Poikkeusolot koskevat kaikkia, mutta kokemus ei ole kaikille sama – Näin voit muuttaa läheisen päivän paremmaksi juuri tänään, sanoo Maaret Kallio - Elämä | HS.fi
Elämä|Koronavirus

Poikkeusolot koskevat kaikkia, mutta kokemus ei ole kaikille sama – Näin voit muuttaa läheisen päivän paremmaksi juuri tänään, sanoo Maaret Kallio

Vaikka olemme kaikki samassa tilanteessa, kokemukset ovat täysin erilaisia. Arkea kannattelevat aikuisetkin tarvitsevat keskustelukumppania, jolle voi purkaa huolensa sanoiksi.

Maaret Kallio ulkoili keskiviikkona Espoossa terapiakoiransa Nekun kanssa.

Maaret Kallio ulkoili keskiviikkona Espoossa terapiakoiransa Nekun kanssa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 19.3. 2:00, Päivitetty 19.3. 6:22

Ennennäkemättömät poikkeusolot koettelevat nyt suomalaisia. Huolia ja epävarmuutta on paljon. Ratkaistavana on paljon arkisia pulmia, mutta monen mielessä painavat myös isommat kysymykset.

Miten oma ja läheisten terveys kestää? Entä miten käy oman yrityksen tai työpaikan? Miten ikääntyneet sukulaiset pärjäävät toisella paikkakunnalla? Miten jaksan olla ilman sosiaalisia kontakteja seuraavan kuukauden?

Kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallion mukaan nyt on erittäin tärkeää, että omalle ja muiden ahdistukselle ja huolille annetaan tilaa. Vaikka jotkut osaavat suhtautua tilanteeseen rennosti, ”koronakotoilu” on kaukana monen kokemuksesta.

”Ahdistus ja huoli eivät lähde mielestä käskemällä, eikä niitä saa varsinkaan kätkeä tai pilkata. Ne täytyy ottaa vastaan, sietää ja hyväksyä. Omassa mielessä voi miettiä, miten voisin vastata tälle pelokkaalle puolelle itsestä”, Kallio sanoo.

Yksi parhaimmista keinoista ahdistuneisuuden lievittämiseen on tunteiden sanoittaminen toiselle ihmiselle. Kallion mukaan suomalaiset tarvitsevat nyt paljon toistensa tukea ja läsnäoloa teknologian mahdollistamin keinoin.

”Meidän kuuluisikin toimia niin, että kriisitilanteissa mennään lähelle toisia ja tiivistetään ihmisten välistä ketjua, mutta nyt se on nyt haastavaa. Vaikka konkreettista apua ei välttämättä pystyisi tarjoamaan, voimme nyt auttaa olemalla toisille läsnä ainakin puhelimitse.”

”Tärkeintä on kuunnella, ottaa vastaan ja myötäelää”, sanoo Maaret Kallio läheisen kanssa kommunikoinnista.

”Tärkeintä on kuunnella, ottaa vastaan ja myötäelää”, sanoo Maaret Kallio läheisen kanssa kommunikoinnista. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Vaikka poikkeusolot koskevat kaikkia, Kallio korostaa, että kokemus ei ole kaikille sama. Yhdelle suurimmat haasteet saattavat olla etäyhteyden takkuaminen tai lasten kokema tylsyys. Eron partaalla olevalla perheellä, pienyrittäjällä tai syöpäsairaalla huolen aiheet ovat aivan toiset.

”Siinä on etunsa, että olemme kaikki samalla puolella, mutta samalla olemme aivan eri tilanteissa. Omien lasten kanssa jutellessa on selvää, että meillä ei ole mitään hätää ja todennäköisesti selviämme hampaiden kiristelyllä. Aivan toinen tilanne on niillä lapsilla, joilla ei ole kotona turvallista vanhempaa, vaan humalaa tai väkivaltaa. Nämä jäljet näkyvät vasta myöhemmin ja niitä luultavasti korjataan pitkään.”

Kallion mukaan rajaustoimet voivat monessa perheessä myös nostaa pintaan haavoittuvuuksia ja kriisejä, joita on ollut vaikea ennakoida.

Tarvitaan siis paljon sensitiivisyyttä. Kun soittaa vaikeassa tilanteessa olevalle läheiselle, on Kallion mukaan tärkeää, ettei pyri tarjoamaan ratkaisuja tai väkisin piristämään toista, muttei myöskään upota toivottomuuteen.

”Tärkeintä on kuunnella, ottaa vastaan ja myötäelää. Parasta on vain malttaa olla toisen kanssa rauhallisesti hänen tilanteessaan. Voi sanoa, että onpa paha tilanne ja kysyä, voisiko auttaa jollakin tavalla, mutta usein kuunteleminenkin ja läsnäolo riittää”, Kallio korostaa.

Kun ihminen sanallistaa tunteitaan ja tulee kuulluksi, silloin mieli usein rauhoittuu ja ratkaisut saattavat alkaa löytyä itsestään.

Omaa suhdettaan keskustelukumppaniin kannattaa miettiä tarkkaan. Omien taloushuolien vuodattaminen jo valmiiksi hätääntyneelle isovanhemmalle tai etenkään lapselle ei ole soveliasta.

”Tämä tilanne saa tuntua, mutta sitä ei voi näyttää kaikille samalla tavalla. Lapsen tehtävä ei ole aikuiselle olkapäänä vaan päinvastoin. On kuitenkin hirveän tärkeää, että aikuisilla, joilla on nyt moninaisia kannattelevia rooleja, on myös niitä suhteita, joissa voi sanoa, että apua, en meinaa jaksaa”, Kallio sanoo.

Erityisesti tilanteen pitkittyessä on erittäin tärkeää luoda hengähdystaukoja niille, jotka kannattelevat arkea. Kallion mukaan olisi hyvä, jos ihmiset olisivat monissa eri rooleissa yhteydessä ystäviin, kollegoihin ja sukulaisiin, kun tavallista arkista sosiaalista kanssakäymistä on vähän.

On myös täysin luonnollista, että vallitseva epävarmuus aiheuttaa turvattomuutta, oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Joillekin epävarmuus saattaa Kallion mukaan osua aivan perusturvallisuuden tunteeseen.

Monelle turvattomuus ja ahdistus synnyttää tarpeen kontrolloida tilannetta edes jollakin tavalla.

”Kontrollipyrkimykset voivat näkyä esimerkiksi niin, että etsii mielettömästi tietoa, mitä tapahtuu ja miten voisi ennakoida ja somettaa pää punaisena siitä, miten tulisi toimia”, Kallio sanoo.

Toisaalta mukaan myös alireagointi ja tilanteen vähättely on mielelle yhtä luonnollinen tapa vastata epävarmuuteen kuin ylireagointi.

”Molemmissa ääripäissä ihminen pyrkii tulemaan toimeen äärimmäisessä tilanteessa. Tällainen tilanne, tekee länsimaiselle ihmiselle näkyväksi sen, että kaikkea ei todellakaan voi hallita. Suosittelen, että pari kertaa päivässä on hyvä tarkistaa uutiset, mutta muuten kannattaa tietoisesti keskittyä siihen, mikä elämässä jatkuu normaalisti.”

Uhalta tuntuvassa tilanteessa mielen kannalta on tärkeää kokea itsensä pystyväksi ja omat toimet vaikuttaviksi. Tätä toimijuuden kokemusta voitaisiin vahvistaa perheissä esimerkiksi jakamalla vastuita ja erityistehtäviä perheenjäsenille ikätason mukaan.

Lapsillekin on tärkeää saada tuntea, että heillä on jokin erityisen tärkeä tehtävä vallitsevassa erityistilanteessa. Kokemus siitä, että voi omalla toiminnallaan jotenkin vaikuttaa vaikeassa tilanteessa on äärimmäisen tärkeä iästä riippumatta.

Vastuiden jakamisella arkeen saa rutiinia, jotka voivat myös auttaa jaksamaan epävarmuuden läpi. Perheessä kannattaa myös puhua ääneen siitä, että vallitseva tilanne kuormittaa kaikkia ja kuormittuneena jokainen meistä myös ärsyyntyy herkemmin.

Toimijuutta on vaikea saavuttaa tilanteessa, jossa esimerkiksi oma isovanhempi on toisella paikkakunnalla, eikä itse pääse paikan päälle tarjoamaan apua. Kallio muistuttaa, että monella iäkkäällä asiat ovat hyvin ja apuja kaupassa ja apteekissa käymiseen löytyy.

”Iäkkäidenkin kokemukset ovat erilaisia. Omista isovanhemmistani toinen itkeskeli hieman hätääntyneenä kun taas toinen yli 90-vuotias kyseenalaisti, että kuulunko minä muka iäkkäisiin.”

”Oli kuitenkin liikuttavaa, kuinka isoksi avuksi molemmat kokivat sen, että vain juttelin heidän kanssaan, sitä he kiittivät monta kertaa. Se toi näkyväksi, miten tärkeää on nyt ihan vain sanoa toiselle, ettei ole mitään hätää”, Kallio kertoo.

Soittaminen on nyt konkreettinen keino, jolla jokainen voi auttaa omia eristyksissä olevia isovanhempiaan, riskiryhmään kuuluvia sukulaisia ja tiukassa paikassa olevaa yrittäjäystävää.

HS aloittaa tänään Suomi auttaa -kampanjan. Osana sitä HS ja Maaret Kallio haluavat tukea kaikkien suomalaisten hyvinvointia ja lievittää yksinäisyyttä. Poikkeusoloissa helppo, konkreettinen ja toisia auttava teko on soittaa. Sosiaalisessa mediassa voit kertoa osallistuvasi kampanjaan aihetunnisteilla #minäsoitan ja #suomiauttaa. Kallion mukaan on tärkeää haastaa ihmiset tekemään konkreettisia tekoja, etteivät lämpimät ajatukset jää vain ajatuksiksi.

”Soittaminen on nyt toivon teko, jolla voi osoittaa välittävänsä toisesta. Olemme kaikki tässä yhdessä ja kuitenkin eri tilanteissa. Vaikka nyt joudutaan taipumaan, kyseessä on kuitenkin ohimenevä tilanne ja kyllä tästäkin selvitään.”

Teknologia|Videopuhelun välityksellä voi pelata vaikka Afrikan tähteä – Esittelyssä viisi sovellusta, joilla jokainen netinkäyttäjä voi tuoda läheiset olohuoneeseensa

Koronavirus|Kriisipuhelimen työntekijä: Koronavirus aiheuttaa enemmän ahdistusta kuin mikään muu asia yhteiskunnassa – Näin asiantuntijat vastaavat ahdistusta herättäviin kysymyksiin