Moni vetää vessan niin, että pöntön kansi on auki – Ei kannattaisi, varoittaa professori

Tämä juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen:

”Tyhmä kysymys, mutta kysytään se silti: miksi vessanpöntössä on kansi? Totta kai siksi, ettei sinne putoa esineitä, mutta myös siksi, että kansi estää mikrobeja leviämästä. Siksi kansi kuuluu sulkea ennen wc:n huuhtelemista.

Heräsin taas kerran asian merkitykseen, kun näin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kyltin, jossa sanottiin, että ”muistathan sulkea wc-istuimen kannen ennen huuhtelua”. Kehotukselle on tutkimukseen pohjautuvat perusteet.

Jokainen voi kokeilla kotona seuraavaa: huuhtele wc niin, että pidät kättä kannen korkeudella. Kädellä tuntuu pieniä pisaroita. Kädet kannattaa pestä kokeen jälkeen hyvin.

Nämä kädessä tuntuvat ja niitä paljon pienemmät pisarat levittävät ilmaan mikrobeja. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi selvitettiin, miten wc-pöntön kannen sulkeminen ja auki jättäminen vaikuttivat antibioottiripulia aiheuttavan Clostridium difficile -bakteerin leviämiseen.

Jos kansi jätettiin auki, pöntön läheltä kerättyyn näytteeseen kertyi moninkertainen määrä Clostridium difficile -bakteereita.

Puhtaaltakin näyttävässä pöntössä voi olla haitallisia mikrobeja. Bakteerit viihtyvät kosteassa, ja jotkut mikrobit voivat elää wc-pöntön pinnoilla kymmeniä päiviä.

On toinen kysymys, miten suuren sairastumisriskin ilmassa leijailevat pisarat aiheuttavat. Itse pidän suurimpana riskinä norovirusta, joka voi levitä pisaratartuntana. Tästä on tutkimuksia ravintoloista, risteilyaluksilta ja sairaaloista.

Eräässä tutkimuksessa analysoitiin matkustajien sairastumista norovirukseen lennolla, jolla yli puolet matkustamohenkilökunnasta kärsi ripulista ja oksentelusta.

Osa matkustajista sairastui norovirukseen lennon jälkeen. Ilmeni, että sairastuneet olivat käyneet keskimäärin useammin lentokoneen wc:ssä kuin terveinä pysyneet. Tutkijoiden mukaan he olivat luultavasti altistuneet wc:n ilmasta.

Kannen sulkemisesta ei silti kannata tehdä neuroosia. Se on hyvä tapa, mutta ei ole kauheaa, jos se jää joskus sulkematta.

Kannen sulkemisen lisäksi wc:ssä käydessä pitäisi tietenkin pestä kädet. Yleisissä vessoissa tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että läheskään kaikki eivät niin tee.

Käsiä pitäisi pestä lämpimällä vedellä ja saippualla noin 20 sekunnin ajan. Sen jälkeen kädet huuhdellaan ja kuivataan. Jos lavuaaria ei ole tarjolla, käsihuuhde on kohtuullisen hyvä vaihtoehto, joskin saippuapesu tehoaa norovirukseen parhaiten.

Käsienpesu ehkäisee tehokkaasti infektioita. Sars-epidemian yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että jos kädet pestiin kymmenen kertaa päivässä, sairastumisriski puolittui.

Jos sama pätee myös muihin virustauteihin. Käsihygienian parantamisella olisi valtava yhteiskunnallinen merkitys.

Suomessa sairastetaan vuosittain 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Käsien pesun tehostamisella voitaisiin siinä tapauksessa vähentää 5–10 miljoonaa infektiota vuodessa.

Tälle väitteelle ei tosin ole näyttöä, sillä sen todistamiseen vaadittava tutkimus olisi hankala ja kallis toteuttaa.

Infektioiden leviämistä voi ehkäistä lisäksi yhdellä yksinkertaisella tavalla: yski ja aivasta aina hihaan tai nenäliinaan, jotta taudinaiheuttajat eivät leviä pisaroiden mukaan ilmaan.

Olen sitä mieltä, että hihaan yskiminen on sivistyneen ihmisen merkki.”