Moni jakaa netti­yhteyden äly­puhelimen kautta, mutta onko yhteys turvallinen, voiko puhelin kuumentua liikaa ja riittääkö mökillä yhden kännykän yhteys koko perheelle? Asian­tuntijat vastaavat - Elämä | HS.fi
Elämä|Teknologia

Moni jakaa netti­yhteyden äly­puhelimen kautta, mutta onko yhteys turvallinen, voiko puhelin kuumentua liikaa ja riittääkö mökillä yhden kännykän yhteys koko perheelle? Asian­tuntijat vastaavat

”Koronarajoitusten alkuaikoina monella oli varmasti tarvetta käyttää kännykän nettiä”, sanoo Traficomin Perttu Halonen

Älypuhelimen langatonta verkkoa on tänä keväänä käytetty esimerkiksi etätöissä.

Julkaistu: 13.7. 14:32, Päivitetty 13.7. 14:46

Tänä keväänä monen työ on siirtynyt kotiin ja kotoillessa ajankulua on myös etsitty verkon eri palveluista. Se on tarkoittanut uudenlaista kuormitusta kotitalouksien verkkoyhteyksille, ja perinteisen laajakaistan ohella käyttöä on ollut myös älypuhelimesta laitteisiin jaettavalle verkolle.

Elisan kuluttajalaitteiden liiketoimintajohtaja Ville Valkaman mukaan kuitenkaan mitään suurta, erillisiä toimia vaativaa piikkiä puhelimesta jaetun verkon käytössä ei ole tänä keväänä nähty.

”On se jonkin verran kasvanut, mutta myös muu verkon käyttö kotona on lisääntynyt. Se on näkynyt sekä mobiili- että muihin tekniikoihin liittyvien ratkaisujen hankinnoissa.”

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Perttu Halosen mukaan vielä ei ole saatavilla tilastotietoja siitä, kuinka paljon verkon käyttö koronaviruskeväänä lisääntyi, saati kuinka paljon käytöstä tapahtui puhelimesta jaetussa verkossa.

”Näppituntumalla voisi arvata, että ainakin koronarajoitusten alkuaikoina monella oli varmasti tarvetta käyttää kännykän nettiä ennen kuin sai hankittua kiinteän netin”, Halonen sanoo.

Valkama kertoo puhelimen verkon jakamisen yleistyneen jo muutamia vuosia sitten. Nyt se on hänen mukaansa vakiintunut lähennä satunnaiseksi varayhteydeksi. Se johtuu siitä, että olemassa olevista langattoman verkon jakamisvaihtoehdoista se on kömpelöimmästä päästä.

Puhelimen verkko pitää joka kerta laittaa erikseen päälle, minkä lisäksi sen asetuksista kannattaa varmistaa, että verkko myös pysyy päällä käytön ajan. Jotta esimerkiksi kannettava tietokone, älytelevisio tai muu älylaite voi käyttää puhelimen verkkoa, täytyy laitteen olla koko ajan puhelimen verkon kantaman sisällä.

”Jos vaikka mökillä yhden ihmisen puhelimella jaetaan verkkoa monille, katkeaa netti kaikilta, jos laitteen haltija siirtyy puhelimineen muualle”, Valkama sanoo.

Laitteet eivät liity myöskään välttämättä liity verkkoon uudelleen automaattisesti, vaikka puhelin tuotaisiinkin takaisin alueelle, jossa muut laitteet sen verkkoa aiemmin käyttivät.

Etenkin etätyössä usein käytettävän VPN:n eli virtuaalisen erillisverkon ollessa päällä puhelimesta jaettu verkko katkeaa herkemmin. Perinteisemmässä nettisurffailussa verkko ei kuitenkaan katkeile yhtä helposti, Traficomin Halonen lisää.

Elisan Valkama korostaa, että koska kotona nettiin kytkettyjen laitteiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kannattaa myös kotona panostaa käytössä olevaan digiverkkoon.

Puhelimen yhteydenjako harvoin on riittävä monen laitteen yhtäaikaiseen käyttöön. Puhelimelle hyvä, mukana kulkeva mobiiliverkkovaihtoehto on Valkaman mukaan sim-korttikäyttöinen, ladattava nettiboksi. Erillinen verkon jakamiseen tarkoitettu laite on pitkällä aikavälillä vaivattomampi kuin älypuhelin, jolla on monta muutakin käyttötarkoitusta kuin toimia verkon jakajana.

Älypuhelimen jaettu verkko on hänen mielestään parhaimmillaan varavaihtoehtona. Sen avulla voi esimerkiksi käyttää kannettavaa tietokonetta auton kyydissä istuessa.

Onko verkon jakamisesta älypuhelimelle jotakin haittaa?

Käyttö kuluttaa akkua, mutta ei niin merkittävästi, että se vaikuttaisi puhelimen toimintaan tai käyttöikään, Valkama sanoo.

Vaikka puhelimen verkkoa olisi käyttänyt koko työpäivän ja puhelin muuttuisi sen johdosta kuumaksi, ei ole syytä automaattisesti huolestua.

Teoreettisesti puhelimen syttyminen tuleen ylikuumenemisen seurauksena on mahdollista, mutta kunnossa oleva puhelin sietää tiettyyn pisteeseen asti kuumuutta. Esimerkiksi akun pullistuminen kertoo usein jostain muusta ongelmasta kuin puhelimen lämpenemisestä.

”Kuumeneminen kertoo siitä, että laitteen suorituskyky on koetuksella. Mitä tehokkaampi puhelin on, sitä helpommin se pystyy käsittelemään eri toimintoja samanaikaisesti ilman, että ne hidastuvat.”

Verkon jakamisen kuluttavuuteen vaikuttaa myös se, mitä verkolla tekee ja kuinka monta käyttäjää sillä on yhtä aikaa. Esimerkiksi yksinkertaisen mobiilipelin pelaaminen vaatii nettiyhteydeltä huomattavasti vähemmän kuin elokuvan striimaaminen, samoin useampi käyttäjä kerralla on verkolle raskaampi kuin yksi käyttäjä.

Voiko verkon jakaminen älypuhelimesta olla tietoturvariski?

Halonen sanoo, ettei liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin ole tullut yhtään ilmoitusta tietoturvaloukkauksesta, jossa olisi käytetty toisen puhelimesta jaettua verkkoa.

Riskeistä puhuminen tapahtuu siis teoriatasolla.

Ilmeisin riski Halosen mukaan on, että saman verkon eri käyttäjät näkevät toisensa. Jos toisessa laitteessa on haittaohjelma, se voisi yrittää jaetun verkon avulla myös tarttua myös muihin verkon laitteisiin. Halonen muistuttaa, että sama riski on olemassa myös muissa kuin puhelimesta jaetuissa verkoissa.

”Ongelma on käytön havainnoinnin heikkoudessa. Kännykän jaetun verkon valvomiseen ei ole toistaiseksi työkaluja, joilla tunnistaa haittaliikennettä.”

Oma mahdollinen riskinsä on verkon jakaminen työnantajan tarjoamasta työpuhelimesta, koska teleoperaattorit yksilöivät yrityksen käyttöön oman APN:n eli eristetyn verkkokokonaisuuden. Esimerkiksi teknologiafirman työntekijän puhelimeen jaetun APN-verkon kautta pyrkivä teollisuusvakoilija voisi aiheuttaa vakavia ongelmia, Halonen sanoo.

Omaa verkkoa jakaessa kannattaa Elisan Valkaman mukaan aina varmistaa, että jaettu yhteys on suojattu eli se ei ole avoin. Suojatussa yhteydessä on WPA-asetus päällä.

Verkolle kannattaa myös valita vaikeasti arvattava salasana. Jotkut laitteet etsivät vapaita verkkoja automaattisesti, jolloin omaan verkkoon voi eksyä vahingossakin kutsumattomia vieraita, jos se ei vaadi liittymiseen salasanaa.

Toisaalta puhelimen näytöltä näkee aina, montako käyttäjää sen verkolla on. Jos käyttäjiä on enemmän kuin on tarkoitus, kannattaa verkko katkaista, salasana päivittää ja omat suojausasetukset tarkistaa.

”Verkon jakaminen itsessään ei päästä viruksia laitteeseen. Suurempi riski on se tietoliikenne, jota verkossa liikkuu. Jos toisen netin kautta käsittelee esimerkiksi lainvastaista sisältöä, voi netin haltijakin joutua vaikeuksiin”, Valkama sanoo.

Kun puhelimessa on suojausasetukset päällä, ei Valkaman mukaan ole väliä, käyttääkö puhelimensa jaettua verkkoa julkisissa tiloissa, kuten lentokentällä tai kahvilassa, vai kotona.

Julkisissa tiloissa oman jaetun verkon käyttäminen on todennäköisesti joka tapauksessa turvallisempaa kuin kaikkien käytössä olevan, ilman salasanaa toimivan wifin.

Teknologia|Netin käyttö kasvoi Suomessa ennätyslukemiin koronaviruksen takia – Kuormitus koettelee eniten etätyöläisten yhteyksiä

Teknologia|Kun aurinko porottaa, moni kännykän käyttäjä tekee virheen – Nämä 10 faktaa puhelimen käytöstä on hyvä tietää kuumalla säällä

Perinteinen lataussuositus ei enää päde, ja moni turmelee puhelimen akun ennen aikojaan – Näillä vinkeillä pidennät akkusi ikää jopa kolmanneksella

Teknologia|Videopuhelun välityksellä voi pelata vaikka Afrikan tähteä – Esittelyssä viisi sovellusta, joilla jokainen netinkäyttäjä voi tuoda läheiset olohuoneeseensa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi