Kirkkomme tunnetaan maailmalla nerokkaasta keksinnöstä – luterilainen, opettele olemaan ylpeä uskonnostasi

Millä luterilainen voisi leuhkia? No, esimerkiksi virsien veisaamisella! kirjoittaa toimittaja Anna-Stina Nykänen kolumnissaan.

2.5.2017 2:00 | Päivitetty 2.5.2017 10:44

Puhun itsekseni: ”Minä olen luterilainen. Oon evluti. Joo, siis mähän oon lutsku.”

Ihan vain kokeilin sanoa näin. Opettelen tuomaan esiin luterilaista identiteettiäni. Että miten sen sanoisi luontevasti.

Eihän kukaan Suomessa ole tottunut sanomaan, että on luterilainen. Niin kauan kuin lähes­tulkoon kaikki olivat, asiasta ei tarvinnut puhua. Tiedettiin, että luterilaisia on kahta tyyppiä: niitä, jotka ovat uskossa, ja niitä, jotka vain kuuluvat kirkkoon. Ajateltiin, että kumpaako lajia ihminen on, se on ihmisen oma asia, ei kuulu kellekään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?