Helsingin vanhin talo uuden vaiheen kynnyksellä - Historia | HS.fi
Historia|HS 50 vuotta sitten 30.6.1970

Helsingin vanhin talo uuden vaiheen kynnyksellä

Vuosina 1756-57 valmistunut Sederholmin talo Aleksanterinkadun ja Katariinandun kulmassa on Helsingin vanhin säilynyt kivitalo. Samalla tontilla oli kivirakennuksen valmistumisaikoina myös lukuisia talous- ja ulkorakennuksia, sekä toinen puurakenteinen, mansardikattoinen asuinrakennus.

Julkaistu: 30.6. 2:00

Aleksanterinkadun ja Katariinankadun itäkulmassa sijaitsevan Sederholmin talon kohtalo näyttää ratkeavan. Kiinteistölautakunta on yhtynyt kaupunkisuunnittelulautakunnan kantaan ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että talo luovutettaisiin kirjailijoiden käyttöön.

Monet järjestöt ovat anoneet eri tarkoituksiin tätä rakennusta, joka Suomenlinnan linnoituksia lukuun ottamatta on Helsingin vanhin. Nykyään talossa toimii raastuvanoikeuden osastoja.

Kuin ihmeen kautta on Sederholmin talo kolmatta sataa vuotta säästynyt sekä Helsingissä raivonneilta tulipaloilta että kaupunkikuvan uudistajilta. – –

Tontin vaiheita voidaan seurata 1600-luvulta asti. Isonvihan jälkeen oli kulmaukseen noussut kauppias Johan Julius Sundin punainen puutalo, jossa ikkunanpielet ja ikkunanluukut komeilivat sinisinä. Sundin kuoltua talo myytiin 1700-luvun puolivälissä kahdelle aloittelevalle kauppiaalle, Johan Sederholmille ja Nils Burtzille. Parin vuoden kuluttua Sederholm lunasti talon kokonaan itselleen ja ryhtyi suunnittelemaan tontille uutta rakennusta.

Johan Sederholm oli vielä nuori mies, joka melkein tähän asti oli palvellut kauppias Gustaf Bockin oppipoikana. Vasta v. 1748 hän oli uskaltautunut itsenäiseksi yrittäjäksi kuuden riksin alkupääomalla.

Viaporin linnoitustyöt soivat hänelle edullisia tilauksia, ja ennen pitkää hänestä paisui Helsingin kauppamaailman johtava hahmo,- suurkauppias ja tehtailija, laivanvarustaja ja valtiopäivämies.

Kauppaneuvos Sederholmin jälkeläisiä asuu yhä pääkaupungissa. – –

Maa kytee metrin syvyydellä Kalajoella

Elämä Kalajoella alkaa pikkuhiljaa metsäpalon talttuessa palautua entisiin uomiin. Evakoiduissa kylissä siivotaan evakoimisjälkiä. Koti yritetään taas saada näyttämään kodilta. Väsyneimmät, kauimmin savun ja liekkien seassa taistelleet miehet on päästetty nauttimaan hyvin ansaitusta levosta. Palo saattaa kuitenkin jatkua viikkoja, jopa kuukausia, koska maa kytee aina metrin syvyyteen saakka.

Sairaanhoitajien työttömyys lisääntynyt

Sairaanhoitajien työllisyystilanteen jatkuvasta vaikeutumisesta kertovat lääkintöhallituksen kokoamat tilastotiedot. Kahdessa vuodessa työstä poissa olevien määrä on kasvanut 1.947:llä ja ulkomaille siirtyneiden määrä 371:llä sairaanhoitajalla.

Vuoden 1970 alussa sairaanhoitajina toimi 17.516 henkilöä. Aktiivisesta työstä syrjässä oli 7.581 työikäistä sairaanhoitajaa ja ulkomailla 1.300.

Ammattikasvatushallitus poisti vuonna 1969 sairaanhoidon opiskelijoiden kesätyövelvollisuuden vaikeutuneen työllisyystilanteen vuoksi. Tästä johtuen on maahamme muodostunut eräänlainen sairaanhoitajareservi, jota tarvitaan vain lomakausina. – – Työllisyystilanne oli vaikein vuoden vaihteessa, jolloin Suomen sairaanhoitajaliiton arvion mukaan maassamme oli noin 700 työtöntä sairaanhoitajaa.

Sakkovankien lukumäärä väheni huomattavasti

60-luvun huomattavin ongelmana vankeinhoidon alalla on ollut vankiloissa lisääntyvä sakkolaistulva. Varattomat sakotetut suorastaan täyttivät vankilat, kunnes lainsäädäntöä uudistettiin ottamalla käytäntöön sakon osamaksumahdollisuus ja maksulykkäys. Vankien lukumäärää vähensi myös Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien yhteydessä julistettu armahduslaki, jonka perusteella 950 vankia sai vapautensa.

HS

Koonnut: Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Historia

Luitko jo nämä?