On nimittäin niin, että Sulolla ja Elsillä on kaksi äitiä. Äidit Ella Rosti, 33, ja Susanna Silvander-Rosti, 30, istuvat olohuoneen siniharmaalla sohvalla. Asunnon seinillä roikkuu valtavasti valokuvia kuluneen vuoden varrelta.
Pariskunta kuvailee kulunutta vauvavuotta elämänsä tähänastisista parhaaksi.
”Tämä on ylittänyt kaikki odotukset. Kaikki se rakkauden määrä on yllättänyt”, Silvander-Rosti sanoo.
Perhe on uskaltautunut avaamaan elämäänsä julkisesti aikana, jolloin perhepuhe on saanut negatiivisia sävyjä ja sateenkaariperheet ovat vielä valtaväestölle tuntemattomia.
Rostit ovat videobloggaajia eli vloggaajia. Heidän perhe-elämäänsä on voinut seurata Kaksi äitiä & kaksoset -tubekanavalta. Pariskunta on kertonut videoillaan avoimesti raskausajasta, lapsiperhearjesta ja sateenkaariperheen elämästä.
Videoilta voi nähdä, että arki ei sateenkaariperheessä poikkea monille lapsiperheille tutusta arjesta. Sotkua tulee, aamuherätykset ovat aikaisia vapaapäivinäkin ja ruuanlaitossa pitää välillä oikaista.”Ajatuksena oli näyttää, kuinka sateenkaariperhe on tavallinen perhe.”
Siis normaalia arkea, jota tosin seuraa aktiivisesti yli 34 000 katsojaa.
”Ajatuksena oli näyttää, kuinka sateenkaariperhe on tavallinen perhe. Ei yhtään sen parempi eikä huonompi kuin muut perheet”, Susanna Silvander-Rosti kertoo.
Pari uskoo, että katsojia kiinnostaa moni asia, mutta ennen kaikkea kaksosuus ja sateenkaariperheen elämä.
”Ja me olemme aika taviksia. Meihin on helppo samastua”, Ella Rosti sanoo.
Myös perheen lapsilla on tavalliset yksivuotiaiden touhut. Sulo ujostelee alkuun vieraita ja menee äitien lähelle turvaan.
Laitteista kiinnostunut Elsi taas on asettunut muina mimmeinä makoilemaan sohvalle mahdollisimman lähelle toimittajan älypuhelinta. Aika ajoin pienet sormet hipaisevat näyttöä.
Kävelemään oppineet kaksoset huomaavat heti, jos yläkertaan johtavien portaiden turvaportti on jäänyt vahingossa auki.
Ja äidit huomaavat heti, jos jompikumpi lapsista on matkalla portaisiin.
Tältä siis näyttää pitkäaikainen haave totena.
Jo ensimmäisillä treffeillään pari puhui lapsihaaveistaan. Oli siis selvää, että jos vakiinnuttaisiin, perheen perustamista ainakin yritettäisiin.
Vuonna 2017 Rosti ja Silvander-Rosti menivät naimisiin. Pian häiden jälkeen pariskunta hakeutui hedelmöityshoitoklinikalle. Koska Ella Rosti on vanhempi, hän sai kokea raskauden ensin.
Alun suunnittelukäyntien jälkeen aloitettiin inseminaatiot, eli keinohedelmöitykset. Kolme kertaa inseminaatio epäonnistui, mutta neljännellä tärppäsi tuplana.
Kun Rosti teki ensimmäisen positiivisen raskaustestin, pariskunta meni onnesta sekaisin.
”Se oli siisteintä ikinä”, Rosti sanoo.
”Juoksimme ympäri keittiösaareketta ja huusimme ilosta”, Silvander-Rosti muistelee.
Kun pariskunta kertoi saavansa kaksoset, monien reaktioissa toistui pelottelu: Kaksosten kanssa tulee rankkaa. Kannattaa varautua siihen, että vuoteen ette nuku. Pariskunnan lähipiiri suhtautui kannustavasti, mutta monien tuttavien reaktio yllätti.”Sovimme etukäteen, että ensimmäisenä vuonna ei erota.”
Negatiivinen perhepuhe aiheuttaa pariskunnan mielestä turhia paineita perheen perustamista harkitseville.
Julkisuudessa perhepuhe on usein ongelmalähtöistä ja monesti siinä korostuu uupumushttps://www.hs.fi/elama/art-2000006055765.html. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tutkimuksenhttps://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/10/korkeat-vaatimukset-uuvuttavat-vanhemmat mukaan ulkopuolelta tulevat suorituspaineet ja täydellisyyden tavoittelu ovat iso osatekijä vanhempien uupumuksessa.
”Joillekin voi tulla pelko, että uskallanko perustaa perheen. Että onko se ihan kamalaa ja pilaako se parisuhteen”, Silvander-Rosti sanoo.
No miten on? Menikö parisuhde pilalle?
”Ei mennyt. Me olemme vielä enemmän tiimi, kun nämä lapset ovat yhteisesti meidän vastuullamme”, Silvander-Rosti sanoo.
Pariskunta varautui siihen, että varsinkin ensimmäinen vuosi on raskas.
”Sovimme etukäteen, että ensimmäisenä vuonna ei erota”, Rosti sanoo.
Sitä sopimusta ei ole tarvinnut purkaa.
Toki vauvavuosi on ollut välillä rankka. Ilmassa on väsymystä ja uutta opittavaa on paljon. Unen tärkeys on korostunut. Siitä pariskunta koettaa pitää huolta, että molemmat saavat nukkua.
”Sillä pystyy myös helposti tekemään vaikutuksen toiseen, kun sanoo, että saat mennä päiväunille”, Rosti kertoo.
Myös se on yllättänyt, miten nopeasti tilanteet muuttuvat. Kun on huonompi päivä ja lapsella on vatsaongelmia, saattaa ajatella, että tällaista elämä on aina. Toisena päivänä kaikki onkin hyvin. Ja yhtäkkiä kaksoset ovatkin niin isoja, että saattavat leikkiä pitkiä aikoja keskenään.”Pelko nostaa välillä päätään, ja se on aika rankkaa.”
Vastuu tuo mukanaan myös pelkoja.
”Rakkauden määrä on iso, mutta huolenkin määrä on iso. Nämä lapset ovat meidän vastuullamme. Pelko nostaa välillä päätään, ja se on aika rankkaa”, Silvander-Rosti sanoo.
Mutta ylitsepääsemättömän raskasta tai kamalaa lapsiperhearki ei ole ollut. Lapsiperheestä unelmoiville pariskunnalla on yksi selkeä viesti. Ei kannata stressata liikaa.
”Mitään ei tarvitse osata etukäteen. Kaiken oppii lennossa”, Rosti sanoo.
Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola toteaa, että pariskunnan neuvo kuulostaa hyvältä. Kaikkea ei tosiaan tarvitse osata heti.
”Ja aina voi pyytää neuvoa lähipiiriltä tai ammattilaisilta, jos jotain ei osaa”, Jaakkola sanoo.
Tutkimustietoa lasten kehityksestä on paljon ja kasvatusvinkkejä pursuaa kaikkialta. Jaakkola muistuttaa, että erilaiset suositukset ovat vain suuntaviivoja.
Perheet ja lapset ovat yksilöllisiä, mutta perusturvallisessa ympäristössä vanhemman ei tarvitse yrittää liikaa.”Lapsi toivoo, että hänellä on hyvinvoiva vanhempi, joka pitää itsestään huolta.”
”Lapsi ei kaipaa sitä, että vanhempi on täydellinen. Olemme erehtyväisiä. Joskus hermostutaan tai tehdään virheitä, mutta aina voidaan sopia ja oppia virheistä.”
Asiantuntijat puhuvat paljon siitä, miten lapsia kasvatetaan oikein, mutta vähemmän keskitytään siihen, miten vanhemmat voisivat paremmin. Jaakkola muistuttaa, että lasten hyvinvointi lähtee vanhempien hyvinvoinnista.
”Lapsi toivoo, että hänellä on hyvinvoiva vanhempi, joka pitää itsestään huolta. Vanhempi, joka tykkää hänestä ja nauttii hänen seurastaan.”
Vaikka lapset tuovat väsymystä ja epävarmuuden tunteita, ne tuovat myös iloa, onnea ja jaksamista. Se on ristiriita, joka voi olla monille hankala käsitellä.
”Omat lapset ovat maailman ihanimpia, mutta samaan aikaan voi väsyttää. Se on ihan ok.”
Karttunut tieto ja suositukset ovat vaikuttaneet vanhemmuuteen myös niin, että nykyvanhemmat ovat erilaisia kuin esimerkiksi heidän vanhempansa aikanaan olivat. Jaakkolan mukaan kasvatus on nykyään kannustavampaa.
Eli nykyvanhemmat hoitavat hommansa ihan hyvin?
”Niin voisi sanoa.”
Onko sitten olemassa avaimia onneen? Kaksi äitiä & kaksoset -blogin videot eivät olleet Jaakkolalle ennestään tuttuja. Muutamia katsottuaan hän kertoo huomanneensa monta asiaa, jotka yleensäkin tekevät perheistä onnellisia.
”Heillä näyttää olevan asiat tasapainossa. He tekevät monenlaisia asioita yhdessä lasten kanssa, mutta heillä on myös omia juttuja.
Rosteilla on lisäksi yhteinen juttu eli heidän vloggaamisensa, Jaakkola sanoo.
”Kaikki ei pyöri vanhemmuuden ympärillä, vaan elämässä on myös muuta. Siinä on monta elementtiä, joita pidetään perhettä suojaavina tekijöinä.”
Kahden äidin perheessä on siirrytty ruokailemaan. Kun edessä on lautasellinen lasagnea, Sulokin uskaltautuu hymyilemään vieraille.
Vaikka äidit pyrkivät näyttämään aitoa kuvaa arjestaan, yhdessä asiassa tehdään poikkeus. Kaksosista ei julkaista ikäviä videoita. Itkupotkuraivareita ei kanavalla nähdä.
”Syynäämme kaikki videot tarkasti siitä näkökulmasta, millainen kuva lapsista tulee”, Rosti sanoo.
Tubekanavaa perustaessaan pariskunta ajatteli, miten arjen näyttäminen voisi auttaa heidän lapsiaan tulevaisuudessa.
Ehkä sateenkaarivanhemmat eivät ole enää niin kummallinen asia, kun Sulo ja Elsi menevät kouluun. Ehkä he eivät joutuisi selittelemään asiaa kaikille kavereilleen.
Perhe on saanut paljon tukea.”Vähän aikaa sitten Instagramissa yksi tyyppi pyysi anteeksi yksityisviestillä.”
Lapsista haaveilevaan pariskuntaan suhtauduttiin alusta saakka hyvin kasvokkain, mutta tubekanavalla tuli alkuun vihaisiakin kommentteja. Anonyymit kommentoijat kirjoittivat siitä, miten naisparin lapsia tultaisiin kiusaamaan, ja kuinka pariskunta ei ollenkaan ajattele lasten parasta perustaessaan sateenkaariperheen.
Pariskunta vastasi kärsivällisesti viesteihin ja kertoi oman näkökulmansa. He muistuttivat, ettei elämän isoja unelmia voi jättää toteuttamatta siksi, että joku ulkopuolinen suuttuu.
Nykyään ikäviä kommentteja tulee harvemmin.
”Vähän aikaa sitten Instagramissa yksi tyyppi pyysi anteeksi yksityisviestillä. Hän kertoi, että oli kommentoinut meidän alkuaikojamme ikävästi, mutta oli muuttanut mieltään, kun oli seurannut meidän taipalettamme vuoden ajan”, Rosti kertoo.
Monille seksuaalivähemmistöjen edustajille pariskunta on antanut esimerkin siitä, että vähemmistön edustaja voi saada tavallisen perheen. Varsinkin nuorille kanava on antanut toivoa.
”Jotkut kertovat tulleensa kaapista tubekanavan avulla”, Silvander-Rosti kertoo.
”He ovat näyttäneet omille vanhemmilleen meidän videoitamme ja sanoneet, että tällaisen perheen he haluavat isona.”
Kommentit