Etätyösuositus päättyy, mutta kannattaako työ­kavereiden seuraan vielä palata? Viimeistään nyt pitäisi kiinnittää huomiota kolmeen asiaan, sanovat asian­tuntijat - Elämä | HS.fi
Elämä|Etätyö

Etätyösuositus päättyy, mutta kannattaako työ­kavereiden seuraan vielä palata? Viimeistään nyt pitäisi kiinnittää huomiota kolmeen asiaan, sanovat asian­tuntijat

”Tartuntatautien kannalta ei ole mitään syytä lopettaa etätyötä, jos työt muuten sujuvat”, sanoo kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Teleoperaattori Elisan henkilöstön kehittämispäällikkö Piia Säylä tekee etätöitä kotinsa terassilla Espoossa.

Julkaistu: 31.7. 2:00, Päivitetty 31.7. 7:26

”Kyllästyttää”, huokaa teleoperaattori Elisan henkilöstön kehittämispäällikkö Piia Säylä ajatellessaan paluuta etätöihin loman jälkeen.

”Kun ei tiedä, milloin tämä loppuu.”

Säylä jäi täyspäiväisesti etätöihin maaliskuussa, kun hallitus sitä suositti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Samoin teki lähes 60 prosenttia suomalaisista työntekijöistä, kertoo Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin selvitys.

Luku on EU-maiden korkein.

Aluksi moni tuntui yllättyvän siitä, miten hyvin etätyö sujui ja miten paljon se helpotti elämää.

Vaikka Piia Säylä viihtyy hyvin etätöissä, hän kertoo kaipaavansa työkavereita.

Myös Säylälle etätyön tekeminen on ollut pääasiassa positiivinen kokemus. Videoviestimillä kokoustaminen oli Säylälle tuttua jo ennestään, sillä hänen työpaikallaan on ollut mahdollista tehdä töitä etänä pidemmän aikaa. Etätyö jousti myös perheen tarpeiden mukaan: esimerkiksi alkukesän Lapin vaelluksen päätteeksi Säylä teki viikon verran töitä Levillä lasten jatkaessa lomailua.

Mutta kun tilanne jatkuu edelleen, etätyön huonot puolet tuntuvat nousevan esiin voimakkaammin. Moni odottaa loman jälkeen työkavereiden jälleennäkemistä ja syyskauden aloittamiseen liittyvää iloa ja uutta energiaa. Paluu keittiön työpöydän ääreen tuntuu tympeältä.

Myös Piia Säylä kertoo kaipaavansa erityisesti työkavereidensa päivittäistä kohtaamista.

”Kollegani juuri sanoi, että voi kuinka hän kaipaa sitä, että voitaisiin joskus puhua päällekkäin. On aika rajua alkaa tykittää puhetta toisen päälle videopuhelussa, mutta samassa tilassa voi innostuessa puhuakin vähän samanaikaisesti”, Säylä kuvaa.

 ”Tartuntatautien torjunnan kannalta ei ole mitään syytä lopettaa etätyötä, jos työt muuten sujuvat.”

Hallituksen suositus etätyön tekemiseen päättyy elokuun ensimmäisenä päivänä. Todennäköisesti ensi viikolla ei konttoreihin kuitenkaan palata sankoin joukoin, eikä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sitä suosittelekaan.

”Tartuntatautien torjunnan kannalta ei ole mitään syytä lopettaa etätyötä, jos työt muuten sujuvat. Ainakin kannattaisi käyttää tätä mahdollisimman laajasti hyväksi ja käydä toimistolla vain kun se oikeasti on tarpeen”, sanoo STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila tekstiviestitse.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi, että paluuta toimistoihin pohditaan yrityskohtaisesti.

”Nyt harjoitellaan sitä paikallista sopimista.”

Varovaisuus on Kangasharjun mukaan perusteltua.

”On tärkeätä edetä pienin askelin, jotta kaikki eivät ryntää nyt työpaikalle sillä seurauksella, että joudutaankin tekemään täysjarrutus ja palaamaan poikkeusoloihin.”

Yritykset eivät hänen mukaansa välttämättä vielä luota siihen, että tartuntatilanne olisi täysin hallinnassa. Luottamusta olisi hänen mielestään lisännyt esimerkiksi se, jos koronatartuntoja jäljittävä puhelinsovellus olisi ollut käytössä samaan aikaan kun etätyöstä luovutaan. Sovelluksen on määrä valmistua syyskuussa.

Elisalla etätyösuositus jatkuu vielä ainakin elokuun. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kertoi Helsingin Sanomissa, että Elisalla noin 30 prosenttia työntekijöistä palaa syyskuun alussa toimistolle, jos tautitilanne sen sallii.

”Toivomus olisi, että päästäisiin kohti normaalia ja useampia kohtaamisia, mutta ei sitä voi tietää”, Piia Säylä sanoo.

Hän kertoo, että monet Elisan syksyn suunnitelmista on tehty tuplana. Työpaikalla on varauduttu niin siihen, että ihmiset pääsevät tulemaan tapaamisiin paikalle fyysisesti kuin siihen, että tapaamiset täytyy edelleen järjestää etäolosuhteissa videoyhteyden välityksellä.

 ”Yksin tekeminen on aika raskasta. Ei ole sama kuulla työkavereiden ääntä puhelimessa kuin nähdä eleet ja ilmeet reaaliajassa.”

Työterveyslaitoksen johtaja, työterveyspsykologi Kirsi Ahola kertoo kartoittaneensa oman tiiminsä tuntemuksia siitä, miltä paluu etätyöolosuhteisiin tuntuu.

Kirsi Ahola tietää, että lomalta etätyöhön palaaminen on osalle kova paikka.

Suhtautuminen on ollut hänen mukaansa hyvin jakautunutta.

Monet ovat Säylän lailla sitä mieltä, että etätöihin palaaminen on kuin pehmeä lasku takaisin arkeen. Toisille ajatus etätyöpäivien samanlaisuudesta ja etäisyys työkavereista tuntuvat raskaalta.

”Moni kaipaa arkeensa rytmiä, joka syntyy siitä, että töihin mennään työpaikalle ja kotiin tullaan viettämään vapaa-aikaa”, Ahola sanoo.

Aholan mukaan yksin työskentelemisen tiedetään olevan mahdollinen sosiaalinen kuormittaja. Sitä kannattaa pyrkiä keventämään kiinnittämällä erityisesti huomiota yhteydenpitokäytäntöihin.

”Yksin tekeminen on aika raskasta. Ei ole sama kuulla työkavereiden ääntä puhelimessa kuin nähdä eleet ja ilmeet reaaliajassa”, Ahola sanoo.

 Tietämättömyys siitä, kuinka kauan poikkeusolosuhteet kestävät, huolestuttaa monia.

Kesäloman loppuminen voi joillekin olla lähtökohtaisesti vaikea pala, mutta poikkeuksellisiin olosuhteisiin palaaminen voi tehdä siitä vielä vaikeampaa.

”Poikkeustilaa kestää yleensä jonkun ajan kun tietää, että se on määräaikaista. Mutta kun se jatkuu ja jatkuu, seuraa hyytyminen. Poikkeus muuttuukin pysyväksi”, hän kuvaa.

Tietämättömyys siitä, kuinka kauan poikkeusolosuhteet kestävät, huolestuttaa monia. ”Pitkittynyt huoli on psyykkisesti rasittavaa”, Ahola sanoo.

Ahola ja Säylä listaavat asioita, joihin kannattaa viimeistään nyt ottaa etätyössä huomioon:

1. Pidä huolta työskentelyergonomiasta

Säylän mukaan etätyössä omaan työskentelyergonomiaan joutuu kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota kuin toimistossa. Säylä huomasi oman selkänsä kipeytyvän työpäivän aikana ja hankki kotiinsa oman, ergonomisen työpisteen.

Hän otti käyttöön myös lähimetsässä käytävät kävelypalaverit, jotka toivat helpotusta selkäkipuihin.

”Oli niitä jo aiemminkin suositeltu, mutta eipä ollut tullut pidettyä”, Säylä toteaa.

Lisäksi hänen työpaikkansa muistuttaa tasaisin väliajoin lyhyiden taukojen tärkeydestä. 60 minuutista 50 minuuttiin lyhennettyjen palaverien välissä ehtii hyvin jaloitella ja hakea juotavaa. Sitäkin lyhyempiä työskentelyasennon vaihtamistaukoja ja seisomaan nousemista suositellaan pidettäväksi pitkin päivää.

2. Ole oma pomosi

Etätyöskentely vaatii työntekijältä voimakkaampaa itseohjautuvuutta kuin työpaikalla työskentely, muistuttaa Ahola.

”Että muistaa nousta seisomaan, vaihtaa asentoa ja soitella ihmisille. Työkaveri ei tule kotona kysymään, että mennäänkö lounaalle tai pidetäänkö kahvihetki”, Ahola sanoo.

Säylä kertoo huomanneensa, että etäolosuhteissa on helppo jäädä illalla roikkumaan työkoneelle. Myös lounaan syöminen saattaa työn touhussa helposti unohtua.

Ahola suositteleekin jonkinlaisen työlukujärjestyksen tekemistä työpäivää rytmittämään.

”Kun miettii etukäteen milloin syö lounasta, milloin pitää kahvitauon tai mikrotaukoja venyttelyineen ja mihin aikaan päivästä sopii palaverit, on itseohjautuminen helpompaa”, hän sanoo.

Niille, joita paluu lomalta edelleen etätöihin harmittaa tai ahdistaa, Ahola suosittelee miettimään jo ennen lomaa, mitä sen päätyttyä aikoo töissä tehdä. Jos mahdollista, työskentely kannattaa aloittaa jostakin selkeästä kokonaisuudesta.

”Kahden viikon päästä lomalta paluusta työt alkavat taas luistaa”, Ahola sanoo.

3. Pidä yhteyttä alaisiin

Ahola peräänkuuluttaa esihenkilöstöltä henkilökohtaista yhteydenpitoa alaisiin. Sen lisäksi, että pomot varaisivat yleisiä kahvihetkiä koko tiimille, olisi hyvä muistaa järjestää pieniä juttuhetkiä kahden kesken alaisten kanssa.

Työntekijällä voi olla korkea kynnys lähestyä esihenkilöä, koska kiireiseltä vaikuttavaa pomoa ei haluta vaivata. Siksi Aholan mukaan olisi tärkeää, että yhteydenpitoa tapahtuisi säännöllisesti ylhäältä alaspäin.

Vaikka ikävä työkaverien seuraan voi olla kova, Ahola ei kuitenkaan suosittele käyttämään suuressa määrin vapaa-aikaa työkavereiden kanssa. Sen sijaan työpaikoilla voidaan selvittää, olisiko toimistolle mahdollista palata yksittäisinä päivinä viikossa tekemään töitä yhdessä kollegoiden kanssa etäisyyksistä huolta pitäen.

Koronavirus|Työpaikoilla arki ei ole pitkään aikaan ennallaan – Avokonttorien voittokulku voi nyt päättyä

Työ|Suomalaisten historiallinen etä­työ­jakso päättyy pian: Kuka siitä hyötyi ja halutaanko avo­konttoreille palata enää lainkaan?

Työelämä|Kartoitus: Koronapandemian takia Suomessa liki 60 prosenttia työntekijöistä aloitti etätyön

Hyvinvointi|Etätyöapatia on tunne-elämän uusi ilmiö, joka uhkaa nyt monia, sanoo asiantuntija – Näistä merkeistä tunnistat, että etätyö alkaa vaikuttaa mieleen

Poikkeusajat|”On ollut todella yksinäinen olo”, Janina Helminen kertoo – koronakriisi lisäsi vanhempien uupumusta, toiset perheet taas ovat nauttineet poikkeusajasta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi