Miksi aprillipäivänä saa valehdella? - Elämä | HS.fi
Elämä|Elämä

Miksi aprillipäivänä saa valehdella?

Julkaistu: 26.3. 12:37

Filosofi Jarno Hietalahti Jyväskylän yliopistosta:

”Valistusajattelija Immanuel Kant paalutti aikoinaan, että valehtelu on kategorisesti väärin. Ehkä hän voisi kuitenkin höllentää kantaansa aprillipäivän osalta. Aprillipäivän huiputuksiin kuuluu nimittäin yleensä kunnioitus toista ihmistä kohtaan.

Esimerkiksi perheen ja ystävien kesken puijaamisessa on yleensä kyse sosiaalisten suhteiden vahvistamisesta: kun pila on riittävän viaton, sille voidaan yhdessä nauraa jälkikäteen. Tämä osoittaa läheiselle ihmiselle, että häneen luotetaan. Pilasta huolimatta kaikki ovat samassa veneessä.

Ranskassa aprillipäivää vietettiin jo 1500-luvun puolella, ja Euroopasta tapa kulkeutui tiettävästi Ruotsin kautta Suomeen. Ensimmäinen kirjallinen jäänne suomalaisesta aprillipilasta löytyy vuodelta 1800, jolloin erään kartanon 13-vuotias tyttö kertoi päiväkirjassaan narranneensa mamsellia toisen ihmisen nimissä tekaistulla kirjeellä. Katkelmassa hän korosti kirjeen päiväyksen olevan huhtikuun ensimmäinen.

Yksityiset ja julkiset pilat ovat tietysti hieman erilaisia. Sanomalehdet ovat vuosikausien ajan hyppyyttäneet lukijoitaan aprillipäivänä milloin minkäkin kuvitteellisen ilmiön perässä. Filosofi Henri Bergson kutsuisi tällaista yhteiskunnalliseksi simputukseksi: naurunalaiseksi joutuneelle tulee tuskallinen olo, mikä kannustaa häntä välttämään jatkossa puijatuksi tulemista.

Ehkä aprillipiloilla on tältä osin myös kasvatuksellinen päämäärä.”