Aamu 25.6.2017

Diabeetikko Arto Lukkarin, 53, ei ennustettu elävän yli kolmikymppiseksi – nyt hänet palkittiin sitkeydestä Harvardin yliopiston kunniamitalilla

Alle kahden vuoden ikäisenä diabetekseen sairastunut Arto Lukkari sai jaksamisestaan kansainvälisen tunnustusmitalin ensimmäisenä Suomessa.

”Ihmisen kannattaa olla kiitollinen, ei katkera”, sanoo lähes koko elämänsä ykköstyypin diabetesta sairastanut Arto Lukkari, 53.

Hän puhuu mielellään positiivisuudesta ja motivaation voimasta. Uskon näihin asioihin ovat muovanneet elämänmittaiset koettelemukset diabeteksen kourissa.

Lukkari sairastui diabetekseen alle kahden vuoden ikäisenä, ja muistaa lapsuudestaan parhaiten sairaalassa vietetyt syntymäpäivät.

”Asuin lapsena pitkiä kausia sairaalassa. Eräs varhaisimpia lapsuusmuistojani on neljävuotissyntymäpäivä, jota vietettiin Rovaniemen keskussairaalassa. Siellä juhlittiin myös kolme seuraavaa syntymäpäivää.”

Kun Lukkarin ykköstyypin diabetes huomattiin, ensimmäinen sairaalareissu kesti viisi kuukautta. Elettiin vuotta 1966. Lukkarin perhe asui Utsjoella, Rovaniemen keskussairaalaan oli matkaa 500 kilometriä.

”Kun olin 15-vuotias, lääkäri sanoi minulle, etten elä kolmekymppiseksi”, Lukkari kertoo.

Lääkäri tarkoitti nuoren miehen, tai oikeastaan pojan, suhtautumista sairauteen. Teini-ikäinen Lukkari oli elämäntapojensa ja lääkkeiden kanssa leväperäinen.

Lääkärin sanat pysäyttivät, ja saivat jopa nuoren miehen ajattelemaan, vaikka hän ei muuten juuri muiden mielipiteistä siihen aikaan perustanut.

”Ajattelin, että jotain se ukko varmaan ymmärtää, kun on itsensä lääkäriksi lukenut.”

Elämäntapoihin Lukkari ei silti vielä tehnyt riittävää muutosta. Tarvittiin paljon rajumpi herätys, joka iski vuonna 1984 Lukkarin ollessa 20-vuotias.

Sairaus oli edennyt niin pahaksi, että Lukkari sokeutui kokonaan. Touko- ja syyskuun välisenä aikana hän eli täydellisessä pimeydessä.

”Silloin minä viimein ymmärsin, että kuolen, jos en hoida itseäni hyvin.”

Lukkari sanoo sokeutumisen jälkeen suhtautuneensa hoitoihin ja elämäntapojen korjaamiseen ”aggressiivisen” innokkaasti. Se tuotti tulosta. Näkö palasi osittain.

Vasen silmä on edelleen kokonaan sokea. Oikeaan silmään näkö palautui niin, että mies sanoo tulevansa silmälasien kanssa toimeen ”välttävästi”.

Aloitettuaan määrätietoisen kuntouttamisen Lukkari kiinnostui vähitellen myös liikunnasta. Lenkkeily eteni vähitellen siihen pisteeseen, että vuonna 2006 hän juoksi ensimmäisen maratoninsa. Yhteensä niitä kertyi lopulta viisi.


”Vaikka minulla on diabetes ja toinen silmäni on sokea, koen olevani terve. Iloitsen joka päivä siitä, että voin nousta ylös, liikkua, tehdä työtä ja olla osa tätä yhteiskuntaa”, hierojana työskentelevä Lukkari sanoo.

Diabetesliiton ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, että diabetesta sairastaa Suomessa arviolta 500 000 ihmistä. Heistä noin 380 000 saa lääkehoitoa, loput ovat ruokavaliohoidolla tai vielä diagnosoimattomia.

Ilanne-Parikan mukaan julkisessa keskustelussa diabetesta leimaa harmittavan usein virheellinen käsitys, jonka mukaan sairaus olisi jonkinlainen itseaiheutettu elintasosairaus. Todellisuudessa diabetekseen johtavia syitä on kymmenittäin ja diabeteksen erilaisia muotoja runsaasti.

”Yleisellä tasolla tietämys diabeteksesta ja insuliinipuutoksesta on puutteellista. Toki ylipaino ja vähäinen liikunta altistavat kakkostyypin diabetekselle, mutta kaikille lihaville ei suinkaan kehity diabetesta”, Ilanne-Parikka sanoo.

Diabeteksen yleisimmät muodot ovat tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes. Niiden lisäksi on monia muita muotoja, kuten raskausdiabetes, haimatulehduksen jälkeinen diabetes sekä aikuisilla todettava hitaasti kehittyvä insuliininpuutosdiabetes LADA. Monien sairaus on myös jotakin eri diabeteksen muotojen väliltä.

”Laihduttaminen, arkiaktiivisuus, liikunta ja ruokavalio ovat kakkostyypin perushoitoa. Osa pystyy pitämään verensokerinsa normaalina elintapahoidolla, mutta enemmistö tarvitsee lääkehoitoa. Ykköstyypin diabeteksessa sen sijaan tarvitaan insuliininpuutoksen korvaushoitoa, sillä ihminen kuolee ilman insuliinia.”

Ykköstyypin diabetes on maailmassa yleisintä Pohjoismaissa, ja Pohjoismaissa yleisintä Suomessa. Ilanne-Parikan mukaan tähän on moninaisia syitä, joista kaikkia ei vielä tunneta.

”Meille on rikastunut sairaudelle altistavaa perimää. Nykykäsityksen mukaan varhaislapsuuden suoliston ja sen bakteerikannan kehitys, ravintoaineiden sieto, mikrobialtistus, elimistön puolustusjärjestelmän toiminta ja virusinfektiot ovat keskeisiä, mutta yksittäisiä syitä ei tiettyjä viruksia lukuun ottamatta toistaiseksi tiedetä.”

Kakkostyypin diabetes on yleisintä Aasiassa ja Arabimaissa.

Lukkaria ei harmita, että tavallisilla kansalaisilla menevät keskustelussa sekaisin diabeteksen eri tyypit.

”Sen sijaan on pöyristyttävää, että ne ihmiset, jotka näistä sosiaali- ja terveysasioista päättävät valtiolla ja kunnissa, tuntuvat usein olevan pihalla siitä, mikä diabetes on, mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan.”

Kuluvan kesän alussa Lukkari sai Yhdysvalloista lähetetyn kansainvälisen tunnustusmitalin jaksamisestaan diabeteksen kanssa. Mitalin myöntää Harvardin yliopiston alaisuudessa toimiva Joslin Diabetes Center, joka on maailman suurin diabeteksen tutkimuskeskus.


Mitali annetaan ihmisille, jotka ovat eläneet sairauden kanssa yli 50 vuotta. Lukkari kertoo olevansa ensimmäinen mitalin saanut Suomessa. Maailmanlaajuisesti mitalin on saanut noin 2 500 henkilöä.

Mitalia Lukkarille haki Diabetesliitto, jossa Lukkari tunnetaan tekemästään järjestötyöstä.

”Minulle mitali on tärkeä tunnustus. Eräällä tavalla se on kuin olympiamitali. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että elän. Moni näin pitkään diabetesta sairastaneista on jo mullan alla.”

Fakta

Diabetes Suomessa


 Suomessa noin 500 000 henkilöä sairastaa diabetesta.

 Heistä noin 380 000 käyttää lääkehoitoa, loput ovat ruokavaliohoidolla tai diagnosoimattomia.

 Noin 7 000 on alle 20-vuotiaita ja 150 000 yli 70-vuotiaita.

 Suomalaisista yli 35-vuotiaista miehistä noin 11 prosentilla ja naisista noin 8 prosentilla on diabetesdiagnoosi.

 Yleisimmät muodot ovat tyypin 1 diabetes, jota sairastaa noin 50 000 henkilöä ja tyypin 2 diabetes, jota sairastaa noin 350 000 henkilöä.
Sisällysluettelo
  1. Pääaiheet
    1. HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa
    2. Voiko rauhanneuvotteluja edistää matematiikalla? Suomalaisyritys todistaa, että voi
    3. Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi
    4. Helsingin pormestarit lupaavat rakentaa paratiisin – Sinä päätät, ostatko tältä viisikolta vähän käytetyn onnelan
    5. Diabeetikko Arto Lukkarin, 53, ei ennustettu elävän yli kolmikymppiseksi – nyt hänet palkittiin sitkeydestä Harvardin yliopiston kunniamitalilla
    6. Nuoret palestiinalaisnaiset rikkovat rajoja pistämällä lenkkarit jalkaan: ”Joka kerta kun lähden juoksulenkille, joudun pelkäämään perään huutelua”
    7. Perustuslaki on periaatteissaan tiukka, mutta käytännön ratkaisuissa joustava
  2. Uutiset
    1. Jännitteet Itämerellä kasvavat: Venäläishävittäjä lensi melkein kiinni USA:n koneeseen – Venäjä saattaa jopa ylittää maiden rajoja provokaationa, varoittaa Yhdysvaltain armeijan kenraali
    2. Kaksi miestä hukkui venereissulla Kalajärvellä Valtimolla – koira palasi rannalle
    3. Flamingon ja Serenan johtajat: Turkin vesipuistoturman kaltainen onnettomuus ei mahdollinen Suomessa
    4. Kiinassa pelastustyöt jatkuvat maanvyöryn jäljiltä – kuolleita ainakin 10, kateissa yhä 93 ihmistä
    5. Irakin joukot vapauttivat satoja siviileitä Mosulissa – Isisin joukot ovat entistä ahtaammalla
    6. Trump raivostui Obamalle – Syyttää edeltäjäänsä tumpeloinnista venäläis­hakkeroinnin estämisessä
    7. Huumeista johdettuja kipulääkkeitä kehitetään Yhdysvalloissa – maan elintarvike- ja lääkevirasto ei hyväksy huumepohjaisia lääkkeitä
    8. Arabiemiraattien kuninkaallisia tuomittiin ihmiskaupasta – palvelijat nukkuivat prinsessojen ovien takana patjoilla
    9. Märkä kokko, onnellinen kurvilainen ja kemuja kuiville jääneillä laivoilla – HS:n valokuvaaja Akseli Valmunen ikuisti Stadin juhannuksen
    10. Nuorison villinneelle sormihyrrälle etsitään jo seuraajaa – onko fidget roller uusi hittilelu?
    11. NHL-liigaan varattiin yhteensä 23 suomalaista, ensimmäisellä kierroksella varausennätys – näin suomalaiset sijoittuivat
    12. Bottas taipui viime hetkillä aika-ajojen kakkoseksi – Räikkönen taisteli kärkikolmikkoon
    13. Espoolaisjuniori teki historiaa – Suomeen ensimmäistä kertaa kivääriammunnan nuorten MM-kultaa
    14. Viikonlopun lottorivi arvotaan poikkeuksellisesti vasta sunnuntaina
  3. Lukemisto
    1. Stand up -koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”
    2. Oma aika on tärkeää pienten lasten vanhemmille, ja se tekee hyvää koko perheelle, sanoo asiantuntija – Näin löydät omaa aikaa
    3. Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen
    4. Huippujalkapallossa päästäisiin parempiin suorituksiin, jos keskinäinen kilpailu vähenisi
    5. Albiinovainojen uhrit
    6. Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon
    7. Hyvä olo koukuttaa – tarvitaan vain säännöllisyyttä ja itsekuria
    8. Voiko onnellinen ihminen olla kiusaaja?
  4. Ajanviete
    1. Päivän sudoku
    2. Rip Kirby

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää