Elämä

Ovatko älylaitteet vallanneet lasten elämän? Perinteiset lelut ja kirjat kiilaavat yhä ohi, kertoo kysely

Lapset viettävät aikaa ruutujen ääressä, mutta lasten ajankäyttö ei olekaan muuttunut niin paljon kuin helposti luulemme.

Leikit pilalla, pelkkää ruutuaikaa tilalla.

Lelut pilalla, pelkkää digilaitetta tilalla.

Näin voisi DJ Ibusal rallatella, ja aika moni nyökkäisi.

Leikkivätkö lapset enää tavallisilla leluilla tai tavallisia leikkejä? Monesta aikuisesta tuntuu, että lapset haluavat vain katsoa tubettajia ja TikTokia älypuhelimesta tai pelata Fortnitea pleikkarilla.

Tuntuu, että lasten ajankäyttö on muuttunut. Tuntuu, että lapset ovat vaihtaneet lelut täysin älylaitteisiin.

Tunnetta tukee se, että vuodenvaihteessa Suomesta hävisi konkurssien myötä kaksi suurta lelukauppaketjua, BR Lelu ja Toys ”R” Us.

Tunne on väärä.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Monilukutaitoa opitaan ilolla (MOI) -tutkimus- ja kehittämisohjelma teki viime vuonna pienten lasten huoltajille kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin alle kymmenvuotiaiden lasten ajankäyttöä.

Tutkimuksesta julkaistiin tammikuussa raportti, jonka mukaan lapset suosivat yhä perinteisiä leikkejä, leluja, pelejä, kirjoja ja liikuntavälineitä.

Tutkimuksen päätulokset ja raportin väliotsikot ovat mannaa älylaitteiden ylivaltaa pelänneille:

”Lelut ja kuvakirjat vievät voiton älylaitteista.”

”Digitaaliset pelit harrastuksena jäävät liikunnan, kädentaitojen ja lukemisen taakse kaiken ikäisillä lapsilla.”

”Lasten mielipuuhaa on leikkiminen.”

”Alle kymmenvuotiaiden lasten kanssa luetaan päivittäin.”

”Alle kymmenvuotiaiden keskuudessa lelut, kirjat ja liikuntavälineet ovat kodeissa käytetyimmät välineet. Älylaitteet tulevat sijalta yhdeksän alkaen.”

”Suosituimmat lasten harrastukset liittyvät liikuntaan, kädentaitoihin ja lukemiseen.”

Tutkimuksen
mukaan lapset käyttävät itsenäisesti eniten leluja, toiseksi eniten kuva- ja tarinakirjoja, kolmanneksi eniten palapelejä ja neljänneksi eniten liikuntavälineitä, kuten suksia ja palloja. Älypuhelin oli vasta sijalla 12 ja hävisi lauta- ja korttipeleillekin. Tablet-tietokone oli sijalla kuusi ja digitaaliset pelit ja konsolipelit sijalla kymmenen, heti digitaalisten tv-sisältöjen jälkeen.

Kasvatustieteiden professori Kristiina Kumpulainen on MOI-kehittämisohjelman johtaja. Hänelle tutkimuksesta tuli mieleen jossain määrin oma lapsuus ja 1970-luku. 40 vuodessa lasten ajankäyttö ei olekaan muuttunut kovin paljoa. Tutkimukseen voi tutustua tästä linkistä.

”Digitaalisia laitteita ja sisältöjä on tullut mukaan lasten elämään, mutta lapset viettävät yhä tosi paljon aikaa perinteisten lelujen, urheiluvälineiden ja palapelien parissa”, Kumpulainen kertoo.

Suomenkieliseen, valtakunnalliseen verkkokyselyyn vastasi 6 459 henkilöä. He olivat 0–10-vuotiaiden lasten vanhempia tai isovanhempia.

 

On se mahdollisuus, että vanhemmat vastaavat, kuten he toivoisivat asioiden olevan.

”Oli jännä huomata että lelut, kuvakirjat, urheiluvälineet ja askarteluvälineet sekä erilaiset lauta- ja korttipelit veivät vielä voiton älylaitteista.”

Kyselyn tulokset saattavat yllättää varsinkin ne vanhemmat, jotka ovat kokeneet internetin, pelikonsolien ja älylaitteiden vetovoiman. Lomapäivän riemukkain hetki voi olla se, kun lapsi pääsee hotelliin, jossa on toimiva langaton netti, vaikka koko päivä on kieputtu huvipuiston laitteissa, syöty jäätelöä ja katsottu tiikeriä silmiin.

Professori Kumpulainenkin jäi miettimään kyselyn tuloksia. Hän miettii niitä yhä. Kaunistelivatko vastaajat totuutta?

”Kuinka paljon tulokset voivat pitää paikkaansa? Kaikissa kyselyissä on se mahdollisuus, että vanhemmat vastaavat, kuten he toivoisivat asioiden olevan. Ja todellisuus voikin olla eri.”

Kumpulaisen mukaan vastaukset kertovat joka tapauksessa vanhempien arvoista.

 

”Yhdessäoloon todella satsataan. On paljon leluja ja välineitä ja asioita tehdään yhdessä.”

”Mitä vanhemmat haluavat, toivovat ja näkevät oikeana lasten elämässä ja kasvatuksessa. Mielestäni tutkimus kertoo siitä, että alle kymmenvuotiaat leikkivät vielä hyvin perinteisesti eivätkä digilaitteet ole vallanneet koko heidän elämäänsä.”

Kumpulainen kertoo, että lasten digilaitteiden käyttö lisääntyy iän myötä. Tutkimuksen ikähaarukka vaikutti varmasti tuloksiin, sillä kolmevuotias tuskin käyttää yhtä paljon älypuhelinta kuin kymmenvuotias.

Vanhemmat haluavat viettää paljon aikaa pienen, alle kouluikäisen lapsen kanssa.

”Yhdessäoloon todella satsataan. On paljon leluja ja välineitä ja asioita tehdään yhdessä.”

Kun lapsi kasvaa ja oppii lukemaan, vanhemmat antavat lapselle enemmän itsenäistä aikaa ja ekaluokkalaiselle monesti ensimmäisen älypuhelimen.

 

”Jos ei ole muita virikkeitä, kännykkä kaivetaan helposti esiin.”

”Siitä vähitellen alkaa näiden digivälineiden käyttö, jonka laajuus riippuu paljon siitä, kuinka paljon vanhemmat jaksavat olla aidon kiinnostuneita siitä, mitä lapsi lopulta tekee.”

Kumpulainen haluaisi lisätutkimusta siitä, minkälaista lasten elämä on noin yhdeksän ikävuoden jälkeen.

”Alkaako digilaitteiden käyttö lisääntyä ja viedä epäterveellä tavalla lapsen ajankäyttöä päivässä? Oma hypoteesini on, että näin tapahtuu.”

Passiivinen videoiden tuijottaminen on kuin television katsomista.

”Tv-ohjelmat ovat monesti jonkun tarkistamia, mutta internetissä ei välttämättä ole lapsille sensuroituja sisältöjä.”


MOI-tutkimuksen mukaan ainakin alle kymmenenvuotiaat ovat vielä aktiivisia, heidän ehdotonta lempipuuhaansa on leikkiminen. Mutta luopuvatko lapset yhä nuorempana leikeistä ja leluista?

”Pitää miettiä, mitä se leikkiminen on. Leikki ja leikin välineet muuttuvat, ne ovat aina muuttuneet. Ottaako lapsi leikkiin mukaan näitä digitaalisia välineitä? Lapsi voi samanaikaisesti tehdä digitaalisia ja perinteisiä juttuja. Onko hän juuri nyt digilaitteiden parissa vai tekeekö jotain muuta? Sen raja hälvenee”, Kumpulainen pohtii.

Tutkijoidenkin on vaikea määritellä, mikä on digilaitteiden käyttöä, kun perinteisissä leluissakin on tietotekniikkaa.

Kumpulaisen mukaan on kuitenkin yllättävän paljon perinteisiä leikkejä, joista digiajan lapset innostuvat ja nauttivat. Eivät lapset välttämättä tartu älypuhelimeen, jos heillä on kavereita tai muuta mielekästä tekemistä. Monesti älypuhelimen käyttäminen on pelkkää ajantappamista, aivan kuin television katselu.

 

”Ei se Minecraft-peli ole turhaan saavuttanut suurta suosiota.”

”Rakentelu-, hippa- ja juoksuleikit, tämän tyyppisiin leikkeihin tosi moni lapsi lähtee mukaan, jos siihen vain tarjotaan mahdollisuus. Jos ei ole muita virikkeitä, kännykkä kaivetaan helposti esiin.”

Esimerkiksi kaikenlainen rakentaminen on leikkimisen ydintä.

”Ei se Minecraft-peli ole turhaan saavuttanut suurta suosiota. Nyt lapset rakentavat verkossa pelaamalla Minecraftia, mutta toki toivon, että lapset rakentelisivat myös fyysisesti.”

Ei sekään ole hyvä, että lapsi potkii pihalla palloa, rakentaa majoja ja kiipeilee puissa, kunnes vihdoin 18-vuotissyntymäpäivänään käyttää ensimmäisen kerran älypuhelinta.

”Täytyyhän lapsia kasvattaa sopivalla tavalla digimaailmaan. Lapsien pitää oppia kriittistä lukutaitoa.”

Kumpulainen sanoo, että digimaailmassa on lapsille paljon hyvää ja huonoa, ja monien eri tieteenalojen tutkijat ovat kiinnostuneita juuri tästä tasapainoilusta.

”Ei kannata asennoitua siten, että digitaalisuus on hyvä tai paha. On upeita juttuja, jotka yhdistävät ihmisiä ja laajentavat toimintaa, ajattelua ja jopa oppimista. Mutta vastaavasti se voi aiheuttaa riippuvuutta, väkivaltasuutta, unenpuutetta, liikkumattomuutta ja liikalihavuutta.”

Vanhempien kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota siihen, mitä lapsi esimerkiksi internetissä tekee ja kuinka paljon hän viettää siellä aikaa.

 

”Lapset ottavat mallia vanhemmista, joilla on koko ajan kännykkä kädessä.”

”Itse olen ajatellut, ettei mitään saisi olla liikaa. Päivän pitää koostua monista eri asioista ja silloin ollaan huonoilla teillä, jos päivä rakentuu digisovellusten parissa olemisesta eikä siihen liity mitään muuta. Terve järkikin sanoo, ettei se ole hyvästä.”

Kumpulaisen mukaan nykyään kiinnitetään liikaa huomiota vain lapseen, jos tämä viettää paljon aikaa netissä tai pelikonsolilla pelaten. Lapsen käytös ei muutu, ellei lapsen ympäristö muutu.

”Lapset ottavat mallia vanhemmista, joilla on koko ajan kännykkä kädessä. Heristäisin sormeani myös digisovellusten ja -ohjelmien valmistajille. Heidän vastuustaan pitäisi puhua enemmän.”

Leluketjujen kaatuminen ei siis johtunut siitä, että lapset eivät enää leiki leluilla vaan räpläävät älypuhelinta tai pelinkonsolin ohjainta. Kyse oli tanskalaisen emoyhtiön huonoista ratkaisuista.

”Leluja myydään yhä, se ei ole ongelma”, sanoo Suomen Leluyhdistys ry:n puheenjohtaja Riia Sandström lelukauppojen tilanteesta.

”Ei ihminen ole mihinkään muuttunut. Kehittyminen vaatii leikkimistä. Leluja ja hyviä pelejä tarvitaan.”

Kolme vinkkiä vanhemmille

Professori Kristiina Kumpulaisen kolme vinkkiä innostaa lapsi leikkimään, lukemaan tai liikkumaan:

1. Ota lapset mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Pohdi yhdessä lapsen kanssa sitä, mikä perheenjäsenten ajankäytössä on hyvää ja huonoa. Ideoi yhdessä lapsen kanssa, miten ajankäyttöä voisi parantaa tai muuttaa.

2. Suomessa on upea kirjastolaitos, joka tarjoaa nykyään paljon muutakin kuin kirjoja. Vie lasta kirjastoon ja muihin kulttuurilaitoksiin.

3. Tarjoa ja esittele lapselle erilaisia tapoja harrastaa liikuntaa. Älä vain niitä lajeja ja harrastuksia, joista olet itse kiinnostunut ja joita arvostat. Anna lapselle mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntamuotoja ja harrastuksia. Tutustu lapsen kanssa yhdessä eri vaihtoehtoihin. Lähde mukaan ja tue lasta, jos hän on aluksi arka.

Lasten suosikit top 15

Näitä välineitä lapset käyttävät itsenäisesti eniten MOI:n kyselytutkimuksen mukaan. Kyselyyn vastasi 6 459 henkilöä (0–10-vuotiaiden lasten vanhempia tai isovanhempia).

1. Leluja (6 329 vastaajaa ilmoitti, että lapsi käyttää yksin)

2. Lasten kuva- tai tarinakirjoja (5 712)

3. Palapelejä (5 677)

4. Liikuntavälineitä (5 563)

5. Askartelu- ja kädentaitovälineitä (5 315)

6. Tablet-tietokoneita (4 211)

7. Soittimia (4 125)

8. Harjoittelu- tai oppikirjoja (3 756)

9. Digitaalisia tv-sisältöpalveluja (3 608)

10. Digitaalisia pelejä, konsolipelejä (3 596)

11. Lauta- ja korttipelejä (3 596)

12. Älypuhelimia (3 432)

13. Lasten tietokirjoja (3 136)

14. Tutkimusvälineitä (2 831)

15. Musiikkialbumeja (2 812)

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”, yliopiston mukaan kommentit ovat asiattomia

    2. 2

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    3. 3

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    4. 4

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    5. 5

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    6. 6

      Halla-aho Ylen haastattelussa: Perussuomalaiset ei halua halpatyövoimaa, tässä suuri näkemysero kokoomuksen kanssa

    7. 7

      Teal Swan kertoo olevansa Arcturus-tähdeltä ja antaa neuvoja niin rahan kuin kannabiksenkin käytöstä: Nykyajan kultti­johtajat manipuloivat ihmisiä verkossa

      Tilaajille
    8. 8

      Bisneseliitin raamattu varoitti koronkiskoja­kapitalismin vaarantavan läntiset arvot, mutta vielä suurempi uhka saattaa olla hyperkilpailun kyllästämä Kiina

    9. 9

      ”Kanadan kultapojasta” kuoriutui kohusta toiseen seilaava poliitikko, jonka kannatus syöksyy: mitä Justin Trudeaulle tapahtui?

    10. 10

      HS-analyysi: Merivoimat on saamassa kaikessa hiljaisuudessa suunniteltua suurempia taistelualuksia – miksi Puolustusvoimat on puhunut asiasta vähätellen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    2. 2

      Sen piti olla tavallinen opinnäyte: Järven­pääläinen Ilja Oikarinen, 25, repäistiin suoraan koulusta Maseratin huippu­suunnittelijaksi Italiaan

    3. 3

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Raittiiden opiskelijoiden määrä kasvaa: Tilastot näyttävät, minkä alan opiskelijat juovat eniten ja minkä vähiten

    6. 6

      Helsingin Etelärannassa pitää majaansa vain kaksi vuotta vanha yritys, joka on hankkinut jo lähes 5 000 asuntoa Suomesta

    7. 7

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla, hovioikeus piti vankeustuomion

    8. 8

      Jyrki Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt Markku Wilenius purkaa tuntojaan Kalevassa: ”En tiedä kenellä olisi enemmän natsoja hommaan kuin minulla”

    9. 9

      Vihreiden Ohisalo bensa­verosta: Onko keski­luokalle tärkeämpää muutama euro kuussa vai se, että yhteis­kunta on kunnossa?

    10. 10

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    7. 7

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    8. 8

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    11. Näytä lisää