Herkuttelu ei ole aina sortumista - Elämä | HS.fi
Elämä|Hyvinvointi

Herkuttelu ei ole aina sortumista

Menestymistä elämässä on selitetty vahvalla itsekontrollilla, mutta se voi olla myytti.

Kuvituskuva
Julkaistu: 26.3. 12:32

1. Ihmisten kykyä itsekontrolliin on yleisesti tutkittu laittamalla heidät valitsemaan joko herkku tai terveellinen välipala. Asetelma vetää liikaa mutkia suoriksi, uskovat brittitutkijat. Itsekontrolli ei tarkoita samaa kuin nautinnoista luopuminen, Journal of Consumer Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus esittää.

2. Jos painoaan pudottava ihminen kokee suklaakakun torpedoivan homman, tietää katuvansa jälkeenpäin ja silti valitsee kakun porkkanatikkujen sijaan, on kyse kyvyttömyydestä toimia omien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Jos pieneen nautintoon sen sijaan ei kasaudu kaikkea tätä painetta, ei valinta merkitse kontrollin pettämistä, tutkijat toteavat.

3. Kuuluisassa vaahtokarkkitestissä lapsen tulee vastustaa haluaan syödä makeinen, jotta saisi myöhemmin kaksi. Tällaisiin kokeisiin perustunut päätelmä siitä, että itsehillintä ennustaisi lapselle parempaa menestystä, on elänyt pitkään. Tutkimuksia on kuitenkin arvosteltu siitä, etteivät ne huomioi taustatekijöitä. Esimerkiksi epävakaista oloista tulevalle lapselle loogisin vaihtoehto voi olla napata heti se, minkä varmuudella saa.

4. Karkkien odottelun ja myöhemmän koulumenestyksen yhteys olikin hyvin pieni, kun testi toistettiin New Yorkin yliopistossa vuonna 2018 laajemmalla lapsijoukolla – ja katosi, kun perhetausta huomioitiin. Tuoreessa saksalaistutkimuksessa lapset malttoivat paremmin lykätä herkuttelua, kun olivat testissä yhdessä toisen lapsen kanssa.

5. Tavoitteissa onnistumista ei eri tutkimusten mukaan niinkään selitä silkka tahdonvoima, vaan vähäinen tarve käyttää sitä: helpottavat rutiinit ja se, ettei juuri edes kohtaa houkutuksia.