Poikkeustila voi panna parisuhteen ennennäkemättömälle koetukselle, sanoo asiantuntija – ”Jokaisella viisaalla ihmisellä on nyt mappi ö, johon hän sulkee pikkumaiset asiat” - Elämä | HS.fi

Poikkeustila voi panna parisuhteen ennennäkemättömälle koetukselle, sanoo asiantuntija – ”Jokaisella viisaalla ihmisellä on nyt mappi ö, johon hän sulkee pikkumaiset asiat”

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne edellyttää entistä enemmän puhumista pariskuntien kesken. Kaikkia kissoja ei kannata kuitenkaan nostaa pöydälle, Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen sanoo.

Poikkeustila voi asettaa parisuhteet koetukselle.­

23.3.2020 14:04

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila voi olla koettelemus myös parisuhteelle. Ja näin mitä todennäköisimmin on, sanoo Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen.

Rutiinit ja tutut elämän rytmit tuovat ihmiselle turvaa, ja nyt nämä turvasatamat ovat monessa perheessä romuttuneet hetkessä. Ei enää työpaikalle menoa, ei jalkapallotreenejä, ei kiireen täyttämää arkea.

Rutiinien muuttuminen on aina ihmiselle kriisi, Vaaranen muistuttaa. Koronan murjomasta arjesta voi kuitenkin rakentaa paljon siedettävämmän, kun luo myös kotiin omat rutiininsa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että pitää unirytmin entisellään, välttää nälkäkiukkua eli syö samaan aikaan kuin töissä, siivoaa ja pitää paikat kunnossa. Järjestyksessä on helpompi elää kuin kaaoksessa.”

 ”Nyt sitä yhteistä aikaa on tullut, toki takaovesta, yllättäen ja rajoitusten kera.”

Kun rutiinit muuttuvat, ensimmäinen reaktio on usein passivoituminen, Vaaranen sanoo. Se voi tarkoittaa sohvalla makaamista kännykän tai tietokoneen kanssa.

”Ihminen on ikään kuin nollatilassa. Mitään ei tapahdu. Silloin on hyvä olla armollinen itselleen. Jokaisella on oikeus levätä ja katsoa, mihin seuraavaksi ryhtyy.”

Koronavirusepidemia voi aiheuttaa monenlaisia huolia.­

Vaaranen näkee poikkeustilanteessa uhkan lisäksi ison mahdollisuuden parisuhteille. Vaaranen työskentelee myös parisuhdeterapeuttina, ja isoin ongelma hänen vastaanotolla käyvillä pareilla on yhteisen ajan puute.

”Monet ilmaisevat, että heillä on liian vähän aikaa olla yhdessä”, Vaaranen sanoo.

”Nyt sitä aikaa on tullut, toki takaovesta, yllättäen ja rajoitusten kera. Suosittelisin käyttämään tämän ajan hyödyksi ja tekemään asioita yhdessä. Voi vaikka koota palapeliä tai pelata sanapelejä.”

 ”Aloita päivä kysymällä toiselta, mitä hänelle kuuluu. Vastaukseksi ei riitä, että ihan hyvää.”

Koronaviruksen luoma epävarma tilanne voi näkyä herkästi joko itsessään tai kumppanissa. Mieltä voivat painaa arjen muutokset sekä huoli läheisten terveydestä ja taloudellisesta tilanteesta.

Poikkeusoloissa on normaalia olla surullinen, hämmentynyt, peloissaan tai vihainen. Vaaranen kehottaakin aloittamaan jokaisen päivän kysymällä toiselta, mitä hänelle kuuluu.

Se on huolenpitoa, jota ihminen tarvitsee.

”Ja vastaukseksi ei riitä, että minulle kuuluu ihan hyvää. Kysymykseen voi vastata esimerkiksi kertomalla omista tunteistaan, kuten sanomalla, että olen tänään vähemmän huolestunut kuin eilen.”

Vaaranen kehottaa myös kuuntelemaan ja kuulemaan, mitä puoliso sanoo. Toista ei voi aidosti ymmärtää, jos keskittyy keskustelussa vain siihen, mitä aikoo itse seuraavaksi sanoa.

Kuuntelemisen lisäksi olisi tärkeää muistaa myös peruskohteliaisuus ja lämpö toiselle puhuessa. Jos ihmistä pelottaa tai ahdistaa, siitä ei tarvitse kertoa kiukutellen, Vaaranen muistuttaa.

Pahan olon purkaminen kiukuttelemalla tai riitelemällä vain kärjistää tilannetta entisestään.

”Jos toinen kertoo pahasta olostaan, otamme sen myös helposti syytöksenä. Pidämme itseämme syyllisenä tai ajattelemme, että olemme tehneet jotain huonosti. Parempi olisi rentoutua, ottaa rauhallisesti ja kuunnella loppuun asti, mitä toinen kertoo.”

 ”Jokaisella viisaalla ihmisellä on mappi ö, johon hän sulkee nyt pikkumaiset asiat.”

Vaikka vaikeina aikoina puhuminen on erityisen tärkeää, ei kaikkia kissoja kannata nyt nostella pöydälle, Vaaranen sanoo.

”Nyt ei ole aika kääntää ja vääntää vanhoja riitoja. Jokaisella viisaalla ihmisellä on mappi ö, johon hän sulkee pikkumaiset asiat, kuten kumppanin sukulaisten haukkumisen.”

Tärkeintä olisi yrittää itse olla kelpo kumppani, jonka kanssa eristys on helpompi kestää. Henkisesti jaksaa parhaiten, kun keskittyy vain yhteen päivään kerrallaan ja tekee juuri tästä hetkestä niin hyvän kuin mahdollista.

”Auttaa, kun muistaa, että teemme nyt kaikkemme heikoimpien suojelemiseksi.”

Parisuhteessa toisen kuunteleminen on tärkeää.­

Parisuhteissa käy Vaarasen mukaan kriisitilanteissa usein kahdella tavalla. Joko molemmat keskittyvät olennaiseen eli yhdessä selviämiseen tai riidat eskaloituvat ja eripurasta tulee arjen polttopiste.

Vaara suosittelee riitelyn sijaan itsehillintää. Kukaan ei voi riidellä yksin.

”Jokainen voi päättää, heittääkö liekkeihin polttoainetta vai ei. Fiksumpaa olisi pysyä rauhallisena ja keskittyä parisuhderiitoihin vasta, kun kriisi on ohi. Nyt tärkeintä on kaikkien terveydestä huolehtiminen.”

 ”Näinä hetkinä elämä opettaa, että suhteessa on kaksi erilaista ihmistä.”

Yksi riidan siemen kriisiaikana saattaa olla se, että kumppaneilla on erilaiset käsitykset tilanteen vakavuudesta. Toinen saattaa hamstrata vessapaperia huolesta sykkyrällä, ja toinen ei taas ymmärrä yhtään puolisonsa pelkoa ja ostovimmaa.

”Niinä hetkinä elämä opettaa, että suhteessa on kaksi erilaista ihmistä”, Vaaranen sanoo.

Ja tämä on hänestä arvokas opetus, johon on hyvä suhtautua faktana. Toinen on erilainen, eikä häntä voi muuttaa. Vaaranen suosittelee itsehillintää, vaikka kuinka tekisi mieli ainakin panetella.

”Kehotan aina sanomaan ensin itselleen, että minä olen valinnut elämänkumppanikseni henkilön joka on sitä, tätä ja tuota.”

Se henkilö on monesti vastakohta, Vaaranen muistuttaa. Kitupiikki on usein leväperäisen rahankäyttäjän kanssa, reissuissa rymyävä kotikissan kanssa ja sisustushullu suurpiirteisen ihmisen kanssa.

”Tärkeämpää olisi keskittyä erilaisuuksien sijaan siihen, miten selvitä tilanteista yhdessä.”

 Arvokasta aikaa itsekseen ei kannata käyttää joka kerta vain netin selailuun sohvalla.

Erilaisuus näkyy myös siinä, että toiset tarvitsevat arjessa omaa aikaa ja rauhaa enemmän kuin toiset – ja omista hetkistä kannattaa pitää myös poikkeusaikoina kiinni, Vaaranen sanoo.

Sitä ei kannata kokea heti uhkaksi, jos kumppani haluaa välillä ulkoilla itsekseen tai vetäytyä puuhastelemaan omiin oloihinsa. Kun antaa toiselle omaa aikaa, saa sitä myös itse.

Ja arvokasta aikaa itsekseen ei kannata käyttää joka kerta vain netin selailuun sohvalla, Vaaranen huomauttaa.

”Jokaisen olisi hyvä löytää sopivat keinot toteuttaa itseään, olipa se lukeminen, palapelin tekeminen tai muiden auttaminen vaikkapa keskusteluryhmien avulla.”

Oma aika voi olla erityisen tärkeää myös siksi, että kiireisessä arjessa ihmisellä ei ole välttämättä ollut aikaa tai uskallusta pysähtyä kuuntelemaan itseään.

”Kun aikaa yhtäkkiä on, voi joutua kohtaamaan kipukohtia, jotka on sysännyt syrjään. Tämä näkyy esimerkiksi lomien kohdalla: avioerohakemusten isoimmat piikit ovat elo- ja tammikuussa.”

Koronaviruksen luoma poikkeustila voikin paitsi vahvistaa pariskuntia, myös tuoda suhteen tienristeykseen. Jos yhdessä oleminen ei tunnu enää hyvältä, kannattaa Vaarasen mukaan olla itselleen rehellinen.

Silloin voi todeta asian faktana, että tämä on tilanne, tässä olemme mutta kunnioitamme silti toisiamme.

”Pariterapiaa voi saada nyt etäyhteyden avulla, tai ammatillista apua voi hakea kriisin rauhoituttua.”

Vaarasen mukaan monet ihmiset yrittävät sinnitellä parisuhteissaan liian pitkään yksin. Harva korjaa itse autoaan, saati nuohoaa piipun tai poraa hampaansa.

”Myös parisuhteen ongelmiin on omat ammattilaisensa.”

Esimerkiksi Väestöliitto ja Kataja-yhdistys tarjoavat pariskunnille ja perheille maksutonta tukea puhelimen tai chatin välityksellä.

Turvakodit ovat edelleen auki

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus ja elinpiirin pieneneminen voivat johtaa siihen, että osassa perheitä perheväkivalta ja päihteiden käyttö lisääntyvät, Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen sanoo.

”Jokainen tönäisy, potku ja lyönti on rikos. Toivon, että kukaan ei ryhdy rikolliseksi, vaikka hermot menisivät vaikean tilanteen takia. Jokaisen on kyettävä rauhoittamaan itseään.”

Akuuttiin kriisitilanteeseen tarkoitetut turvakodit ovat edelleen auki ympäri vuorokauden, ja tarjolla on myös avopalveluja eri puolilla Suomea ja verkossa toimiva chat, Ensi- ja turvakotien liitto pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo.

Särkelä tähdentää Vaarasen tavoin rauhallisena pysymisen merkitystä.

”Jos vanhemmat ovat hermostuneita ja vihaisia, myös lapset reagoivat tilanteeseen ja heistä tulee levottomia. Tämä voi aiheuttaa negatiivisen kierteen.”

Ensi- ja turvakotien liitto kantaa suurinta huolta perheistä, joissa on jo valmiiksi vaikeuksia. Varmaa on se, että perheiden haasteet mielenterveyden ja päihteiden kanssa eivät ainakaan vähene poikkeustilan aikana.

”Tilanne ei ole näkynyt vielä poikkeuksellisena turvakodeissa tai avopalveluissa. Veikkaan, että tarve kuitenkin kasvaa, kun tilanne pitkittyy”, Särkelä sanoo.

Ensi- ja turvakotien liitto aikookin lisää tuntuvasti perheitä auttavien chattien aukioloaikoja tulevina viikkoina. Särkelä kantaa huolta etenkin niistä vauvaperheistä, joilla on kasautuneita ongelmia ja uupumusta.

”Monia kotiin vietäviä palveluita supistetaan paraikaa kunnissa. Järjestöt yrittävät kehittää niin ketterästi kuin suinkin uusia mahdollisuuksia auttaa.”

Jos tilanne kotona kuormittuu, nyt on Särkelän mukaan erityisen tärkeää keskustella asiasta luotettavien läheisten kanssa tai hakea apua ammattilaisilta.

”Puhuminen on tärkeä tapa helpottaa kuormaa. Yksin ei kannata jäädä.”

Ensi- ja turvakotien liitto sekä Nettiturvakoti tarjoavat tietoa turvakodeista ja avopalveluista. Ensi- ja turvakotien liitolla on myös chat, josta saa apua. Nollalinja palvelee lähisuhdeväkivallasta kärsiviä ilmaisnumerossa 080 005 005.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat