Professori Hannu Salovaara on seurannut maamme kaurabuumia etujoukoista: ”Suomalaiset ovat kaura-alalla maailman huippua” - Elämä | HS.fi
Elämä|70-vuotias

Professori Hannu Salovaara on seurannut maamme kaurabuumia etujoukoista: ”Suomalaiset ovat kaura-alalla maailman huippua”

Viljateknologian emeritusprofessori Hannu Salovaara kokee päätyneensä juuri oikealle uralle, sillä elintarviketieteissä on päässyt painimaan koko ihmiskunnan kannalta tärkeiden ravintokysymysten kanssa.

Eläkkeellä professori Hannu Salovaaralla on ollut enemmän aikaa liikunnalle ja historian harrastamiselle. ”Kokoonnumme sellaisella mukavalla ukkoporukalla, tosin nyt 70-vuotiaat ovat karanteenissa. Olemme ajatelleet kehittää historiapiiriä myös keskinäistä apua tarjoavaksi klubiksi, ja nämä ajat sitä kenties vauhdittavat.” Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Julkaistu: 25.3. 2:00, Päivitetty 25.3. 6:57

Kaurapuuro kuuluu monen suomalaisen aamupalahetkeen. Viljateknologian emeritusprofessorin Hannu Salovaaran kotona sitä voisi pitää lähes itsestäänselvyytenä.

”Keitän puuron aina jo illalla aamua varten, niin on helpointa”, Salovaara kertoo.

Vuonna 2015 eläkkeelle jäänyt Salovaara on ollut 1980-luvulta lähtien edistämässä kauran monipuolisuuden tunnettuutta ja tietä ihmisten ruokapöytiin paitsi tutkimuksen tekijänä myös käytännössä.

Salovaaran kotikeittiössä 1980-luvulla sai esimerkiksi alkunsa kauppojen jogurttihyllyiltä tuttu maidoton kauravalmiste Yosa. ”Yosa on perusmuodossaan maitohappobakteereilla hapatettua kauralesevelliä”, Salovaara selvittää.

Hän kertoo idean juontavan osittain mökkimaisemiin Kuhmoisiin.

”Mökillä on valtavan hienot mustikkamaastot. Ja jo lapsena oli suurta herkkua, kun mustikoita syötiin talkkunajauhon kanssa.”

Hapatetulle kauravellille oli Suomessa pitkät perinteet: Karjalassa tunnettu kiesa ja siitä keitetty kiisseli.

Uuden tuotteen tie ihmisten jääkaappeihin on pitkä. Salovaarakin etsi ulkomaita myöten tahoja, jotka olisivat olleet kiinnostuneita hänen kauravellistään.

Monet epäilivät kasvipohjaista tuotetta, joita oli vielä vähän markkinoilla.

”Eräs kommentti oli, että tämä on sotilaiden ja vankien ruokaa”, Salovaara sanoo ja nauraa.

Lopulta tuote lisensoitiin pienelle kaarinalaiselle perheyhtiölle Bioferme oy:lle, ja Yosasta tuli sen tunnetuin tuote. Fazer osti firman pari vuotta sitten.

Suomessa on sittemmin vähitellen kehittynyt oikea kaurabuumi, ja ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia kauran terveysvaikutuksista.

Pitkän tutkimusuran kauran parissa tehnyt Salovaara kokee päätyneensä juuri oikealle uralle, vaikka tunsi nuorena vetoa humanistiselle alalle. Elintarviketieteissä on päässyt painimaan koko ihmiskunnan kannalta tärkeiden ravintokysymysten kanssa.

Hän teki aloitteen kansallisen kauraohjelman käynnistämiseksi 1990-luvulla.

Yhdeksi beetaglukaanin ja kauran gluteenittomuuden huippuasiantuntijoista maailmassa Salovaara mainitsee yli­opistonlehtori Tuula Sontag-Strohmin. Nyhtökauran kehittäjät Reetta Kivelä ja Zhongqing Jiang olivat heidän yhteisiä oppilaitaan.

Mikä kaurasta sitten tekee ylivoimaisen?

Gluteenittomuuden lisäksi kauran sisältämän beetaglukaanin kolesterolia alentavaa ja verensokeria tasaavaa vaikutusta ei voi ohittaa. Näille terveysväitteille on tieteellinen näyttö.

Salovaara kuitenkin muistuttaa, että beetaglukaani saattaa prosessoinnissa myös muuttua niin, ettei sillä ole samoja fysio­logisia vaikutuksia. Esimerkiksi kolesterolinsa vuoksi sopivia kauratuotteita etsivän kuluttajan on oltava myös hereillä.

”Jos jokin kauratuotetta valmistava firma ei juuri puhu beetaglukaanista ja sen terveysvaikutuksista, silloin asiat eivät tässä suhteessa ehkä ole kunnossa. Mutta on kauralla silti myös muuten ihan hyviä vaikutuksia.”

Terveysnäkökulmien rinnalle Salovaara nostaa kauran merkityksen ruoantuotannon bio­diversiteetille.

”Globaalisti elintarviketuotanto on keskittynyt kolmeen viljaan, vehnään, riisiin ja maissiin, sekä soijaan. On huolestuttavaa, että ruokatuotanto on niin voimakkaasti vain muutaman kasvin varassa. Nyt ihmisiä koettelee koronavirus, mutta täytyy muistaa, että myös kasveilla on omat tautinsa.”

Maailmalla kaura kuuluu taantuneisiin ruokakasveihin. Suomi kuuluu sen sijaan viiden suurimman kaurantuottajan joukkoon koko maailmassa. Meillä on paljon kokemusta kaurasta, ja se näkyy paitsi teollisuudessa myös tutkimuksessa.

”Suomalaiset ovat kaura-alalla maailman huippua.”

Hannu Salovaara

Syntyi 1950 Nurmijärvellä, asuu Helsingissä.

Viljateknologian profes­sori 1987–2015, Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ravitsemustieteet.

Yosa-kauravalmisteen kehittäjä.

Harrastaa muun muassa kuntosählyä, kuntosalilla käymistä ja paikallishisto­riaa.

Perheeseen kuuluu vaimo, kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

Täyttää 70 vuotta torstaina 26. maaliskuuta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta