunut. Opiskelijat jopa janosivat näitä vihkoja takaisin nähdäkseen, mitä positiivista heistä on kirjoitettu. Se näytti hyvin, miten ihmisellä, joka on koulusta saanut paljon kuraa niskaan, on tällainen jano aikuiselta tulevalle positiiviselle palautteelle”, Määttä kertoo.

Vaikka kurssi oli suhteellisen lyhyt, tulokset olivat erittäin lupaavia. Kukaan interventioon osallistuneista nuorista ei jättänyt koulua kesken ensimmäisen vuoden aikana. Verrokkiryhmästä koulun lopetti kesken joka viides ja paremmin pärjäävistä joka kymmenes.

 

”Positiivinen palaute on kaikki kaikessa, sen vaikutus nuoren minäkuvaan ja identiteetin muodostamiseen on valtava.”

Aikuiselta tullut positiivinen palaute sekä aikuisten läsnäolo olivat Määtän mukaan keskeisimmät hyviä tuloksia selittävä tekijät.

”Positiivinen palaute on kaikki kaikessa, sen vaikutus nuoren minäkuvaan ja identiteetin muodostamiseen on valtava. Myös yhteenkuuluvuuden tunteen luominen, se että kaikki huomioidaan, on merkittävää. Välipala oli ulkoinen palkkio, mutta jotkut saivat aina vastuun hankkia sen muille, mikä myös vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta”, Määttä sanoo.

Tutkimus nojaa teoriaan ihmisen psykologisista perustarpeista, joihin kuuluvat autonomia, yhteenkuuluvuuden tunne sekä kompetenssin kokemus, eli pystyvyyden kokemus. Tärkeää on myös tunne siitä, että pystyy tekemään jotakin merkityksellistä yhteisen hyvän puolesta.

 

Tutkimukset puhuvat selkeästi pakottamista vastaan.

Yhteenkuuluvuuden tunne ja jatkuva positiivinen palaute aikuiselta voisi siis parhaimmillaan hidastaa tai jopa pysäyttää syrjäytymisen kehän.

Autonomian tarpeen täyttymiseksi tutkimukset puhuvat selkeästi pakottamista vastaan.

”Tutkimuskirjallisuudessa on vahva näyttö sen puolesta, että opiskelun täytyisi olla autonomiaa tukevaa niin, että nuoren on mahdollista löytää omat kiinnostuksen kohteet ja tavat toimia”, Määttä sanoo.

Vaikein kysymys oppivelvollisuuden ja motivaation näkökulmasta se, miten nuoret voisivat omaksua ulkoapäin heille asetetun koulutuksen motivoivaksi. Määtän mukaan keinot ovat samat kuin jo aiemmin mainitut, enemmän kohtaamisia rohkaisevien aikuisten kanssa ja lisäksi syy kaikelle tekemiselle.

”Keskeistä on sosiaalinen lämpö ja se, että toiminta on merkityksellistä ja nimenomaan maailmassa, jossa nuori elää. Näin nuoret jaksavat tehdä niitäkin asioita, jotka eivät itsessään ole kiinnostavia”, Määttä sanoo.

Määtän mukaan haasteita asettaa erityisesti se, että ammattikoulun opetuksesta on karsittu kuluja ja opiskelijoilta vaaditaan yhä vähemmän läsnäoloa. Jotta oppivelvollisuuden pidentäminen todella toimisi ja ehkäisisi syrjäytymistä, opettajia olisi saatava lisää.

”Ajatus on sinänsä hyvä, että pidetään nuorista huolta pari vuotta pidempään. Mutta jos ei ole ihmisiä auttamassa ja kohtaamassa niitä nuoria, jotka sitä tarvitsevat, heille syntyy käsitys, että kukaan ei oikeasti välitä ja oppivelvollisuuden pidentäminen on jälleen yksi ulkopuolelta nostettu pakko”, Määttä sanoo.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    2. 2

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    3. 3

      Poliisi selvittää tapausta, jossa mies etsii You­tubeen ladatulla videolla seuraa Suvi­seuroille ala­ikäisistä tytöistä

    4. 4

      Maapallo lähestyy ”ilmasto­apartheidia”, varoittaa YK:n asian­tuntija

    5. 5

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    7. 7

      Suomalaisnainen viestissään Isis-leiriltä: Naisia ja lapsia viedään vankilaan

    8. 8

      Viisi opiskelupaikan Oulun yliopistossa jo saanutta hakijaa menetti paikkansa väärin tallennettujen tietojen takia

    9. 9

      Tankojuoppous on yksi Suomen omituisimmista rikoksista, ja poliisi­tarkastajakin myöntää pykälän olevan ”hölmösti rakennettu”

    10. 10

      Pahasta työuupumuksesta toipuminen voi viedä vuosia, mutta sen voi ehkäistä, jos tunnistaa oireet ajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    3. 3

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    4. 4

      Britney Spears oli yhtä aikaa paheellinen ja neitseellinen – 20 vuotta sitten synnytetty tähti ei ole koskaan ollut vapaa ja nyt hänen vointinsa huolestuttaa monia

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain superrikkaat julkaisivat avoimen kirjeen presidenttiehdokkaille: ”Verottakaa meitä enemmän”

    6. 6

      Sodanaikainen pommi räjähti Saksassa ja jätti jälkeensä ison kraatterin pellolle

    7. 7

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    8. 8

      Tämän talon ei pitänyt koskaan valmistua – Veturinkuljettaja Rave veisti viimeisen linnansa kiviä myöten itse

    9. 9

      Pietari oli 1990-luvulla rikollisten valtakunta: Tuhansia salamurhattiin ja suomalaisetkin marssivat alamaailman pillin mukaan

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen porvaripoika uskoi parempaan maailmaan, lähti Venäjän vallankumoukseen ja haudattiin Kremlin muuriin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    5. 5

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    6. 6

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    7. 7

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    11. Näytä lisää