Elämä

Viehättävä ihminen näyttää nyt toisenlaiselta kuin ennen – Moni käyttää ulkonäköä hyväkseen, mutta kaikissa asioissa se ei ole hyväksyttyä, sanoo tutkija

Ulkonäkö vaikuttaa elämässä menestymiseen monin tavoin, ja lopulta voimme joutua kierteeseen, jossa maksamme jatkuvasti ”ulkonäkövelkaa”, sanoo tutkija.

Onko ulkonäkö käypää valuuttaa, ja saako tietynlaisesta ulkomuodosta etua kumppanin haussa, ystävyyssuhteiden solmimisessa ja työelämässä?

Yksinkertainen vastaus on kyllä: ulkonäön voi nähdä varallisuutena, pääomana, johon kannattaa panostaa. Kiistanalaisempaa on, kuka ulkonäöstä hyötyy, kenen sallitaan hyötyvän siitä ja voiko yksilö itse vaikuttaa asiaan.

Ulkonäön tai ruumiin niin sanottua pääomallisuutta ja sen tarjoamia toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa on tutkittu pitkään.

Aihe on esillä pian ilmestyvässä tietokirjassa Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa (Into), johon HS on tutustunut.

Kirjan mukaan niin sanotussa ulkonäköyhteiskunnassa ulkonäkö ei määrittele vain sitä, ketkä päätyvät parisuhteisiin ja keiden kanssa, vaan myös sitä, kuka palkataan töihin, kenen kanssa solmitaan ystävyyssuhteita tai kuka tulee vaikkapa valituksi eduskuntaan. Kirjoittajat herättelevät pohtimaan, joko Suomi on muuttunut ulkonäköyhteiskunnaksi.

Turun yliopiston väitöskirjatutkija, valtiotieteiden maisteri Iida Kukkonen on yksi Ulkonäköyhteiskunta-teoksen kirjoittajista. Hän tutkii taloussosiologian väitöskirjassaan ulkonäön merkitystä työelämässä.

Ulkonäköyhteiskunnassa ulkonäkö on pääomaa, ja Kukkosen mukaan ulkonäköpääomaa käytetään sosiaalisessa ja taloudellisessa vaihdossa.

Toisin sanoen tietynlainen ulkonäkö tarjoaa ihmiselle parempia mahdollisuuksia saada tämän haluama työ, ylennys tai esimerkiksi puoliso tai ystäviä. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että kauniit ihmiset tienaavat enemmän, hemaisevat saavat helpommin töitä ja viehättävillä on etulyöntiasema parisuhdemarkkinoilla.

Yhden uudehkon teorian ulkonäön merkityksestä on esittänyt brittisosiologi Catherine Hakim, joka puhuu eroottisesta pääomasta, englanniksi Erotic Capital. Hakimin mielestä eroottisesta pääomasta on hyötyä esimerkiksi mediassa ja politiikassa ja se vaikuttaa tiedostamattamme esimerkiksi ura- ja vaurastumismahdollisuuksiin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Eroottinen pääoma koostuu Hakimin mukaan muun muassa kauneudesta, seksuaalisesta vetovoimasta, sosiaalisista taidoista, tyylitajusta, fyysisestä kunnosta, eloisuudesta, seksuaalisesta kompetenssista ja hedelmällisyydestä.

Kyseessä on ”sekalainen setti”, ja siksi Kukkonen näkee käsitteessä ongelmia.

”Mielestäni moni muu pääomateoria pystyy selittämään ulkonäön eriarvoistavia vaikutuksia paremmin kuin Hakimin teoria”, Kukkonen sanoo.

Hakimin mukaan eroottista pääomaa voi ja pitää kasvattaa itse. Kukkonen ja moni muu tutkija on eri mieltä.

Hakim esittää eroottisen pääoman yleispätevänä ominaisuutena, jota koskevat kysynnän ja tarjonnan lait. Kukkosen tutkimusryhmä taas ajattelee, että ulkonäköpääoma ei ole yksilön ominaisuus, vaan jotain, joka syntyy ja jonka arvo määrittyy ihmisten välisissä valtasuhteissa.

Otetaan esimerkiksi fraasi kauneus on katsojan silmässä.

”Kauneus on valtaa, mutta se ei ole tiettyjä piirteitä vaan sitä, mitä arvostamme. Arvostukset taas syntyvät tietyssä kontekstissa. Kyse on siitä, kenellä on valta määrittää, mikä on kaunista”, Kukkonen selittää.

Se, millainen ulkonäkö on haluttua, riippuu paitsi kunkin ajan yleisistä kauneusihanteista myös siitä, millaisessa kulttuurissa elämme ja millaisissa sosiaalisissa piireissä liikumme.

Esimerkiksi 1990-luvulla ihanteellinen naisvartalo oli Kukkosen mukaan Suomessakin äärimmäisen laiha, ”heroin chic”.

”2010-luvun ihannenainen on myös laiha, mutta lisäksi tulisi olla muotoja, kuten treenatut pakarat, ja rintaakin saa olla.”

Kukkonen sanoo, että yksilön luokkataustalla on merkitystä siihen, mitä tämä pitää hyvänä tai tavoiteltavana ulkonäkönä.

Tutkimusten mukaan matalammin koulutetut pitävät niin sanotuista tavanomaisen miellyttävistä ja viehättävistä naiskasvoista. Korkeammin koulutetut taas pitävät enemmän mielenkiintoisista, erikoisista kasvojenpiirteistä ja androgyynisemmästä ulkonäöstä.

Lisäksi ylemmällä keskiluokalla on Kukkosen mukaan alempia luokkia enemmän valtaa määrittää, minkälainen ulkonäkö on kunniallista ja ”oikeanlaista”: keho on hoikka, kontrolloitu, kohtuullinen ja huoliteltu.

”Esimerkiksi tv:n muodonmuutosohjelmissa tällainen luokkaulottuvuus näkyy aika selkeästi. Kehoista ja niiden ulosannista pyritään muokkaamaan keskiluokkaisempia.”

Kukkonen sanoo, että kun Suomi oli agraariyhteiskunta, arvostettiin kalpeaa ihoa. Rusketus oli merkki siitä, että ihminen oli raatanut maataloustöissä, ja kalpeus oli merkki sosiaalisesta statuksesta.

”Nykyisin rusketus voi merkitä sitä, että ihmisellä on varaa vapaa-aikaan, ulkoiluun, lomamatkoihin tai solariumissa käymiseen.”

Kukkosen tutkimusryhmä, jota vetää dosentti Outi Sarpila, käyttää eroottisen pääoman sijaan käsitettä esteettinen pääoma. Siinä ulkonäöllisiksi resursseiksi, voimavaroiksi, katsotaan kasvonpiirteet, ruumiin koko ja muoto, hiukset, parta ja erilaiset pukeutumis-, laittautumis- ja ehostustyylit.

”Emme määrittele sitä, mikä on esimerkiksi oikeanlainen kasvonpiirre tai ruumiinmuoto. Sellaista ei yksinkertaisesti voi tehdä, koska kontekstilla on merkitystä”, Kukkonen sanoo.

Esimerkiksi nuorisotyöntekijän ei kannata pukea pukua päälle, bisnesmaailmassa taas ei välttämättä pärjää printtiteepaidalla.

”Nuorisotyöntekijän on eduksi näyttää ’erilaiselta’, kun taas bisnesmaailmassa edustavuus on tärkeää.”

Vaikka eroottista tai esteettistä pääomaa voisikin kerryttää omin päin, Kukkonen muistuttaa, että kaikilla ei ole siihen samoja mahdollisuuksia. Toisilla on enemmän rahaa, koulutusta ja sosiaalisia verkostoja kuin toisilla.

Jos taloudellista pääomaa vaihtaa ulkonäköpääomaan, tarvitaan tietysti rahaa mutta myös niin sanottua kulttuurista pääomaa.

”On tiedettävä esimerkiksi, millaisiin vaatteisiin tietyissä tilanteissa kannattaa pukeutua, ja tiedon kartuttaminen vaatii aikaa. Ei myöskään ole takeita siitä, miten kannattavaa jonkin investointi itseen on.”

Jotkut voittavat geenilotossa, ja esimerkiksi hoikan vartalon saavuttaminen ei vaadi heiltä niin paljon töitä kuin toisilta.

Kuka tai ketkä sitten hyötyvät ulkonäöstään?

Hakim on esittänyt, että ulkonäkö on naisille tärkeämpi voimavara kuin miehille. Miehet arvostavat hänen mukaansa naisissa enemmän viehätysvoimaa ja seksuaalisuutta, kun taas naiset arvostavat miehissä statusta, eli korkeaa yhteiskunnallista asemaa.

Erityisesti naiset haluavat Hakimin mukaan puolison, joka kykenee tarjoamaan naisille ja mahdollisille jälkeläisille hyvän ja vakaan taloudellisen tilanteen, joskin hän huomioi, että ulkonäkö on naisillekin yhä tärkeämpi parinvalintakriteeri.

Kukkonen sanoo, että aiempi tutkimus ei varauksetta tue Hakimin väitettä.

Joidenkin tutkimusten mukaan miehet hyötyvät taloudellisesti enemmän ulkonäöstään kuin naiset, toisten mukaan taas naiset saavat etua enemmän kuin miehet ja joissakin sukupuolten välisiä eroja ei ole löydetty.

”Siitä ei siis ole tieteellistä konsensusta, että ulkonäöllä olisi naisille suurempi merkitys taloudellisessa ja sosiaalisessa vaihdossa”, Kukkonen kiteyttää.

Hänestä sopii pohtia myös sitä, kuka työelämässä ulkonäköpääomasta lopulta hyötyy, yksilö itse vai esimerkiksi työnantaja.

Kukkonen antaa hypoteettisen esimerkin: Kahvilassa työskentelee erittäin hyvännäköisiä työntekijöitä, joille työnantaja maksaa heille sopimuksen mukaista melko matalaa palkkaa. Koska Suomessa ei ole laajaa tippauskulttuuria, työntekijät eivät itse juurikaan saa etua ulkonäöstään.

”Sen sijaan yritys hyötyy siitä, että asiakkaat palaavat kahvilaan hyvännäköisten työntekijöiden takia.”

Kolikolla on toki kaksi puolta. Jos joku saa etua ulkonäöstään, toinen kärsii.

”Ulkonäkö ei todellakaan ole resurssi, josta on aina pelkkää hyötyä”, Kukkonen sanoo.

Esimerkiksi jos työhaastattelussa on kaksi muutoin yhtä pätevää ehdokasta ja toinen saa paikan ulkonäkönsä takia, voidaan puhua ulkonäkösyrjinnästä. Vuoden 2015 Eurobarometrin mukaan Suomi on yksi niistä Euroopan maista, joissa kansalaiset tiedostavat eniten, että työelämässä esiintyy ulkonäkösyrjintää.

Kukkonen ei osaa sanoa, miten tulosta pitäisi tulkita.

”Voi ajatella esimerkiksi, että joko Suomessa tapahtuu todella paljon ulkonäkösyrjintää tai että suomalaiset vain tiedostavat sen paremmin kuin monet muut kansat.”

Ulkonäköyhteiskunta-teoksen mukaan Suomi ei ole suoraan kieltänyt ulkonäköön perustuvaa syrjintää lailla niin kuin esimerkiksi Ranska. Syrjintä on laissa listattujen ominaisuuksien lisäksi kielletty ”muun henkilöön liittyvän syyn” perusteella, mutta ulkonäköä itsessään ei mainita.

Sitäkin on selvitetty, kenelle on sallittua hyötyä ulkonäöstään. Kukkosen mukaan yhteiskunnalliset normit vaikuttavat siihen, miten oikeana, hyväksyttävänä, normaalina tai paheksuttavana ulkonäön hyödyntämistä pidetään.

”On paljon hyväksytympää, että ulkonäöllä on merkitystä parisuhteissa tai parisuhteen muodostamisessa kuin työelämässä”, Kukkonen sanoo.

Hän on tutkinut kollegoidensa kanssa Suomessa sitä, onko miehille ja naisille yhtä hyväksyttävää hyödyntää ulkonäköään työelämässä ja muissa sosiaalisissa suhteissa tai saadakseen puolison tai lisää ystäviä.

Keväällä 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan sitä paheksutaan enemmän, jos naiset menestyivät ulkonäön avulla miehiin verrattuna. Toisin sanoen jos nainen yrittää hyödyntää ulkonäköään saadakseen työpaikan tai korkeampaa palkkaa, sitä pidetään paheksuttavampana kuin jos mies tekee samoin.

Kukkonen näkee tilanteessa ristiriidan.

”Yhteiskuntamme normit ovat sellaiset, että naisten tulisi kehittää ulkonäköpääomaansa, mutta silti siitä hyötymistä katsotaan pahalla. Samalla naisille tuputetaan ajatusta, että ulkonäöstä on hyötyä ja se on naisten vallan lähde.”

Kyselytutkimuksessa ei kysytty paheksumisen syitä, mutta Kukkonen ja kumppanit selvittivät asiaa myöhemmin ryhmähaastatteluissa. Niissä eri ammattialojen edustajat pohtivat, minkä takia ulkonäöstä hyötyminen on hyväksyttävää tai paheksuttavaa.

Ryhmähaastattelututkimuksesta ei ole vielä julkaistu tieteellistä artikkelia, mutta pohdintoja käydään läpi Ulkonäköyhteiskunta-kirjassa.

Keskusteluissa ihmisistä valtaosa ajatteli, että oli kyse sitten miehestä tai naisesta, niin ulkonäöstä hyötyminen on meritokratian vastaista. Meritokratialla viitataan tilanteeseen, jossa valtaa tai ylennys jaetaan meriittien eli suoritusten, pätevyyden ja kykyjen, ei esimerkiksi syntyperän, sukupuolen, perhesuhteiden tai vaikkapa juuri ulkonäön perusteella.

”Sillä pitäisi olla enemmän merkitystä, mitä osaa ja mitä tekee kuin sillä, miltä näyttää”, Kukkonen tiivistää.

Moni myös pohti, missä määrin tilanne on yksilön vika ja paljonko kyse siitä, että työmarkkinoilla on niin valtavasti kilpailua. Jotkut näkivät, että yksilö ei voi tilanteelle paljoakaan.

”Työmarkkinoita kuvattiin sotana kaikkia vastaan, taistelutantereena, jossa on pakko kilpailla ihan millä tahansa resurssilla, vaikka sitten ulkonäöllä. Jos mielii pärjätä, on pakko yrittää näyttää hyvältä, halusi sitä tai ei”, Kukkonen kuvailee.

Osa haastateltavista kuitenkin toi esiin, että on kollektiivisesti ongelmallista, jos kaikki yrittävät hyötyä ulkonäöstään.

Se voi ruokkia ihmisten jo ennestään kovia ulkonäköpaineita. Ilta-Sanomien kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisnuorista kertoo murehtivansa omaa ulkonäköään päivittäin. Naisista näin teki kyselyn mukaan neljä kymmenestä ja miehistä kaksi kymmenestä joka päivä.

Ulkonäköyhteiskunta-teoksessa puhutaan eräänlaisesta ikuisesta ulkonäkövelasta: aina voi korjata ja kehittää, joten hyvältä näyttämisestä ja sen tavoittelusta tulee lopulta jokaisen päivätyö.

Entä elämmekö me jo ulkonäköyhteiskunnassa?

Kirjoittajat päätyvät johtopäätökseen, että Suomi ei ole vielä kehittynyt kovin pitkälle ulkonäköyhteiskunnaksi, sillä monelle suomalaiselle tuntuu olevan tärkeää irtisanoutua siitä, että he tuhlaisivat aikaansa ja rahaansa ulkonäköön.

Ulkonäköyhteiskunnan olemassaolon puolesta taas puhuu esimerkiksi suomalaisten identiteetin ja ulkonäön välinen vahva kytkös: koemme, että se, miltä näytämme, on olennainen osa minuuttamme.

Kirjoittajien loppuehdotus on, että yhteiskunnan muutos entistä ulkonäkökeskeisemmäksi tulisi ottaa julkiseen keskusteluun ja yrittää pysäyttää kehitys.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat otti vahvan otteen EM-paikasta: Jasse Tuominen vei Suomen johtoon – HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    5. 5

      HS seuraa fanijuhlia: Maali villitsi Huuhkajien kannattajat, nyt mennään kisoihin!

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    8. 8

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    9. 9

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    10. 10

      60-vuotias mies sai potkut, koska ei suostunut siirtymään töihin Suomesta Ruotsiin – Oikeus tuomitsi potkut laittomiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    5. 5

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    6. 6

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    7. 7

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää