Kaikkea ei kuulukaan muistaa - Elämä | HS.fi
Elämä

Kaikkea ei kuulukaan muistaa

Aivot siivoavat muistista turhia yksityiskohtia. Asiat, joihin ei kiinnitä huomiota, eivät jää mieleen.

Julkaistu: 6.2. 2:00

Juttusarjassa kerrotaan viisi tutkimustulosta valitusta aihepiiristä. Tällä kertaa aiheena on muistaminen.

1. Muistikuvat asioista ja tapahtumista hiipuvat, jos niitä ei toistuvasti palauta mieleensä. Se on normaalia: Toronton yliopiston tutkijoiden mukaan muistin ei kuulukaan säilöä aivan kaikkea. Päätöksenteko helpottuu, kun aivot siivoavat pois tarpeetonta, kenties vanhentunutta tietoa ja epäolennaisia yksityiskohtia. Aivot keskittyvät liian tarkkojen yksittäisten muistojen sijaan ikään kuin isoon kuvaan, mikä saattaa edistää joustavaa ajattelua ja sopeutumista uusiin tilanteisiin.

2. Nimi on ihan kielen päällä, mutta sitä ei saa sanotuksi. Joskus mieli jumittaa niin, että periaatteessa muistissa olevaa asiaa on hetkellisesti mahdoton tavoittaa. 1990-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan näin käy keskimäärin kerran viikossa, mutta iän myötä ilmiö yleistyy. Noin puolet kerroista hukassa ollut sana palaa mieleen alle minuutissa.

3. Etkö muista, mihin jätit avaimesi tai mitä toinen juuri sanoi? Hattarapäisyys voi johtua siitä, ettei asiasta ehkä alun perinkään päässyt muodostumaan muistikuvaa, koska et keskittynyt tilanteeseen vaan ajattelit jotain muuta.

4. Jotkut nolot, tylsät tai epämiellyttävät asiat sen sijaan muistaa, vaikka mieluummin unohtaisi. Lundin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan ihminen voi oppia torjumaan mieleen pyrkiviä muistikuvia tietoisesti samoin kuin fyysisten impulssien hallintaa. Koehenkilöt tosin harjoittelivat vain neutraaleilla muistikuvilla.

5. Voimakkaiden muistojen torjuminen on tutkijoiden mukaan mutkikkaampaa, eivätkä mahdolliset seurauksetkaan ole selviä. Piinaava muisto voi väistyä, kun sen korvaa toisella mielikuvalla, kertoo Cambridgen yliopiston tutkimus.

Kerroitko muille uudenvuodenlupauksesi? Se ei välttämättä ollut viisasta, selviää tutkimuksesta

Ihminen voi treenata ”empatialihastaan”, mutta kaikille toisten ymmärtäminen ei ole yhtä helppoa – Viisi tutkittua faktaa empatiakyvystä

Ajatus hidastuu iän myötä, mutta tilalle tulee jotakin muuta: ”kiteytynyt äly” voi voittaa nuoruuden loogisen päättelyn

Seuraa uutisia tästä aiheesta