Historia    |   Aikakone

Lokakuussa 1977 Helsinki sai vihdoin oikean jazzklubin

”Ensimmäiset viikot sisällä oli aivan kauhea tungos”, muistelee jo avajaisissa esiintynyt trumpetisti Markku Johansson.


Muusikot ja harrastajat olivat vitsailleet jo vuosia, että Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jossa ei ole oikeaa jazzklubia – Albanian Tiranan lisäksi.

Lokakuussa 1977 ilkkumiselta putosi pohja. Kampin Ruoholahdenkadulla avattiin kuun viidentenä päivänä jazzravintola Groovy. Se tuntui tulevan tarpeeseen.

”Ensimmäiset viikot sisällä oli aivan kauhea tungos ja ulkona usein vielä pitkät parijonot”, muistelee trumpetisti Markku Johansson. Hän oli tuolloin 28-vuotias ”nuori nouseva tähti”, parhaiten tuttu yhtyeestä Pepe & Paradise.

Johansson esiintyi Groovyn avajaisissa ja oli myös koonnut ravintolassa neljä ensimmäistä viikkoa esiintyneen yhtyeen. Sen nimekkäimpiä muusikkoja olivat Johanssonia kymmenkunta vuotta kokeneemmat Esko Rosnell, Pekka Pöyry ja Esko Linnavalli – rumpali, saksofonisti ja pianisti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Johanssonin kvintetti soitti pääsymaksullisessa klubissa neljänä iltana viikossa – maanantaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina – joka ilta vähintään kolme settiä. Groovy pyrki siis olemaan jazzklubi kansainväliseen malliin.

Helsingin Sanomissa avajaiset noteerattiin tuoreeltaan 7. lokakuuta konserttiarviolla, jossa kriitikko Lauri Karvonen kiitti musiikin lisäksi paikan 1950-lukulaista sisustusta: ”. . . julistein, valokuvasuurennoksin ja levykansin on yritetty – ja onnistuttukin – luoda jazzhenkeä paikkaan, joka muuten olisi saattanut tuntua aika nuivalta.”

Groovya pyöritti Alkon omistama Kantaravintolat, jonka jäljiltä samassa osoitteessa Ruoholahdenkatu 4:ssä oli ollut olutravintola Kantakrouvi. Jazzklubiksi sen keksivät muuttaa yhtiön markkinointipäällikkö Juha Lehto ja mainosmies Risto Vanari. Mutta ehkä eivät pelkästään rakkaudesta jazziin.

”Lehto paljasti, että Ruoholahdenkadun krouvi oli kantakaupungin pahimpia tappelupaikkoja, jossa poliisien piti käydä viikonloppuisin monta kertaa”, kertoo Johansson, joka soitti Groovyssa erilaisissa kokoonpanoissa aina loppuun saakka.

”Ja niin siinä kävikin: jazz rauhoitti ravintolan. En muista, että siellä olisi ollut koskaan minkäänlaisia yhteenottoja. Yleisö tuli ennen kaikkea kuuntelemaan jazzia.”

Mutta millaista? Avajaisten alla julkaistussa lehti-ilmoituksessa siteerattiin jazzstandardia It Don’t Mean A Thing (If It Ain’t Got That Swing), jonka mukaan vain svengaavalla jazzilla on väliä.

Samaan viittasi myös HS-kriitikko Lauri Karvonen, ilmeisesti lehdistötiedotetta lainaten. Arvion mukaan klubi halusi tarjota ”nautittavaa” jazzia: ”sellaista jonka melodiaa ja sooloja on helppo seurata, sellaista missä rytmiä ei ole piilotettu monimutkaisten sovitusten nuottiviidakkoon.”

Määrittelyn saattoi tulkita myös härnäykseksi nuoremmille sekä jazzista toisin ajatteleville muusikoille. Tai sitten vetäjät yrittivät ennakoida, minkä tyylin jazzilla 150-paikkainen klubi saataisiin täyteen ilta illan perään. Kyse oli kuitenkin liiketoiminnasta, ei kulttuurisponsoroinnista.

Markku Johansson sai kokea sekä Groovyn alkuhuuman ja huuman haihtumisen että Groovyn toiminnan tasaantumisen ja taantumisen.

”Ehkä ongelma oli pidemmän päälle se, että kotimaisten muusikkojen valikoima oli pieni, paljon pienempi kuin nyt. Ja ehkä linja oli myös yllätyksetön sekä moderneja yhtyeitä hylkivä, vaikka kuukausittaisesta housebändistä luovuttiin pian alun jälkeen”, hän sanoo.

Myöhempinä vuosina Groovya syytettiinkin musiikillisesta syrjinnästä muun muassa jazzlehti Rytmissä.

Helsingin Sanomien ensimmäisessä arviossa kerrottiin, että klubille oli annettu aikaa kolme kuukautta, sillä niin pitkälle oli varaa kokeilla. Siihen suhteutettuna jazzia esitettiin Ruoholahdenkadulla samalla mallilla kiitettävän kauan eli runsaat kahdeksan vuotta. Sen jälkeen tilat remontoitiin ajanmukaisemmiksi, mutta aika näytti ajaneen jo uudenkin Groovyn ohi.

”Groovy oli ainoa paikka, jossa sain soittaa säännöllisesti mieleistäni musiikkia – enkä ollut ainoa. Groovylla oli merkitystä myös elannon kannalta, sillä korvaus oli aina kohtuullinen”, kertoo Johansson, joka on mukana myös yhdellä klubissa äänitetyistä levyistä. Se on amerikkalaisen saksofonistin Don Menzan albumi Very Live At Groovy.

”Osuva nimi, sillä tunnelma oli usein hyvin eläväinen. Groovyn keikka oli aina mukava mahdollisuus, sinne mentiin soittamaan tosissaan.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Jazz
Luetuimmat - Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    4. 4

      Weinstein-skandaali syvenee – Game of Thrones -näyttelijä Lena Headey syyttää tuottajaa ahdistelusta

    5. 5

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    6. 6

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    7. 7

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    8. 8

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    9. 9

      Flunssaisena töihin tuleva on pahoinpitelijä – Ihmisellä pitää olla mahdollisuus sairastaa

    10. 10

      Petolaumat lähestyvät suurkaupunkeja ympäri Eurooppaa – Suomen kokoisessa Italiassa on lähes kymmenkertaisesti susia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    7. 7

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    8. 8

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    9. 9

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää