Professori ihmettelee, onko kotihoidossa olevia osattu suojata riittävästi: ”Huippuriskiryhmään kuuluvan luona saattaa käydä seitsemän eri hoitajaa” - Elämä | HS.fi
Elämä|Koronavirus

Professori ihmettelee, onko kotihoidossa olevia osattu suojata riittävästi: ”Huippuriskiryhmään kuuluvan luona saattaa käydä seitsemän eri hoitajaa”

”Kotihoidossa olevat eivät voi juuri nyt päättää itse, keitä heidän kodeissaan vierailee toisin kuin suuri osa ihmisistä”, sanoo emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä.

Emeritaprofessori ja vanhustenhoidon asiantuntija Sirkka-Liisa Kivelä on puolisonsa, sosiaalineuvos Mauri Akkasen omaishoitaja. Kuva on otettu vuosi sitten pariskunnan kotona.

Julkaistu: 20.3. 14:04

Puhelin tuuttaa pitkään. Lopulta linja aukeaa ja sen toiseen päähän ilmestyy professori Sirkka-Liisa Kivelän ääni.

Lääketieteen emeritaprofessori ja geriatrian erikoislääkäri Kivelä, 73, on se ihminen, jolle media soittaa, kun vanhustenhoitoa kohtaa kriisi. Niin nytkin.

Helsingin Sanomat aloitti torstaina Suomi auttaa -kampanjan, jonka tarkoituksena on saattaa avun tarvitsijat ja avun saajat yhteen koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa. Osana kampanjaa haastatellaan eri alojen viisaita ihmisiä siitä, miten voisimme auttaa toisiamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Haluaisiko Kivelä sanoa sanansa? Jos vaikka soitan hieman myöhemmin uudestaan, jotta ehdit valmistautua haastatteluun, ehdotan.

”Ei kun puhutaan vaan heti. Tiedän jo, mitä haluan sanoa”, Kivelä sanoo.

Selvä. Puhutaan siis.

 On kolme tärkeää asiaa, joista Kivelä haluaa puhua.

Kivelä on seurannut tiiviisti koronavirukseen liittyvää uutisointia kotonaan Helsingin Munkkiniemessä. Epidemia koskettaa häntä ammatillisesti, mutta myös henkilökohtaisesti. Kivelä on 73-vuotias eli riskiryhmää. Lisäksi hän on 12 vuotta vanhemman puolisonsa omaishoitaja. Puolisolla on muistisairaus ja syöpä.

Siksi Kivelällä on kolme tärkeää asiaa, joista hän haluaa puhua. Niistä kaksi ensimmäistä on hänen mielestään sellaisia, joista on puhuttu kummallisen vähän, vaikka ne koskettavat kymmeniätuhansia suomalaisia.

Ensinnäkin: Kotihoidon iäkkäät ja sairaat asiakkaat ovat nyt ”huippuriskiryhmää”. Silti heidän kodissaan saattaa joissain tapauksissa käydä jopa yli seitsemän eri kotihoitajaa, Kivelä sanoo.

”He eivät voi juuri nyt päättää itse, keitä heidän kodeissaan vierailee, toisin kuin suuri osa ihmisistä.”

Kivelän mielestä tartuntojen ehkäisyn kannalta on ongelmallista myös se, että monet kotihoidon työntekijät liikkuvat julkisilla kulkuvälineillä asiakkaiden kotien välillä. Lisäksi hoitajista monilla on lapsia ja työssä käyvä puoliso, jolloin he ovat väkisinkin kontaktissa isoon joukkoon ihmisiä.

Kivelä toivookin, että kunnissa yritettäisiin kiireesti järjestää kotihoito niin, että yhden asiakkaan luona kävisi enimmillään kolme eri ihmistä.

”Tiedän, ettei tätä ole helppo toteuttaa. Tehtävä on vaativa, mutta uskon, että sitä kannattaa yrittää.”

 Kivelä on alkanut maksaa omasta pussistaan heillä käyvän hoitajan taksimatkat.

Toinen asia, josta Kivelä haluaa puhua, on omaishoitajien tilanne koronavirusepidemian aikana.

Suomessa on yli 45 000 virallista omaishoitajaa ja vielä isompi joukko epävirallisia auttajia. Iso osa omaishoitajista on yli 70-vuotiaita eli riskiryhmää. Kivelä on yksi heistä.

Hänen mielestään omaishoitotilanteissa on nyt kaksi suojattavaa.

”Hoidamme kotona tosi huonokuntoisia ihmisiä. On todella vakavaa, jos omaishoitajat alkavat sairastua. Kuka heidän hoidettavansa silloin hoitaa? Onko varauduttu siihen, että omaishoitajien sairastuessa rysähtää iso joukko hoidettavia sairaanhoidon piiriin? Väitän, että ongelmaa ei ole pohdittu kunnolla.”

Kivelän ja tämän puolison kotona käy päivittäin hoitaja omaishoidon tuen sallimissa rajoissa kello viiden ja kahdeksan välillä illalla. Normaalioloissa tämä on ollut Kivelän omaa aikaa. Hän on käynyt kaupassa, laittanut ruokaa ja kävellyt lähimetsässä.

Nyt Kivelä on vähentänyt kaikki kontaktit minimiin. Tien toisella puolella olevassa ruokakaupassa hän on piipahtanut ja tehnyt lyhyitä kävelyjä metsään, jotta kunto pysyisi yllä.

 Kivelästä olisi huojentavaa, että heillä kävisi vain yksi ja sama ihminen.

Altistumisen vähentämiseksi Kivelä on ryhtynyt maksamaan omasta pussista heillä käyvän hoitajan taksimatkat, jos hoitaja on ollut aikeissa tulla julkisilla.

Lisäksi Kivelä on lähettänyt Helsingin kaupungille pyynnön, että saisi alkaa käyttää koronavirusepidemian aikana tiettyä hoivayrittäjää, vaikka tämä ei ole kaupungin sopimuskumppani. Kivelästä olisi huojentavaa, että heillä kävisi vain yksi ja sama ihminen.

”Lisäksi tämä ihminen asuu yksin ja tulee omalla autolla. Odotan nyt kaupungin päätöstä asiasta. Omaishoitopuolella kannattaisi miettiä kaikkia keinoja, joilla hoitajien ja hoidettavien riski sairastua saadaan mahdollisimman pieneksi.”

 ”Musiikki rauhoittaa hirmuisesti. Laulan mukana, vaikka en osaa laulaa. Silloin ei ehdi ajatella karmeita ajatuksia.”

Kivelä myöntää, että häntä pelottaa. Silti kolmas asia, josta hän haluaa puhua, on ilo.

Se on hyvinvointiteko, joka näinä poikkeusaikoina kannattaa muistaa siinä missä käsien pesu ja hihaan aivastaminen.

Kivelä on ottanut esiin pariskunnan vanhan vinyylikokoelman ja levysoittimen. Viime päivinä Munkkiniemen-kodissa on kuultu Eino Gröniä ja Tapio Rautavaaraa.

Ennen nukkumaan menoa Kivelä laittaa soimaan Rautavaaran Sinisen unen.

”Musiikki rauhoittaa hirmuisesti. Laulan mukana, vaikka en osaa laulaa. Silloin ei ehdi ajatella karmeita ajatuksia.”

Kivelä on myös alkanut muistella puolisolleen hauskoja sattumuksia. Pari iltaa sitten hän nauratti miestään muistelemalla parin kohtaamista lähihoitajan kanssa, joka kertoi riettaasta isästään.

”Muistisairaatkin ymmärtävät pitkään huumoria. Yhdessä nauraminen on tärkeää.”

Lisäksi Kivelä on alkanut kertoa vitsejä. Kun pariskunta oli seitsemän vuotta sitten samanlaisessa eristyksessä puolison sytostaattihoitojen vuoksi, Kivelä hommasi vitsikirjan. Nyt hän on lukenut vitsejä Seura-lehdestä.

”Ehkä muutkin lehdet voisivat palauttaa vitsipalstat sivuilleen poikkeustilan ajaksi”, Kivelä ehdottaa.

Ystävilleen hän on soitellut tavallista enemmän. Aluksi he kauhistelevat hetken koronavirusta, ja sitten puhutaan huvittavia juttuja.

”Mielialan ylläpitäminen on hirmu tärkeää.¨

Ja sen voi aivan hyvin tehdä puhelimessa.

HS Helsinki|Helsinkiläiseen kerrostaloon eristäytyneet asukkaat kokoontuvat ”iltahuutoon” joka päivä kello kuusi – Katso videolta, mitä parvekkeilla tapahtuu

Kirkko|Arkkipiispa Tapio Luoma: Tämä poikkeustilanne on ennenkokematon aiempiin verrattuna

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat