Pariterapeutin mielipide poikia ja miehiä alistavista naisista jakaa asian­tuntijoita: ”Tällaisista asioista ei ole ollut soveliasta puhua ääneen” - Elämä | HS.fi
Elämä

Pariterapeutin mielipide poikia ja miehiä alistavista naisista jakaa asian­tuntijoita: ”Tällaisista asioista ei ole ollut soveliasta puhua ääneen”

HS kysyi kolmelta asiantuntijalta kommentit maanantaina puhuttaneeseen mielipidekirjoitukseen Suomen syntyvyyden laskusta.

Psykoterapeutti Heidi Valasti kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että vauvakatoa koskevasta keskustelusta on puuttunut lähes täysin miehen näkökulma.

Julkaistu: 3.2. 18:00

Psykoterapeutti Heidi Valastin näkemys syntyvyyden vähenemisen syistä jakaa asiantuntijoita.

Yhden mielestä miehiä ja naisia ei pitäisi asettaa vastakkain. Toinen pitää hyvänä sitä, että asiasta keskustellaan ja kolmas kiittää Valastia rohkeudesta.

Heidi Valasti Kuva: Nelonen

Valasti kirjoitti maanan­taina Helsingin Sanomissa julkais­tussa mielipide­kirjoituksessaan, että vauva­katoa koskevasta keskus­telusta on puuttunut lähes täysin miehen näkökulma. Hänen mukaansa tämän päivän nuoret miehet on kasvatettu usein naisen vallalle alisteisesti: on ollut yksinhuoltajaäiti, päiväkodin johtaja, opettaja, tyttöystävä, avovaimo tai vaimo. Tämä on Valastin mukaan yhteydessä miesten seksuaaliseen haluttomuuteen.

Väestöliiton Poikien Puhelimen palvelupäällikkö Anders Hulden sanoo, että Valastin esittämä ”johtopäätös kuulostaa aika isolta loikalta”.

”Se, että pojat kasvavat yksinhuoltajaäitien tai naispuolisten varhaiskasvattajien tai opettajien kanssa, ei automaattisesti tarkoita, että heitä kasvatetaan alisteisina naisten vallalle.”

Huldenin mukaan olisi toivottavaa, että kaikki sukupuolet olisivat läsnä poikien ja nuorten miesten kasvatuksessa. ”Pojat ja nuoret miehet tarvitsevat elämässään hyviä esimerkkejä sekä naisista että miehistä.”

Hän toivookin, että tasa-arvon edistyessä varhaiskasvatus- ja opetusaloille saataisiin yhä enemmän miehiä.

 Hulden huomauttaa, että Valasti asettaa kirjoituksessaan miehet ja naiset vastakkain.

Poikien puhelimessa saamiensa kokemusten perusteella Hulden ei myöskään allekirjoita käsitystä siitä, että naiset alistaisivat poikia ja nuoria miehiä parisuhteessa. Tosin Poikien puhelimeen soittavat enimmäkseen alle 20-vuotiaat. ”Ajatus vanhemmuudesta on heille vielä kaukainen.”

Hieman vanhempien nuorten miesten keskusteluissa tulee kyllä Huldenin mukaan esille parisuhteeseen liittyviä odotuksia. Keskusteluissa ei kuitenkaan yleisin teema ole se, että tyttöystävä esittäisi kohtuuttomia vaatimuksia.

Hulden huomauttaa, että Valasti asettaa kirjoituksessaan miehet ja naiset vastakkain.

”Se ei mielestäni ole hyvä lähtökohta. On tärkeää pyrkiä näkemään toisen osapuolen näkökulmaa puolin ja toisin, ja oppia puhumaan parisuhteeseen ja sen osapuoliin kohdistuvista odotuksista. Siltä osin kun kyse on tasa-arvosta, on tärkeää, että myös pojat ja miehet saadaan tähän keskusteluun entistä enemmän mukaan. Kyse on kaikkien sukupuolten oikeuksista ja velvollisuusksista”, Hulden sanoo.

Hänen mielestään syntyvyyden laskun taustalla on pikemminkin se, että nuoret näkevät vanhemmuuden todella vaativana.

”Vanhemmuuteen ei uskalleta heittäytyä, puuttuu luottamus siihen, että asiat järjestyvät.”

Tämä liittyy Huldenin mukaan myös taloudellisiin seikkoihin. Taustalla voi hänen mielestään olla myös epävarmuutta tulevaisuudesta, johon liittyy ilmastoahdistusta: Ei tiedetä, millaiseksi maailma muuttuu ei vain kymmenen, vaan 20, 30 ja 50 vuoden kuluessa.

 Heli Vaaranen näkee syntyvyyden laskun taustalla lähinnä epävarmuutta.

Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen ei halua ottaa Valasteen näkemyksiin kantaa puolesta eikä vastaan. ”En osaa olla niin mustavalkoinen.”

Huldenin tavoin hän näkee kuitenkin syntyvyyden laskun taustalla lähinnä epävarmuutta. ”Perheellistyminen sekä mahdollinen ero koetaan suureksi taloudelliseksi ja emotionaaliseksi riskiksi, joka ei houkuta.”

Vaarasen mielestä miestä on usein ymmärretty väärin: ”Vastoin kuin yleensä ajatellaan, mies on romanttinen ja herkkä. Hän tarvitsee puolisolta tunnetta, että on ihailtu, arvostettu ja rakastettu. Säännöllinen eroottinen yhteys omaan kumppaniin nostaa arjen yläpuolelle ja tekee onnelliseksi. Jos parisuhdeonnesta on epäilyksiä ja nainen ilmoittaa haluavansa lapsen, mies vetäytyy”, Vaaranen toteaa.

Paripsykoterapeutti Mika Lehtonen on puolestaan vahvasti samalla kannalla kuin Heidi Valasti.

”Valasti on tehnyt todella rohkeasti avatessaan aiheesta”, hän sanoo.

Lehtonen on aiemmin tehnyt kymmenen vuotta poika- ja miestyötä Väestöliitossa. Nykyisin hän toimii ammatinharjoittaja-psykoterapeuttina.

Miehet sekä ja poikien ja miesten asioiden eteen työtä tekevät ovat hänen mukaansa usein saaneet kokea, että tällaisista asioista ei ole soveliasta puhua ääneen.

”On selvästi kuultu, että perinteisen miehen rooli ahdistaa naista. Sen sijaan miesten ahdistuksesta on todella vaikea puhua. Olisi tärkeää, että myös naisten tavasta kasvattaa lapsia ja olla parisuhteessa puhuttaisiin avoimesti”, Lehtonen sanoo.

Kyse ei hänen mukaansa ole siitä, että naiset olisivat ilkeitä tai pahantahtoisia. Heilläkin on omasta kasvuperheestä tulleet mallinsa ja pelkonsa. ”Tottakai jokainen yrittää tehdä parhaansa”, Lehtonen sanoo.

 ”Asetelma on vuosikausia mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että äidit ovat läsnä poikien elämässä, mutta isät eivät”, sanoo Mika Lehtonen.

Valastin havainto miesten ja poikien kasvattamisesta naiselle alisteisesti on Lehtosen mukaan aivan totta, vaikka se onkin vain yksi kulma asiasta.

”Asetelma on vuosikausia mennyt yhä enemmän siihen suuntaan, että äidit ovat läsnä poikien elämässä, mutta isät eivät.”

Hän kertoo pohdiskelleensa terapeuttina miesten elämää heidän kanssaan.

”Moni on kärsinyt siitä, että isä ei ole ollut läsnä ja sen sijaan äiti ja monet muut naiset ovat kertoneet, millaista on oikea miehisyys. Monesta kuitenkin tuntuu, että sellainen miehisyys tai isyys ei istu minuun, enkä halua olla sellainen”, Lehtonen kuvaa.

Hän uskoo tämän vaikuttavan myös siihen, että miehet eivät halua lapsia.

”Taustalla on usein myös pelko, käykö minulle kuten isälleni: hetken päästä en ole enää mukana perheessä.”

Lehtosen mielestä voidaan tietysti kysyä, onko mies itse aiheuttanut sen, että lapsia on esimerkiksi suojeltava hänen käytökseltään, vai johtuvatko pelot siitä, että äidin ajatus isyydestä on ollut sellainen, jota mies ei pysty tai halua toteuttaa.”

Valastin tavoin Lehtonen näkee mahdollisen yhteyden naisen odotusten ja miehen seksuaalisen haluttomuuden välillä.

”Kun pohditaan seksuaalista haluttomuutta, voidaan miettiä, millaisia asioita parisuhde vaatii. Parisuhdehan on aina ollut kaupankäyntiä: Suhteessa on aina tehtävä myönnytyksiä. Jokainen pohtii sitten, saako kompromissien jälkeenkin suhteesta riittävästi itselleen. Onko olo turvallinen tässä suhteessa ja kokeeko olevansa merkityksellinen.”

”Jos äiti viestittää perheen pärjäävän paremmin ilman isää ja potkii isän pihalle, millaisen mallin poika saa siitä? Hän saattaa kokea, että hänellä ei ole suhteessa mahdollisuuksia, eikä tyydyttävää roolia”, Lehtonen pohtii.

Toisaalta myös Lehtonen uskoo, että halukkuutta lasten hankkimiseen voitaisiin lisätä edistämällä tasa-arvoa ja miesten osallistumista lastenhoitoon.

Lukijan mielipide|Naisten olisi jo aika luopua poikien ja miesten kontrolloimisesta

Hankkisitko lapsen, jos sinulle maksettaisiin yli 10 000 euron ”synnytysbonus”? Näin maailmalla on pyritty parantamaan syntyvyyttä

”Syntyvyyden eteen ei tehdä mitään”, sanoo asiantuntija – Mikä pysäyttäisi Suomen vauvakadon?

Seuraa uutisia tästä aiheesta