Elämä

Osa kiusatuista haaveilee siitä, että voisi kostaa kiusaajilleen – ”Kostonhimoisen juonteen hyväksyminen itsessä ei ole helppoa”, sanoo psykiatri

Pitkään jatkuva koulukiusaaminen voi herättää ajatuksia väkivaltaisesta kostosta. Pitääkö tuollaisista fantasioista huolestua?

Olisi yö ja aivan hiljaista. Laura hiipisi sisällä pimeässä talossa. Hänen pitäisi liikkua varovasti, ettei hän törmäilisi mihinkään ja herättäisi muita.

Laura löytäisi makuuhuoneen oven ja avaisi sen. Sisältä kuuluisi tasainen hengitys. Sängyssä nukkuisi tyttö. Hän olisi samanikäinen kuin Laura ja samalta luokalta.

Nukkujalla ei olisi mahdollisuuksia. Nyt Lauralla olisi valta kiusaajaansa.

Sellaisesta Pohjanmaalta kotoisin oleva Laura haaveili peruskoulussa. Häntä kiusattiin läpi kouluvuosien, ja pahinta se oli ala-asteella. Yläasteella uudet oppilaat ja luokat muuttivat ryhmädynamiikkaa, joten kiusaaminen rauhoittui vuodeksi, mutta jatkui myöhemmin.

Kiusaaminen oli haukkumista, perättömien juorujen levittämistä ja eristämistä. Fyysistä väkivaltaa Lauralle ei tehty.

”Henkinen väkivalta on ihan yhtä vammauttavaa. Yksittäisiä tapauksia on vaikea muistaa, koska kiusaaminen oli jatkuvaa. Oma mieli haluaa myös unohtaa tuskalliset kokemukset”, Laura, 24, sanoo nyt. Laura ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden takia.

Aluksi hän puolustautui sanomalla vastaan. Se ei auttanut. Äiti neuvoi, ettei kannata välittää, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Se teki Laurasta passiivisen ja sisäänpäin kääntyneen.

”Olin kiltti tyttö ja kerroin kiusaamisesta opettajalle, kun niin oli käsketty. Viidennellä luokalla opettaja lupasi selvitellä asioita vielä yhden kerran, koska ’kyllä tuon ikäisten pitäisi osata ratkaista riidat jo ihan itse’.”

Sen jälkeen Laura ei enää vaivannut opettajaa.

Lauralla oli ystäviä, joille puhuminen auttoi. Silti ahdistus aiheutti hänelle univaikeuksia. Noin 11-vuotiaana Lauran mieleen alkoi nousta väkivaltaisia ajatuksia – ja hän myös mietti niitä aktiivisesti itsekin. Sängyssä maatessaan hän suunnitteli kostoa.

Laura haaveili siitä, että hän hiipisi yöllä kiusaajien kotiin ja vahingoittaisi heitä.

”Olin valtavan surullinen ja vihainen.”



Kostofantasioihin on työssään törmännyt myös psykologi, psykoterapeutti ja Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalainen.

Voiko pitkään jatkuva kiusaaminen synnyttää uhrissa väkivaltaisia ajatuksia?

”Ilman muuta”, Nevalainen vastaa.

”On luonnollista haluta, että kiusaajakin kärsii. Jos kiusaamistilanteeseen ei voi vaikuttaa, omissa fantasioissaan kaiken voi muuttaa ja tehdä mitä haluaa. Koston suunnittelu voi auttaa ja tuntua voimaannuttavalta.”

On hyvin todennäköistä, että kiusaamisen uhri alkaa oireilla ilman apua ja vahvempien puuttumista. Nevalainen sanoo, että tämä voi näkyä mielialan muutoksina, vetäytymisenä, poissa­oloina ja masennuksena.

Silti monilla ihmisillä on Nevalaisen mukaan vahva usko siihen, että ikävät asiat unohtuvat ja menevät ohi, jos niiden vain antaa olla.

”Niin ei kuitenkaan ole. Tuollaisten neuvojen antaja ei tiedä, mistä on kysymys, ja se loukkaa entistä enemmän ihmistä, joka hakee turvaa.”

 

”Jos kiusaamisesta tulee osa persoonaa, seurauksena on huono itsetunto ja epävarmuus.”

Monesti ajatellaan, että epävarmat, hiljaiset tai erikoisista perhetaustoista lähtöisin olevat lapset ovat kiusaajille helppo maali. Nevalainen muistuttaa, että kiusatuksi voi silti joutua kuka tahansa. Yksi sosiaalisessa mediassa jaettu nolo kuva voi päätyä kaikkien huviksi ja käynnistää ikuisuudelta tuntuvan piinan.

Nevalaisen mukaan kiusaajia on monenlaisia. Osalla on taustalla kaltoinkohtelua ja vaikeita ongelmia, mutta ei kaikilla. Kiusaaminen voi olla keino saada lisää valtaa ja auttaa pärjäämään.

”Tai sitten kiusatuksi joutuminen halutaan välttää kiusaamalla ensin. Näin se toimii myös aikuisten maailmassa, jos ajatus yhteisöllisyydestä pääsee vinoutumaan.”

Joskus kiusattu voi ottaa pellen roolin, ettei vaikuttaisi nujerretulta. Rooli jää helposti päälle, ja kiusaaja oppii tietämään, miten toisen saa temppuilemaan. Kiusatusta voi tulla eräänlainen kuninkaan narri, jota kukaan ei ota vakavasti.

”Lapsilla persoona on vasta muokkautumassa. Jos kiusaamisesta tulee osa persoonaa, seurauksena on huono itsetunto ja epävarmuus, mikä vaikuttaa suuresti ihmissuhteisiin aikuisenakin.”

Kiusaamista ja kostofantasioita koskevaan Helsingin Sanomien kyselyyn tuli yli 550 vastausta. Osalla vastaajista oli ollut haaveita kiusaajiensa väkivaltaisesta satuttamisesta.

Yksi kyselyyn vastanneista oli Sanna. Hän joutui peruskoulussa sekä henkisen että fyysisen väkivallan uhriksi. Häntä lyötiin ja haukuttiin, tavaroitaan varastettiin ja polkupyörä rikottiin.

Kiusatun leima oli pienessä pohjoissuomalaisessa koulussa niin vahva, että se vaikutti myös Sannan kavereihin.

”Syntymäpäivilleni ei tullut ketään. Paras ystäväni sanoi, ettei hän uskaltanut, koska pelkäsi joutuvansa kiusatuksi”, Sanna, 34, kertoo. Myöskään Sanna ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.

Kun Sanna kahdeksannella luokalla piti esitelmää, hän keskeytti sen kiusaajien huuteluun. Opettajan mielestä Sannan olisi pitänyt pystyä jatkamaan. Seurauksena oli huono arvosana. Sama toistui, kun Sanna vältteli ryhmätöitä.

Sanna koki, että häntä rangaistiin kiusaajien teoista.

Alkuun Sanna puolustautui. Kun se ei auttanut, hän sulkeutui ja yritti olla mahdollisimman neutraali. Haukun ei pitänyt tehdä haavaa, mutta se teki.

Sitten tulivat väkivaltaiset ajatukset.

”Kävelin yläasteen käytävällä ja toivoin, että koko koulu räjähtäisi. Toivoin, että kiusaajani kärsisivät ja kuolisivat, eikä minun tarvitsisi tulla tänne enää koskaan”, Sanna kertoo.

Nyt hänestä tuntuu hirveältä, että on joskus voinut kärsiä niin paljon, että tuollaiset ajatukset ovat tuntuneet lohdullisilta.



Lähes aina koulusurmiin yhdistetään pitkään jatkunut kiusaaminen. Tänä syksynä ensi-iltansa saanutta Joker-elokuvaa on kritisoitu siitä, että se nostaa kiusaajilleen kostavan reppanan sankariksi ja ymmärtää liikaa väkivaltaan turvautumista ilman syvempää kriittisyyttä.

Ovatko fantasiat vaarallisia, ja pitääkö kostonhimoisista ajatuksista aina huolestua?

Psykiatri ja Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo, ettei kostohaaveiden yleisyyttä voi luotettavasti mitata, koska on todennäköistä, että vastaajat tavalla tai toisella valikoituvat.

Silti lauman sisäinen vaatimus oikeudenmukaisuudesta on hyvin syvällä ihmisessä samoin kuin monissa muissa eläimissä.

”Oikeudenmukaisuuden vaatimukseen kuuluu rankaiseminen. Puntit pitää saada tasan, ja rumemmin sanottuna se tarkoittaa kostoa. Kostonhimoisen juonteen hyväksyminen itsessä ei ole välttämättä helppoa.”

Lauerman mukaan kostonhalu on vähemmän ”salonkikelpoinen” tunne. Toiset eivät pysty siitä edes puhumaan. Omia tunteitaan ei kuitenkaan voi käskeä pois, niitä on, jos niitä on.

”Väkivaltafantasioista kouluampumisiin on pitkä matka, jonka ytimessä on vakava tunne-elämän häiriintyneisyys ja halu itsemurhan yhteydessä viedä muita – useimmiten viattomia sivullisia – mukanaan.”

 

”Kostonhimoisen juonteen hyväksyminen itsessä ei ole välttämättä helppoa.”

Potilassuhteissa eri tavoin kostosta puhuvia ihmisiä Lauerma tietää paljon. Silti hän ei muista uransa ajalta kuin yhden henkirikoksen, joka oli seurannut kiusaamisesta kummunneesta kostonhalusta.

”Ilmeisesti kostofantasiat lieventävät ihmisen tuskaa, tilapäisesti paikkaavat vointia ja haavoja. Jos antaa itselleen luvan ajatella näitä asioita, se voi auttaa. Kostolla mässäilystä voi tosin myös tulla tyydyttävä tapa, josta saa kierroksia”, Lauerma sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että fantasioiden ja voimakkaiden tunteiden rinnalle pitäisi muistaa ottaa myös järki. Toteutettu kosto aiheuttaa surua ja murhetta myös täysin viattomille ulkopuolisille.

Teosta on seurauksia myös tekijälleen: Harkiten tehdystä henkirikoksesta eli murhasta saa keskimäärin yli 14 vuotta vankeutta eli niin sanotun elinkautisen.

Järki voi Lauerman mukaan antaa perspektiiviä myös kosto­unelmiin ja auttaa katsomaan kokonaisuutta ikään kuin kauempaa. Silloin on mahdollista, että omissa raa’an väkivaltaisissa fantasioissa voi nähdä jopa koomisiakin elementtejä.

Jos tunteet ovat pahasti solmussa, Lauerma neuvoo kääntymään psykoterapeutin puoleen. Usein lyhytkin terapiajakso voi avata uusia ja hyödyllisiä näkökulmia omaan tilanteeseen.

”Pärjäämisen keinoja on monia. Joidenkin mielestä paras ja tyydyttävin tapa kostaa kiusaajilleen on menestyä elämässään paremmin kuin he.”

Lauerma on kuullut myös entisestä koulukiusatusta, joka virkamiehenä pääsi käsittelemään entisten kiusaajiensa asioita.

”Silloin epäedullisten päätösten tekeminen tuotti suurta mielihyvää.”



Sanna ja Lauran väkivaltaiset fantasiat eivät koskaan toteutuneet. He eivät kostaneet. Silti molemmat ovat miettineet, millaisia kiusaamiskokemuksia kouluampujilla on saattanut olla.

”Jos tuska kasvaa tarpeeksi voimakkaaksi ja ­ihminen hajoaa, hän voi alkaa haluta pahaa toisille”, Sanna sanoo.

Hän purki pahaa oloaan kirjoihin ja kokeisiin. Se suojeli.

”Aggressiivisuus ei päässyt kehittymään väkivallaksi, koska kanavoin kaiken opiskeluun. Halusin näyttää kiusaajille, että olen heitä parempi pärjäämällä hyvin koulussa ja elämässä.”

Sanna muutti peruskoulun jälkeen toiselle paikkakunnalle lukioon. Kiusaaminen loppui. Silloin loppui myös vuosia kestänyt paine ja pelko. Samalla Sanna romahti. Diagnoosi oli post traumaattinen stressihäiriö. Sanna oli uupunut eikä pystynyt ­nukkumaan. Hän aloitti traumatera­pian.

”Kesti monta vuotta ennen kuin opin luottamaan, että joku haluaisi olla kanssani.”

Huonoina hetkinä voimakkaita riittämättömyyden puuskia voi edelleen tulla, vaikka Sanna elää onnellisessa parisuhteessa ja työskentelee johtavassa asemassa terveydenhuoltoalalla.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kiusaamiskokemusten yli voi päästä, ja sanoo olevansa tasapainossa menneisyytensä kanssa.

 

”Joidenkin mielestä paras ja tyydyttävin tapa kostaa kiusaajilleen on menestyä elämässään paremmin kuin he.”

Lauran kostoajatukset alkoivat vähitellen muuttua ennen lukiota. Ne vaihtuivat tavoitteeseen opiskella ja menestyä. Tällä hetkellä Laura opiskelee valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja käy osa-aikatöissä. Laurasta tuntuu hyvältä, että hänen elämässään tapahtuu kiinnostavia asioita.

”Kun menen käymään vanhempieni luona, vastaan tulee usein joku vanha tuttu koulusta. Olen tyytyväinen, kun voin kertoa olleeni harjoittelussa suurlähetystössä ulkomailla.”

Vaikka Laura kokee saaneensa oman kostonsa, vakavasta kiusaamisesta jäi jälkiä. Hän yritti liian pitkään vain unohtaa julmat kokemukset samoin kuin kostofantasiansa.

Laura sairastui masennukseen ja oli puoli vuotta sairauslomalla. Hän käy edelleen psykoterapiassa ja syö masennuslääkkeitä.

Kukaan ei ole pyytänyt Lauralta anteeksi. Hän uskoo, että siitä voisi tulla parempi olo tavalla, joka auttaisi jättämään lopunkin kaunan ja menemään eteenpäin.

”Ihminen voi muuttua ja kasvaa, vaikka se veisikin aikaa. Tietysti on myös niitä, jotka tekevät pahaa läpi elämänsä. Enää en aio alistua. Onneksi nyt voin valita elämääni ne ihmiset, jotka haluan. Lapsena minulla ei ollut vaihtoehtoja.”

Anteeksi antaminen on Nevalaisen mukaan vaikea asia. Hyväntahtoinen ihminen ajattelee, että viimeistään aikuisena kiusaaja tulee järkiinsä. Silti syvällä uhrin sisimmässä voi säilyä tunne, ettei kaikki ole oikein, vaikka kiusaaja ymmärtäisi tekonsa, katuisi ja pyytäisi anteeksi.

Samaan aikaan riskinä on se, että omiin kostoajatuksiin jää jumiin ja elämästä tulee vankila.

Nevalainen ei kuitenkaan lähtisi vaatimaan, että kiusaajalle pitäisi antaa anteeksi. Sekin riittää, että ihmisellä on riittävästi hyviä ihmissuhteita, jotka auttavat elämässä eteenpäin.

”Kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Maailmalle voi antaa anteeksi, mutta ehkä juuri sille kiusaajalle ei tarvitse.”

 

”Onneksi nyt voin valita elämääni ne ihmiset, jotka haluan.”

Viime keväänä Sanna oli luokkakokouksessa. Siellä oli myös entisiä kiusaajia. He pyysivät anteeksi ja kertoivat olevansa onnellisia, miten Sanna oli edennyt elämässään. Sanna kokee menestyneensä paremmin kuin monet heistä ja saaneensa sillä tavoin kostonsa. Sanna ymmärtää myös, että lapset ovat tyhmiä, eivätkä aina tajua tekojensa seurauksia.

Mutta silti.

”En olisi halunnut antaa kiusaajilleni sitä tyydytystä, että kaikesta huolimatta asiat ovat menneet hyvin. On ärsyttävää, että pärjäämisestäni tuli heille synninpäästö.”

Jos sinulla on kostoajatuksia ja tarvitset apua, ota yhteyttä Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen numeroon 09 2525 0111. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomea. Voit lukea kriisipuhelimen toiminnasta lisää Mieli.fi-sivustolta. Apua tarjoaa myös nuorille suunnattu Sekasin-chat.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin keskustan arvoasunnot jäävät tyhjilleen nopeaa vauhtia: Jo joka kolmas on vailla vakituista asukasta

    2. 2

      Vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta töitä, sanovat tuttavat – ”Meikki on osa identiteettiäni, en ole valmis luopumaan siitä työn vuoksi”

      Tilaajille
    3. 3

      Tasan kymmenen vuotta sitten 34-vuotias helsinkiläinen tutkija perusti Facebookiin ”soinin­vaaralaisten homma­forumin” – Se muutti Helsinkiä lopullisesti

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne halvaantuisi, risteily­laivoja jäisi satamaan – Näin lakot uhkaavat laajentua maanantaina

    5. 5

      Helsingin seutua odottaa maanantaina liikennekaaos – Nämä alueet lakko rampauttaa pahiten

    6. 6

      HS-analyysi: Postin työehto­sotku on Sdp:n painajainen

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin virkarikos­tutkinta saattaa herättää huolta Yhdys­valtain liittolaisissa –”Jos Trump haluaa jotain, hänelle ei ole ongelma kiristää”

    8. 8

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    9. 9

      Kauniit ovat huonompia pari­suhteissa, ja nainen on haluttavin 22-vuotiaana, väittää evoluutio­psykologi Markus J. Rantala – Provosoiko hän tahallaan?

      Tilaajille
    10. 10

      Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muistilaput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki aloitti uuden tavan auttaa vanhuksia – miksi suuri joukko hoitajia irtisanoutui heti?

      Tilaajille
    2. 2

      Kirjailija Veijo Baltzar on vangittu epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta – avustajan mukaan Baltzar kiistää syyllistyneensä tekoon

    3. 3

      Tavallinen flunssa tai kaatuminen voivat laukaista toiminnallisen häiriön, jonka syytä lääketiede ei tunne kunnolla

      Tilaajille
    4. 4

      HS-analyysi: Hallitus viritti itselleen ansan, joka voi pakottaa sen leikkaamaan pienituloisilta

    5. 5

      Helsinkiläinen uimaopettaja havahtui lasten jäykistymiseen: ”Todella huolestuttavaa”

    6. 6

      Poliisin Karhu-ryhmän entinen varajohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeuteen: ylikonstaapeli huijasi rikoskumppaninsa kanssa poliisilaitokselta yli 150 000 euroa

    7. 7

      Suomen maahan­muutto­politiikassa on mennyt viime aikoina pieleen lähes kaikki mahdollinen, nyt on aika korjata virheet

    8. 8

      Kirjeenvaihtajan analyysi: Virkarikos­tutkinnassa kuultiin järisyttävä todistus

      Tilaajille
    9. 9

      Mannerheimintien varteen suunnitellaan valtavaa rakennushanketta: 2 500 uutta asukasta ja jopa 14-kerroksinen talo

    10. 10

      Poliisi aloittaa esitutkinnan: Helsingin kotihoito unohti vanhuksen, löytyi kuolleena kotoaan vuonna 2018

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    6. 6

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    7. 7

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    8. 8

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    9. 9

      Japanilaiset ovat pakkautuneet miljoona­kaupunkeihin, mutta niiden ulkopuolella avautuvat valtavat metsät – HS:n erikoisartikkeli vie japanilaiseen metsäterapiaan

      Tilaajille
    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää