Suomalaiset kotitaloudet lähtevät talouden taantumaan huonoista lähtökohdista, sanoo Takuusäätiön Juha A. Pantzar – Nämä toimenpiteet jokaisen tulisi tehdä nyt - Elämä | HS.fi
Elämä|Raha

Suomalaiset kotitaloudet lähtevät talouden taantumaan huonoista lähtökohdista, sanoo Takuusäätiön Juha A. Pantzar – Nämä toimenpiteet jokaisen tulisi tehdä nyt

Koronaviruksen myötä syntyvä talouden taantuma tulee vaikuttamaan lähestulkoon jokaisen suomalaisen kukkaroon. Lisäksi iso osa kotitalouksista lähtee alkavaan taantumaan velkaantuneempana kuin koskaan aiemmin. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar antaa neuvot siihen, miten rahaa kannattaisi taantuman kynnyksellä käyttää.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar suosittelee, että jokainen pohtisi nyt hetken omaa talouttaan. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 2.4. 2:00, Päivitetty 2.4. 6:23

Siitä, miten nopeasti Suomea ja muuta maailmaa runnova koronaviruspandemia onnistutaan kukistamaan, on olemassa monenlaisia arvioita.

Toimistotyöläiset jatkavat etätöitään, koululaiset kotona opiskeluaan ja ravintolat ruoan ulosmyyntiään näillä näkymin toukokuun loppuun saakka. Moni toivoo, että viimeistään kesärientoihin pääsisi osallistumaan normaalisti.

Kestipä poikkeustila viruksen nujertamista vastaan miten pitkään hyvänsä, siinä vaiheessa, kun akuutti uhka kansanterveydelle on voitettu, taloustaistelu on todennäköisesti vasta alkamassa.

Eikä iso osa suomalaisista kotitalouksista ole valmis taisteluun – pikemminkin päinvastoin, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Nyt jo yli 300 000 suomalaista on koronapandemian takia aloitettujen yt-neuvottelujen piirissä, ja luku voi olla vasta alkua.

”Yrityksiin ja alihankintaketjuihin koronapandemian vaikutukset selviävät vasta jopa vuosien viiveellä. Tämä tietysti vaikuttaa puolestaan kotitalouksiin, ja suomalaiset kotitaloudet ovat jo nyt tolkuttoman velkaantuneita”, Pantzar sanoo.

Hän varoittaa suomalaisia osana Helsingin Sanomien Suomi auttaa -kampanjaa, jossa omien alojensa viisaat ottavat kantaa ajankohtaiseen tilanteeseen. Takuusäätiön toimitusjohtajan mukaan nyt on syytä pohtia, millaisessa tilanteessa Suomi sukeltaa mahdolliseen taantumaan, mitä 1990-luvun lamasta voidaan oppia ja miten kuka tahansa voi valmistautua talouden heikkenemiseen omalla kohdallaan.

 Harva tietää, paljonko hänellä on juuri nyt rahaa.

Moni työikäinen suomalainen on selvinnyt työuransa aikana yhdestä tai useammasta taloudellisesta taantumasta. Pantzar kuitenkin pelkää, että koronaviruksen aiheuttamasta taantumasta tulee Suomessa erilainen kuin aiemmista.

1990-luvun lamasta Suomi ponnisti varsinkin Nokian avulla. Vuoden 2008 laman jälkeen iso osa talouden kasvusta on tullut kotimaisen kulutuksen kasvusta – ja siihen kulutukseen on käytetty paljon velkarahaa, Pantzar sanoo.

”Suuri osa maamme menestyksestä on tehty velkarahalla, ja nyt maksun aika. Ja se tulee tekemään kipeää”, hän sanoo.

Suomalaiset kotitaloudet ovat jo nyt erittäin velkaantuneita, Pantzar muistuttaa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Syitä siihen, miksi koronaviruksen aiheuttama taantuma voi koetella suomalaisia kotitalouksia erityisen pahasti, on useita.

Ensinnäkin viimeisen kymmenen vuoden aikana kuluttaminen ja oman talouden hallinta on muuttunut nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, Pantzar sanoo.

Moni meistä on luovuttanut talouden hallintaansa ulkopuolelle: jokainen solmittu kuukausilaskutussopimus, e-laskutus ja suoraveloitus toki helpottavat elämäämme, mutta vähentävät käsitystämme kuluista. Rahaa kulutetaan nykyään palveluihin, jotka ennen olivat ilmaisia, kuten television katsomiseen tai radion kuunteluun.

Samalla konkreettinen ymmärrys omasta varallisuudesta on hälventynyt, kun käteinen raha on kadonnut, Pantzar toteaa.

”Moniko meistä oikeasti tietää, kuinka paljon pankkitilillä on rahaa, vaikka verkkopankissa sen tarkastaminen onkin hyvin helppoa?”

Näiden ilmiöiden ohella ja todennäköisesti osittain niiden seurauksena suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on viimeisen vuosikymmenen aikana noussut hurjasti.

Verrattuna vuoteen 2008 eli aikaan ennen edellistä lamaa suomalaisilla kotitalouksilla on nyt yli 50 prosenttia enemmän velkaa. HS kirjoitti viime vuoden loppupuolella siitä, kuinka suomalaisten velkatasot ovat paisuneet. Entistä useampi lähtee siis alkavaan taantumaan altavastaajan asemassa.

Vaikka iso osa suomalaisten lainoista on asuntolainoja, velkamäärän prosentuaalisesti eniten kasvanut osuus on peräisin kuluttamisen luototuksesta. 1990-luvulla monella velallisella oli asuntolaina, jonka takeena oli asunto.

”Heiltä saattoi mennä asunto, mutta velkaa ei välttämättä jäänyt valtavasti. Nyt meillä on ihan erityyppisesti velkaantunut porukka, joista monen velka on kulutusluottoja. Kulutustavaroissa ei ole takuuta: niitä varten otettu velka on silkkaa velkaa ja kaiken lisäksi kaikista kalleinta velkaa”, Pantzar sanoo.

”Lisäksi suomalaiset ovat ottaneet tolkuttoman määrän pikavippejä ja kulutusluottoja viimeisen kymmenen vuoden aikana.”

Vuoden 2019 lopussa peräti 386 000:lla suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä.

”Tämän lisäksi hyvin monella on luottokortti tapissaan, ja velkoja maksetaan ottamalla lisää uutta velkaa. He eivät näy maksuhäiriötilastoissa mutta todellisuudessa ovat hyvin velkaantuneita”, Pantzar muistuttaa.

1990-luvun laman jälkeen rakennetut ongelmavelkaantumisen järjestelyt tehtiin senhetkiseen maailmaan. Tilanne oli hyvin erilainen: velat olivat silloin hyvin erityyppisiä, eikä pikavippejä tai kulutusluottoja ollut samaan tapaan kuin nykyään.

”Velkajärjestelyjä myönnetään meillä kuitenkin edelleen samalla tavalla”, Pantzar sanoo.

Ongelmana on Pantzarin mukaan ennen kaikkea se, että velkajärjestely on järjestelmänä hyvin hidas ja kankea. Niihin pääseminen on pitkä prosessi, ja ne kestävät vuosia.

”Suomella kesti kymmenen vuotta toipua 1990-luvun lamasta. Minä en halua odottaa vuoteen 2030, että tämän laman jäljet on korjattu”, Pantzar sanoo.

Käytännössä jokainen vuosi, jonka velkajärjestelyssä oleva käyttää velkojen maksuun, on pois normaalista kuluttamisesta. Tällä on suora vaikutus kansantalouteen.

”Tässä on kyse myös velkaantumattomien, tavallisten ihmisten hyvinvoinnista. Olisi toki kaikkien kannalta riemullista, jos epäilykseni osoittautuvat vääriksi. Vielä tässä kohdassa ei kuitenkaan näytä siltä.”

 ”Luottokortin käyttö kannattaa säästää ihan viimeiseksi keinoksi.”

Mutta miten taloudellisen taantuman kynnyksellä kannattaisi sitten toimia oman taloudenhallintansa kanssa?

Erilaisia taloudellisia tilanteita on Suomessa yhtä monta kuin taloutta. Varmaa on kuitenkin se, että koronavirus vaikuttaa lähes jokaisen lompakkoon. Eniten ja äkimmin se tuntuu lomautetuilla.

”Lomautuksen jälkeen kukaan ei pysty jatkamaan kuluttamista samalla tavalla kuin aikaisemmin, ei kukaan. Lomautus on aina erityistilanne ja sen kohdatessa on pohdittava, mitä voin tässä kohtaa itse tehdä ja mistä rupean säästämään”, Pantzar sanoo.

Niille, joilla ei ole taloudellista puskuria ja joiden lomautus on hyvin todennäköisesti lyhyt, luottokortti voi olla fiksu väline venyttää omaa taloutta. Jos on kuitenkin mahdollista, että lomautus kestää pidempään, luottokortin käyttö kannattaa jättää minimiin.

”Luottokortin käyttö kannattaa säästää ihan viimeiseksi keinoksi”, Pantzar neuvoo.

Syy siihen on se, että jos luottokorttivelan maksaa takaisin lyhyellä aikajänteellä, luotoksi saatu raha on yleensä halpaa. Mutta jos takaisinmaksuaika pitenee, voi rahasta tulla hyvinkin kallista.

Kuluta varojesi mukaan on tärkeä neuvo nyt korona-aikana, Pantzar tähdentää. Kuva: Juhani Niiranen / HS

 ”Istu alas ja käy läpi tiliotteesi ja laskusi, niin kipeältä kuin se tuntuukin.”

Pahasti velkaantuneille, joille lomautus tuntuu viimeiseltä naulalta arkkuun, Pantzar antaa kaksi neuvoa.

”Istu alas ja käy läpi tiliotteesi ja laskusi, niin kipeältä kuin se tuntuukin. Selvitä, mihin rahasi kuluvat ja mitä velkoja sinulla on. Sen jälkeen ota yhteyttä ammattilaiseen”, Pantzar sanoo.

Velkaantuminen on Suomessa tabu, ja moni velkoihin hukkuva koettaa pärjätä itse ilman apua, Pantzar sanoo. Todellisuudessa velkojen saaminen hallintaan on kuitenkin usein todella vaikeaa yksin. Saatavilla on paljon ilmaisia palveluita, joista saa apua ja neuvoja siihen, miten tilannetta kattaa ruveta purkamaan.

Esimerkiksi määräaikaisen lomautuksen kohdalla velkojien kanssa voidaan sopia maksuajasta.

”Mutta jos oma talous on jo pidempään ollut umpiepäterve, ja lomautus vain tekee sen näkyväksi, ongelmat jatkuvat paljon pidempään. Ratkaisu on kuitenkin olemassa kaikista kiperimpäänkin tilanteeseen.”

Entä miten omaa taloutta kannattaisi hallita siinä tilanteessa, jos lomautusta ei ainakaan vielä ole tiedossa ja velatkin ovat hallinnassa?

Pantzar muistuttaa, että talouden näkökulmasta lähipalveluiden tukeminen on järkevää ja tärkeää kuluttamista. Niillä, joiden työt jatkuvat ainakin näillä näkymin melko tavalliseen tapaan, ei missään nimessä kannata katkaista rahankäyttöään. Sama pätee niihin, joilla on vahva taloudellinen puskuri tai muuten paljon omaisuutta.

Tue paikallista -kampanjaan voi osallistua, vaikka muuten kulutushanojaan virittäisikin kireämmälle.

”Väitän, että usein ne pienet palvelut ovat välttämättömämpiä kuin moni muu asia. Usein helpointa voi olla pudottaa pois suurten kansainvälisten konsernien laskutuksia palveluista, jotka ovat kivoja, mutta eivät lainkaan välttämättömiä”, Pantzar sanoo.

Yksi sääntö pitää kuitenkin paikkansa kaikkien kohdalla: kuluta varojesi mukaan. Taloudenhallinnassa ei ole ihmeratkaisuja, vaan hallinta lähtee aina liikkeelle oman talouden tuntemisesta. Kaikista tuloluokista löytyy ihmisiä, jotka eivät tunne oman kulutuksensa rajoja.

Jokaisen kannattaa miettiä omaa kulutustaan myös sen takia, että tarvittaessa rahankäyttöä on helpompi kiristää.

”Sellainen kulutus, mihin kullakin on varaa, on hyvää kulutusta. Tärkeintä onkin tunnistaa oman kulutuksensa rajat. Mikä kulutuksessa on sinulle välttämätöntä? Entä mikä on tarpeellista, mutta mistä voisit tulevaisuudessa tarvittaessa luopua? Ja mikä on täyttä hupia ja turhaa, jonka voisit jo nyt jättää pois?” Pantzar kuvaa.

 Moni voi hoitaa korona-ahdistustaan ylenpalttisella ostostelulla.

Pantzar kuitenkin pelkää, että kriisitilanne voi hankaloittaa hallittua rahankäyttöä. Moni voi hoitaa korona-ahdistustaan ylenpalttisella ostostelulla.

”Kotisohvalta kuluttaminen on nykyään kauhean helppoa, koska lähes kaikkiin kauppoihin pääsee puhelimella tai tabletilla. Nettikaupasta on myös paljon helpompi ostaa alkuperäistä aietta enemmän tavaraa”, Pantzar huomauttaa.

Osa ostaa viihdykettä kotiin, osa toteuttaa koronanjälkeisiä haaveitaan suunnittelemalla matkoja tai hankkimalla harrastusvälineitä. Vielä ei kuitenkaan ole saatavilla dataa siitä, kuinka paljon kotisohvilta shoppaillaan.

”Emme tiedä, kuinka paljon ihmiset tulevat lääkitsemään tylsyyttään, mutta pidän riskiä todellisena”, Pantzar sanoo.

Valtaosan meistä on nyt laitettava rahahanat ainakin jokseenkin tiukemmalle. Pantzarilla on onneksi huojentavaa sanottavaa: moni meistä loppujen lopuksi pärjää vähemmälläkin.

”Esimerkiksi velkajärjestelyissä oleville ihmisille lasketaan asumiskulujen lisäksi vähän päälle 500 euroa kulutettavaksi elämiseen kuukaudessa. He usein ovat sitä mieltä, että elämä on tiukkaa, mutta kyllä tällä itse asiassa pärjää”, Pantzar sanoo.

”Tietysti jos rahaa on enemmän, eikä velkaa ole, ei kannata elää näin edes koronapandemian aikana. Menojen täytyy vain olla sopivia tuloihin nähden.”

Pantzar vinkkaa, että omaan talouteen sopivaa osviittaa voi etsiä esimerkiksi kohtuullisen minimin viitebudjeteista, joita laatii Kuluttajatutkimuskeskus.

”Viitebudjetit eivät ole viranomaisten näkemys asiasta, vaan kansalaispaneelien ja -raatien avulla laadittuja arvioita siitä, mikä on elämisen hinta kullekin perhekoolle”, Pantzar kuvaa.

Kaikista suurimman ristipaineen alle joutuukin todennäköisesti meidän identiteettimme kuluttajina.

Olemme sitä, mitä kulutamme: ostoksemme määrittävät ja määrittyvät sen mukaan, mihin porukkaan kuulumme, kenen kanssa vietämme aikamme ja keitä esitämme ulospäin olevamme.

”Kyse on todella vakavasta asiasta, sillä kun kuluttaminen on haastettuna, koko elämäntapamme on uhattuna”, Pantzar sanoo.

Jos rahankäyttö muuttuu poikkeustilan seurauksena, osa saattaa jopa järkyttyä: olenko minä oikeasti kuluttanut tämän kaiken, vaikka ilmankin pärjäisin?

”Korona-aika voisi toimia todella hyvänä kulutusremontin paikkana, jossa ihmiset miettivät, mikä on oikeasti tarpeellista ja mikä ei.”

Koronakriisi|UPM, Konecranes, SSAB ja moni muu yritys kertoivat maanantaina yt-neuvotteluista – niiden piirissä jo yli 280 000 suomalaista

Työelämä|Lomautus uhkaa nyt satojatuhansia suomalaisia – Voisiko 1990-luvun laman kriisi toistua?

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luetuimmat

Uusimmat