Kun koira tai kissa vaikuttaa masentuneelta, taustalla on useimmiten toinen syy – Lemmikkien masennuslääkitys yleistyy, sanoo eläinlääkäri

Lemmikki ei voi kertoa omista tunteistaan, mutta lemmikistä voi aistia, onko sillä kaikki kunnossa. Jos lemmikki on muuttunut apaattiseksi, eikä se innostu mistään, on todennäköisesti jokin vikana.

Kyse voi olla kivusta tai sairaudesta, mutta voiko lemmikin mieli olla jonkin muun syyn takia maassa? Apaattisuus, haluttomuus, väsymys ja mielialan lasku liitetään ihmisillä masennukseen, mutta voiko eläin olla masentunut?

Kyllä voi, vaikka se on harvinaista, sanoo eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Kristiina Torphttps://www.hs.fi/haku/?query=kristiina+torp.

”Se on tosi harvinainen ongelma. Toki voi olla kysymys siitä, että omistaja ei välttämättä huomaa oireita, tai sitten apaattisuus saattaa olla ohimenevää, ja hoidoksi riittää normaali eläimen kanssa oleminen.”

 

Lääkkeet ovat samoja, joita ihmisillekin määrätään masennuksen hoitoon.

On myös harvinaista, että eläimen masennusoireita olisi tarve hoitaa. Joissain tapauksissa lemmikki voi kuitenkin saada apua mielialalääkkeistä. Pääasiassa lääkkeitä määrätään koirille ja kissoille.

Lääkkeet ovat samoja, joita ihmisillekin määrätään masennuksen hoitoon.

Vaikka masennus lemmikeillä on harvinainen ongelma, on mielialalääkkeiden käyttö lemmikeillä lisääntynyt, Torp sanoo. Lääkkeitä käytetään käytöshäiriöiden oireisiin, kuten pakko-oireisiin ja erilaisiin ahdistuksiin. Eroahdistus on yksi yleisimmin hoidetuista koirien käytöshäiriöistä.

Mielialalääkkeen tehtävänä on vähentää koiran pelkoa ja ahdistusta. Lääke helpottaa koiran oloa ja tekee myös kouluttamisesta helpompaa, kun koiran ärsykekynnys kasvaa hieman. Lääkkeiden ansiosta koira ei esimerkiksi enää pelkää ihan kaikkea, ja ongelmaa päästään työstämään koulutuksella, Torp kertoo.

 

”Sellaista aitoa masennusta kuin ihmisillä on älyttömän vaikea diagnosoida eläimiltä.”

Sitä, minkä verran eläimillä on sellaisia ajatuksia kuin masentuneella ihmisellä, ei voi kukaan tietää, Torp kertoo. Todennäköisesti eläimet eivät pysty märehtimään menneisyyttä tai tulevaisuutta samaan tapaan kuin ihmiset, koska niiden etuaivot eivät ole yhtä pitkälle kehittyneet kuin ihmisillä.

”Sellaista aitoa masennusta kuin ihmisillä on älyttömän vaikea diagnosoida eläimiltä”, Torp sanoo.

Masennuksen tyyppisiä oireita voi kuitenkin esiintyä myös eläimillä joissain tilanteissa.

Jos lemmikki on pysyvästi alakuloisen oloinen ja haluton leikkimään tai tekemään mitään sellaista, mistä se on aiemmin nauttinut, on masennuksen mahdollisuus olemassa. Jos esimerkiksi eläimelle läheinen toinen eläin tai ihminen kuolee, voi ilmetä sellaista oireilua, joka voitaisiin luokitella masennukseksikin, Torp kertoo.

Koira voi surra toisen koiran menetystä näkyvästi vielä kuukausia tai vuosiakin tapahtuneen jälkeen, Torp kertoo. Koira voi esimerkiksi nähdä lenkillä tutun näköisen koiran ja kuvitella, että kyseessä on vanha ystävä. Ryhti nousee ja häntä heiluu, mutta sen jälkeen voi iskeä sydäntä särkevä pettymys, kun koira tajuaa, ettei kyseessä olekaan se, joksi koira toista luuli.

Jotta lemmikki ei tällaisissa tilanteissa turhaan etsi kuollutta kaveriaan tai odota sen paluuta, olisi lemmikin hyvä päästä hyvästelemään toinen eläin vielä viimeisen kerran, jos se on mahdollista, Torp kertoo.

Masentuneen oloisen lemmikin tulisi saada elämäänsä sellaista sisältöä, joka aiheuttaa sille onnistumisen tunteen. Koira tai kissa voi saada iloa erilaisista puuhaleluista ja leikkimisestä omistajan tai muiden eläinten kanssa tai eri tyyppisten ruokien tarjoamisesta, Torp sanoo. Omistajan kanssa touhuaminen on lemmikille tärkeää.

Eläintä ei kannata kuormittaa liikaa.

”Jos eläimen mieli on hyvin maassa, ihan pienikin negatiivinen tunne tai turhautuminen voi olla sille liikaa. Silloin eläin lopettaa yrittämisen kokonaan.”

Toiset eläinystävät ovat lemmikeille usein myös hyvin tärkeitä, ja lajitoverin seurasta voikin saada apua apaattisuuteen. Esimerkiksi koira on hyvin sosiaalinen eläin, jonka olisi hyvä päästä leikkimään tai edes oleskelemaan toisen koiran kanssa, Torp kertoo. Kaneille lajitoverin seura voi olla jopa elintärkeää, koska kanit ovat laumaeläimiä.

 

Todennäköisempää on, että lemmikin masentuneisuus johtuu jostain muusta kuin masennuksesta.

Torp kertoo, että masennusdiagnoosit hänen vastaanotoillaan ovat yksittäistapauksia. Todennäköisempää on, että lemmikin masentuneisuus johtuu jostain muusta kuin masennuksesta. Yleensä eläin muuttuu alakuloiseksi kivun tai sairauden seurauksena.

”Joskus kivun tai sairauden löytäminen voi olla aikamoinen haaste, mutta lähestulkoon kaikissa tapauksissa on siitä kyse. Kun kipu tai sairaus saadaan hoidettua, on lemmikki taas oma itsensä.”

Lemmikkien käytösongelmat voivat johtua myös omistajasta. Lemmikkiä hankkiessa kaikki eivät ehkä ymmärrä, mihin he ryhtyvät. Ihminen saattaa ottaa lemmikikseen esimerkiksi sen rotuisen koiran, johon omat rahkeet eivät riitäkään.

Osa saattaa yliarvioida herkästi omat voimavaransa ja aliarvioida koiran hoitamiseen ja kouluttamiseen vaadittavan ajan. Kissojen, kanien ja pienten nisäkkäiden kohdalla saatetaan olla tietämättömiä niiden tarpeista, Torp kertoo.

Esimerkiksi lemmikkikani on sellainen eläin, joka tarvitsee tilaa ja aktiviteetteja melkein yhtä paljon kuin kissat ja koirakin. Kanit tarvitsisivat myös kaverin. Välttämättä ei ihan ymmärretä, ettei kani ole mikään helppo lemmikki, Torp jatkaa.

”Luulen, että kissa tai kani kärsii ’liian helpon’ lemmikin maineesta.”

 

Eläintä ei kannata lääkitä koulutuksen sijaan, vaan lääkitystä pitäisi käyttää koulutuksen apuna.

Torp arvelee mielialalääkkeiden lisääntyneen käytön johtuvan myös yleisestä suhtautumisesta lemmikkien lääkitsemiseen ja siitä, että ihmiset osaavat nykyään hakea paremmin apua lemmikkinsä oireisiin.

Pikkuhiljaa moni on huomannut, että ongelmia voidaan hoitaa myös lääkityksen avulla. Ei ole enää niin häpeällistä, jos lemmikki syö lääkettä esimerkiksi eroahdistukseen tai johonkin muuhun käytökseen liittyvään ongelmaan, Torp kertoo.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että eläintä kannattaisi lääkitä koulutuksen sijaan, vaan lääkitystä pitäisi käyttää koulutuksen apuna.

”Lääkkeiden avulla voidaan päästä parempiin tai nopeampiin lopputuloksiin, jolloin eläimen kärsimys tietysti lyhenee, mutta ehkä myös omistajan voimavaroja säästyy johonkin muuhun.”