Elämä

Verkossa leviää video, jolla Stella-koira ilmaisee neljällä sanalla haluavansa ulos – Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, miten se on mahdollista

Stella-koira osaa omistajansa mukaan muodostaa äänilaudan avulla jopa lauseita. Tutkijat eivät niele väitettä purematta.

Ensimmäisenä koira painaa tassullaan äänilaudan nappulaa happy, iloinen. Se nuuhkii hetken, jatkaa eteenpäin ja asettaa käpälänsä painikkeelle ball, pallo. Seuraava nappulaa ei tarvitse kauaa etsiskellä, sana on want, haluaa, ja myös viimeisen outside, ulkona, löytyy nopeasti.

Kuin vääntääkseen rautalangasta koiran omistaja toistaa sanat ääneen:

Happy ball want outside, iloinen pallo haluaa ulos. Hyvä on, voit mennä ulos leikkimään pallosi kanssa.”

Videolla esiintyy Stella, ja sen on kuvannut koiran yhdysvaltalainen omistaja, puheterapeutti Christina Hunger.

Voit katsoa Hungerin ylläpitämälle Instagram-tilille ladatun videon tilanteesta alta. Tilin nimi on hunger4words.



Moni ulkomainen media on kirjoittanut monirotuisesta Stellasta, jossa on catahoulanleopardikoiraa ja australiankarjakoiraa.

Esimerkiksi New York Postin artikkelin mukaan puolitoistavuotias Stella on oppinut 29 sanaa ja osaa jopa yhdistellä niitä lauseiksi erikoisvalmisteisen äänilaudan avulla. Äänipöydällä on 29 nappia, joita kaikkia yksitellen painamalla toistuu 29 sanaa.

 

Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että koira tunnistaa sanoja.

Omistaja Hunger on dokumentoinut Stellan edistymistä kotisivuillaan. Hän työskentelee yksi- ja kaksivuotiaiden lasten parissa, ja heistä moni käyttää viestinnässään niin sanottuja mukautuvia laitteita.

Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että koira tunnistaa sanoja. Maailman fiksuimmaksi koiraksi kutsuttu bordercollienarttu Chaser osasi tutkitusti 1 022 sanaa. Toisin sanoen se oppi tunnistamaan niin monta yksilöllistä lelua omilla nimillään. Lisäksi Chaser, suomeksi takaa-ajaja, kykeni yhdistämään tietyn käskysanan oikeaan kohteeseen: jos sitä esimerkiksi pyydettiin noutamaan lammas, se toi lammaslelun.

Stellasta kirjoitetuissa jutuissa annetaan kuitenkin ymmärtää, että koira osaisi muodostaa lauseita. Se kuulostaa aika uskomattomalta. Mitä asiasta tuumivat suomalaiset alan asiantuntijat?

Eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio on tutustunut Stellasta kuvattuihin videoihin. Vainio työskentelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja on tutkinut työkseen eläimiä, erityisesti koiria, yli 30 vuotta.

”Aina parin vuoden välein tulee näitä väitteitä, että koirien puhetta ymmärretään tai että on keksitty laite, joka kääntää koirien haukkumisen ihmisten kielelle tai päinvastoin”, hän taustoittaa.

Stella-videoiden tausta on Vainion mukaan kuitenkin kohtuullinen. Kyseessä on ihminen, joka tekee puhetutkimuksia lapsien kanssa ja on soveltanut samaa metodologiaa omaa koiraansa.

 

”Minua hämmästyttäisi suuresti, että koirat käyttäisivät samanlaista kielioppia kuin ihmiset.”

”Jos tästä ei ole tarkempaa tieteellistä tutkimusta, niin kuin ei näytä olevan, niin ensimmäisenä tulee mieleen, että koira on vain oppinut vahingossa tai tarkoituksellisesti painelemaan juuri näitä nappeja”, Vainio kommentoi.

Vaikka koira voikin oppia sanoja, se ei pysty samanlaiseen ajatteluun kuin ihminen. Koira elää ihmistä tiukemmin hetkessä, eikä sen mielessä pyöri vaikkapa viikon takainen epäonnistuminen tai onnistuminen samalla tavalla kuin joillain ihmisillä.

Koirat ovat siis taitavia mindfulnessissa eli tietoisessa läsnäolossa – olkoonkin, että niiden ei tiettävästi erityisesti tarvitse keskittyä elämään juuri tässä ja nyt.

”Minua hämmästyttäisi suuresti, että koirat käyttäisivät samanlaista kielioppia kuin ihmiset ja osaisivat asettaa sanat tiettyyn järjestykseen. Meillä ihmisilläkin on eri kielissä erilaisia sanajärjestyksiä. Todennäköisesti koirien haukku on rakenteellisesti erilaista kuin ihmisten puhe”, Vainio pohtii.

Myös eläintenkouluttaja Tuire Kaimio suhtautuu Stella-videoihin kriittisesti. Hän pani heti merkille, että tapahtumaa ei ole kuvattu kokonaisuudessaan eikä omistaja näy videoilla.

”Näen vain videon, jossa koira painelee nappeja, enkä mitään muuta. Se ei vielä ollut erityisen säväyttävää”, hän kiteyttää.

Kaimio selittää, miksi video ei vakuuta: Koiran käyttäytymisestä pitäisi olla jokin muukin havainnointi kuin omistajan sana. Entäpä jos koira esimerkiksi painaa nappia ”pallo” ja sitten saa pallon, mutta ei halunnutkaan sitä? Sitä video ei paljasta.

”Emme myöskään näe, onko 99 prosenttia koiran paineluista hölynpölyä ja joka sadas kerta sattuu osumaan johonkin järkevään, jolloin se videoidaan ja julkaistaan.”

Kaimio mainitsee esimerkkinä Clever Hans -ilmiön. Kyse oli hevosesta, jonka omistaja oli aivan vakuuttunut, että hevonen osaa laskea. Oikeasti hevonen oli oppinut todella tarkasti havainnoimaan omistajansa eleitä, sitä, milloin piti kuopia jalalla ja milloin piti lopettaa.

”Näin ollen hevoselta pystyi kysymään hyvin monimutkaisiakin laskuja, ja tuntui, että se osasi niitä. Mutta kun katsekontaktia ei ollut, se ei pystynytkään laskemaan.”

Monivalintatehtävissä pitäisi Kaimion mukaan tehdä aina niin sanottu kaksoissokkotesti, jossa koira, koiranomistaja kuin tilannetta kirjaavat ihmisetkään eivät tiedä, mitä halutaan.

”Koirat alkavat todella helposti huomata ohjaajistaan sitä, mistä kohtaa kuuluu etsiä ja milloin ne lähestyvät oikeaa vaihtoehtoa. On itse asiassa vaikea opettaa niitä olemaan tekemättä niin.”

Toisin sanoen koira todennäköisesti oppii Kaimion mukaan hyvin lyhyelläkin harjoittelulla painamaan niitä nappeja kuin omistaja haluaa vain tarkkailemalla omistajan eleitä, vaikka omistaja ei tietoisesti ohjaisikaan koiraansa.

”Koira esimerkiksi oppii nopeasti katsomaan, missä napissa ihmisen huomio on.”

Koiraa on silti mahdollista opettaa painamaan erilaisia nappeja, jotta se esimerkiksi pääsee ulos tai saa ruokaa. Hevosen taas voi opettaa kertomaan nappia painamalla, haluaako se loimen päälle vai pois.

Kaimion näkökulmasta ilmiössä näkyvät ainakin seuraavat ilmiöt: Eläin oppii asian x yhdistyvän asiaan y, kun niitä riittävän monta kertaa toistaa yhdessä. Sitä kutsutaan klassiseksi ehdollistumiseksi ja respondentiksi käyttäytymiseksi. Käyttäytymistä vahvistavat asiat, joita koira eri tilanteissa haluaa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi herkut, rapsutus tai pääsy ulos. Tätä taas sanotaan operantiksi eli tekemällä oppimiseksi.

”On eri asia, ymmärtääkö koira, että kone tuottaa juuri jonkin tietyn sanan, vai painaako se vain neljättä nappia oikealta. Koira käyttää videolla nappeja, ei sanoja.”

 

Koira voi oppia yksittäisiä arjessa toistuvia sanoja vahingossa – hyvä esimerkki tästä on jääkaappi.

Kaimio on todennut aiemmin HS:lle, että sanat ja puhe saattavat joskus häiritä koiran oppimista. Ärsykkeitä voi tulla liikaa eikä koira ymmärrä, mitä siltä odotetaan.

Myös Vainio sanoo, että koira ei vain kuuntele ihmisen sanoja vaan ”lukee” ihmistä kokonaisvaltaisemmin ja ottaa huomioon esimerkiksi äänenpainot ja eleet. Koira voi myös oppia yksittäisiä arjessa toistuvia sanoja vahingossa – hyvä esimerkki tästä on jääkaappi.

”Koiranomistajilta pitäisi kysyä, mitä sanoja heidän koiransa ovat oppineet ikään kuin opettamatta. Itselläni on aina ollut vain kissoja”, Vainio sanoo.

Toiminnallisella aivokuvantamisella on kuitenkin todettu, että koirien aivotoiminnassa näkyy selvä ero tunnettujen ja tuntemattomien sanojen välillä.

Sanojen tuotto on Vainion mukaan koiralle kognitiivisesti vaativampaa kuin niiden ymmärtäminen. Hän myös toteaa, että koira ei kykene kovin abstraktiin ajatteluun.

Yhdessä jutussa Hunger kertoo Stellan ilmaisseen äänilaudan avulla, että se kaipaa Hungerin poikaystävää.

”Omistajan poikaystävän odottaminen kotiin on jo kovin monimutkaista ajattelua. En ihan purematta niele näitä kaikkia väitteitä”, Vainio sanoo.

Jos asia haluttaisiin todistaa, olisi rakennettava tieteellisesti kelvollinen tutkimusasetelma ja kirjoitettava tieteellinen artikkeli, joka myös vertaisarvioidaan.

Chaserin omistaja, psykologian professori emeritus John W. Pilley esimerkiksi opetti koiralleen joka päivä aina yhden uuden lelun nimen. Harjoittelu ja leikki saattoivat kestää viisi tuntia päivässä.


Pilley näytti koiralle lelua, toisti sen nimen kymmeniä kertoja, piilotti sen ja pyysi koiraa noutamaan sen.

Tutkimus Chaserin oppimisesta julkaistiin Behavioral Processes -tiedelehdessä vuonna 2011. Koeasetelma oli suunniteltu siten, että Pilley itse tai kukaan muu kokeisiin osallistuneista tutkijoista ei pystynyt vaikuttamaan koiran käytökseen esimerkiksi antamalla vihjeitä tarkoituksella tai huomaamattaan.

HS uutisoi heinäkuussa, että Chaser kuoli 15-vuotiaana Yhdysvalloissa.

 

”Oikein karkeasti sanottuna ihminen on tyhmistänyt koiraa.”

Sudet ovat koirien kaukaisia esi-isiä, joista on vuosien saatossa jalostunut lukuisia koirarotuja. Vainion mukaan on tutkittu, että sudet ovat paljon lemmikkikoiria nokkelampia ratkaisemaan testitilanteissa erilaisia ongelmia. Sudet tekevät myös yhteistyötä keskenään.

”Oikein karkeasti sanottuna ihminen on tyhmistänyt koiraa. Ongelmanratkaisutesteissä sudet ratkaisevat tehtäviä joko yksin tai keskenään, mutta koirat alkavat hakea apua ihmiseltä.”

Ihminen on valinnut jatkamaan sukua sellaisia koirayksilöitä, jotka kommunikoivat ihmisen kanssa hyvin tai joilla on muita ihmiselle hyödyllisiä ominaisuuksia, kuten vartiointi, paimennus tai metsästys.

”Tämä on johtanut siihen, että koirat eivät ole enää niin itsenäisiä ongelmanratkaisijoita. Ihminen on itse valinnut näin.”

Chaser oli bordercollie, samoin Rico-koira, jolla oli tieteellisesti todistettu substantiivien osaamisen ennätys ennen Chaseria. Ricon osoitettiin tunnistavan 200 sanaa vuonna 2004.

Voiko sanoa, että toiset rodut ovat kyvykkäämpiä kuin toiset?

Koirien oppimiskyvyissä on Vainion mukaan yksilöllisiä eroja. Hänellä on käsitys, että rodun sisällä yksilöiden väliset erot voivat olla isompia kuin rotujen välillä.

”Tästä eri rotujen ongelmanratkaisukyvyistä on Suomessakin tulossa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Ennen kuin saamme sitä, en halua ottaa asiaan kantaa.”

Juttuun on haastateltu taustaksi myös kognitiotieteilijää ja aivotutkijaa, Helsinki One Health -verkoston tutkimuskoordinaattoria Miiamaaria Kujalaa. Outi Vainio ei ole sukua jutun kirjoittajalle.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Anthony Joshua kaappasi raskaansarjan mestaruusvyöt takaisin itselleen

    2. 2

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    3. 3

      Marin vai Lindtman? Tutkijan mukaan pääministerivalinnassa on kyse siitä, keiden äänistä Sdp aikoo jatkossa kilpailla

    4. 4

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    5. 5

      Rinteen lähtö on parasta, mitä Sdp:lle on tapahtunut toukokuun 2014 jälkeen

    6. 6

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    7. 7

      Kaksi alkuperäiskansaan kuuluvaa miestä ammuttiin keskellä tietä Brasiliassa

    8. 8

      Pakinoitsija Kuukautinen kuunteli miespuolisten synnyttäjien kokemuksia: ”Kätilö totesi, että täällähän on isännällä kohdunsuu 9 cm auki!”

    9. 9

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    10. 10

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    4. 4

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    5. 5

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    6. 6

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    10. 10

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää