Jokaisessa meissä on lähes muuttumaton ominaisuus, joka vaikuttaa terveyteemme huomaamattomasti – Tämän takia oma kronotyyppi olisi hyvä tunnistaa - Elämä | HS.fi
Elämä|Terveys

Jokaisessa meissä on lähes muuttumaton ominaisuus, joka vaikuttaa terveyteemme huomaamattomasti – Tämän takia oma kronotyyppi olisi hyvä tunnistaa

Iltavirkut miehet istuvat päivittäin keskimäärin yli puoli tuntia pidempään kuin aamuvirkut: ”Istuvatko he television tai puhelimen äärellä silloin kun muut nukkuvat”, ihmettelee väitöstutkija Laura Nauha.

Suomalaisista 12 prosenttia on iltavirkkuja.

Julkaistu: 6.7. 10:05

Sitkeän uskomuksen mukaisesti iltavirkut ovat aamu- ja päiväihmisiä laiskempia. Todellisuudessa ihmisen kronotyypillä eli sisäisellä vuorokausirytmillä ei ole tekemistä laiskuuden kanssa, vaan kronotyyppi johtuu jopa 50-prosenttisesti perimästä.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö iltavirkeydestä voisi koitua terveydellistä haittaa.

”Tiedetään, että jostain syystä iltavirkut ovat alttiimpia sairauksille ja somaattisille oireille”, sanoo Oulun yliopiston tohtorikoulutettava, terveystieteiden maisteri Laura Nauha.

Laura Nauha.

Tutkimukset osoittavat, että niillä, jotka ovat virkeimmillään iltaisin, on muita korkeampi riski sairastua esimerkiksi mielenterveyden häiriöhin, kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan juuri julkaistun tutkimuksen mukaan iltavirkut myös liikkuvat vähemmän kuin aamu- tai päivävirkut. Tutkimus on osa Nauhan väitöskirjatutkimusta, jossa selvitettiin kronotyypin ja fyysisen aktiivisuuden sekä istumiskäyttäytymisen yhteyksiä keski-iässä.

 ”Onko liikkumaan lähteminen iltaisin vaikeampaa?”

Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sportsissa julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että iltatyyppien ja aamutyyppien päivittäinen liikuntamäärä erosi naisilla noin 20 minuutin ja miehillä yli puolen tunnin kevyen kävelylenkin verran. Lisäksi iltavirkkujen miesten keskimääräinen päivittäinen istumisaika oli yli 30 minuuttia pidempi kuin aamuvirkkujen miesten.

”Istuvatko he esimerkiksi television tai puhelimen äärellä silloin kun muut nukkuvat? Onko liikkumaan lähteminen iltaisin vaikeampaa? Vastausta kysymyksiin on pohdittu tässä ja muissa tutkimuksissa, mutta selitystä ei ole löytynyt”, Nauha sanoo.

Nauha peräänkuuluttaa lisää tutkimusta paitsi vuorokausirytmin vaikutuksesta liikuntaan, myös siitä, milloin kunkin ihmistyypin kannattaisi liikkua, jotta siitä olisi eniten hyötyä hänen terveydelleen. Hän pitää hyvänä asiana, että nykyisissä liikuntasuosituksissa on alettu mennä aiempaa yksilöllisempään suuntaan: Samat ohjeet harvoin soveltuvat jokaiselle.

Nimensä mukaisesti aamu-, päivä- ja iltavirkkuus tarkoittaa sitä, että ihmisen suorituskyvyn huippu riippuu vuorokaudenajasta. Omaa kronotyyppiä voi selvittää esimerkiksi MEQ-testillä (morningness–eveningness questionnaire).

Myös HS:n viimevuotisessa iltavirkkujutussa voi tehdä testin joka kertoo, mikä on itselle ominainen vuorokausirytmi. Jutussa kerrotaan lisäksi, miten sitä voi yrittää muokata.

Omasta kronotyypistä voi nähdä myös fysiologisia merkkejä, kun mittaa veren tai syljen melatoniinipitoisuutta. Aamuvirkuilla melatoniini- eli niin sanottu pimeähormonipitoisuus alkaa nousta aikaisemmin kuin päivä- tai iltavirkuilla.

Aamuvirkuilla yöunen keskikohta Nauhan mukaan osuu aamuyöhön, päivävirkuilla vähän myöhempään ja iltavirkuilla vasta aikaan, kun aamuvirkut jo heräilevät.

 ”Vanhuutta kohti mentäessä monista tulee jälleen aamuihmisiä.”

Kansallisen Finriski-tutkimuksen mukaan noin 12 prosenttia suomalaisista on iltavirkkuja. Loput 88 prosenttia jakautuu melko tasaisesti aamu- ja päivävirkkuihin.

Nauha kertoo myös amerikkalaistutkimuksesta jossa huomattiin, kuinka tietty vuorokausirytmi muuttuu usein eri elämänvaiheiden myötä. Lapsena ollaan usein aamuvirkkuja, useista nuorista kuoriutuu iltavirkkuja. Vanhuutta kohti mentäessä monista tulee jälleen aamuihmisiä.

Nauhan oman tutkimuksen osallistujat olivat 46-vuotiaita ja siinä iltavirkkujen määrä oli vähentynyt kuuteen prosenttiin.

”Yleensä miehet ovat enemmän iltatyyppejä, mutta meidän tutkimuksessamme nekin erot olivat alkaneet tasaantua”, Nauha sanoo.

Perimän lisäksi myös ympäristötekijät vaikuttavat kronotyyppiin, tutkijat uskovat. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan kronotyyppiä ei voi muuttaa tahdonvoimalla.

Vuorotyöläisiä tutkimalla on huomattu, että vuosia jatkuva rytmien vaihtelu vaikuttaa terveyteen. Myös aamuvirkkujen rytmeihin sovittautuminen saattaa aiheuttaa iltavirkuissa terveydellisiä ongelmia.

Esimerkiksi työelämässä olisikin Nauhan mukaan hyvä tarjota mahdollisuuksien mukaan joustoa työaikoihin, jotta iltavirkku voisi tehdä työt silloin kun hän on parhaassa vireessä. Monille etätyö voi tuoda tätä kaivattua joustoa.

Etenkin näin kesäloma-aikaan monien arkirytmi muuttuu. Nauha sanoo, että lomaillessa on mahdollisuus kuunnella omaa sisäistä rytmiä menemällä nukkumaan silloin kun nukuttaa ja heräämällä silloin kun on virkeä.

Toisaalta valoisat kesäyöt voivat pitää valveilla, vaikka ei sitä haluaisikaan.

Valo on tärkeä vuorokausirytmin tahdistaja, ja pohjoisen kesäaika tuo omat haasteensa siihen, kuinka viestiä keholle illasta. Pimennysverhoista ja silmien eteen vedettävistä unimaskeista voi olla kesäisin hyötyä, Nauha sanoo.

 ”Jo tieto oman kronotyypin ominaisuuksista voisi tuoda muutosta omaan käyttäytymiseen.”

Onko iltavirkku sitten tuomittu koko elämäkseen liikkumaan vähemmän kuin aamu- tai päivävirkut?

”Sanoisin, että iltavirkuille jo tieto oman kronotyypin ominaisuuksista voisi tuoda muutosta omaan käyttäytymiseen”, Nauha pohtii.

Iltavirkku voisi hänen mukaansa pyrkiä muuttamaan iltaan painottuvia tapojaan niin, että väsyttää alkaisi jo tavanomaista aikaisemmin. Se tarkoittaa esimerkiksi sinistä valoa hohtavien laitteiden, kuten puhelimen tai tietokoneen, käyttämisen vähentämistä iltaa kohti.

Raskaasti ruokailemista ilta-aikaan kannattaisi välttää, sillä myöhään syöminen vaikuttaa unen laatuun.

Nauha sanoo, että myös liikuntaa voisi pyrkiä lisäämään iltoihin, kunhan vain huolehtii kunnollisesta palautumisesta. Arkiliikunnan merkitystä ei kannata vähätellä, sillä jo vähäinen liikunnan lisääminen auttaa.

Hän muistuttaa, että usein koko päivän liikkeessä olevat ovat monella tavalla terveempiä.

”Luulen, että isona tekijänä on se, ettei olisi univajetta. Jos tähän voi vaikuttaa, se tuo varmasti hyvinvointia myös muille elämänalueille.”

Iltavirkkuus lihottaa ja on terveydelle vaarallista – Näillä keinoilla siirrät sisäistä kelloasi aamuvirkkujen suuntaan

Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

Tutkimus: Syvä uni käynnistää aivoissa ”pesukoneen”, joka ehkäisee aivosairauksien syntyä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi