Pelikorttien leimaus muistona menneestä - Historia | HS.fi
Historia|HS 50 vuotta sitten 2.8.1970

Pelikorttien leimaus muistona menneestä

Pelikorttien lajittelu on tarkkaa työtä. Valmiiseen pakkaan ei saa päästä yhtään virheellistä korttia. Pakkausvaiheessa kiinnittävät rouvat Eija Lahdelma (oik.) ja Alli Kyöstilä myös veronauhat korttien ympärille.

Julkaistu: 2.8. 2:00

Pelikortin elämä on vaikeata.

Keskellä vapautuvaa yhteiskuntaa se kantaa synnin virallista leimaa ja on monilla julkisilla paikoilla yhä kielletty.

Suomalaiset korttien valmistajat ovat katkeria.

Leimaveromääräykset tyrehdyttävät viennin ja nostavat huimasti ajanvietetavaraksi katsottavan tuotteen hintaa.

Pelikorttien leimavero on unohtunut suurten lainuudistusten keskelle.

Aika on kulkenut ohi.

Täällä toistakymmentä markkaa maksavat kortit voi sitä paitsi ostaa parilla kruunulla lahden takaa ja tuoda maahan vastoin lakeja ja säännöksiä.

Leimaverolain 58. pykälä sanoo suoraan ja lyhyesti, että jokaiselta korttipakalta on maksettava veroa kaksi markkaa ja viisikymmentä penniä.

Ei ole eroa, onko pakka tehty Suomessa tai muualta tänne tuotettu.

Finnair siirsi tupakoitsijat peräpenkeille

Raitisilmakokeilu käynnistyi Finnairin Lontoon reitillä lauantaina.

Kokeilu mahdollistaa tupakoimattomien matkustajien sijoittumisen eri osaan konetta kuin tupakoivat.

Tupakoimattomien matkustajien ”suojelua” jatketaan koko elokuun ajan Helsingin-Lontoon reitillä, jolla lennetään kuudesti viikossa.

Lontoossa kokeilu alkaa kuitenkin vasta 10. elokuuta.

Lähtöselvityksessä matkustajille jaettavassa nelikielisessä kortissa pyydetään tupakoitsemattomia turistiluokan matkustajia sijoittumaan matkustamon etuosaan, koska savu virtaa koneessa taaksepäin, eikä näin ollen häiritse etuosassa matkustavia.

Vastaavanlaista kokeilua ei Super Caravellen kokoisissa koneissa ole tiettävästi järjestetty missään muualla.

Rotusyrjintä rikos elokuun alusta

Rotusyrjinnästä tuli lauantaina Suomessa rikos.

Eduskunnan keväällä hyväksymä laki rotu- ja muun vastaavan syrjinnän rangaistavuudesta tuli voimaan elokuun alusta.

Rikoslakiin lisätyillä pykälillä tehtiin rangaistavaksi asiakkaiden syrjintä mm. kaupoissa, ravintoloissa ja hotelleissa rodun, ihonvärin, kansallisen alkuperän tai uskontunnustuksen vuoksi.

Sama koskee myös julkisia huvitilaisuuksia ja yleisiä kokouksia.

Rangaistus voi olla sakkoa tai enintään puoli vuotta vankeutta.

Siirtolaisuus vähensi Suomen väkilukua

Suomen väkiluku väheni 12 000:lla tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Syynä vähenemiseen on ennen kaikkea Pohjoismaihin suuntautuva korkea siirtolaisuus, ilmenee tilastollisen päätoimiston tutkimuksesta.

Siirtolaisina maastamme on muuttanut 24 800 ihmistä, kun taas Suomeen on tullut 3 600 henkeä.

Suomessa oli kesäkuun lopussa 4 695 000 asukasta.

Teollisuuden tuotto nousi huippulukemiin

Vuosikymmenen nopeimpaan kasvuvauhtiin ylti teollisuustuotanto viime vuonna.

Tilastollisen päätoimiston julkistamien ennakkotietojen mukaan tuotannon määrällinen lisäys oli 12,9 prosenttia, joka on parisen prosenttiyksikköä enemmän kuin 1960-luvun aiempana huippuvuonna 1961.

Kasvuvauhti oli myös yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen nähden, sillä 1968 teollisuustuotanto lisääntyi vain 5,4 prosenttia.

Suomi on kolmantena maailman sydäntautien kuolleisuustilastossa

Suomi on kavunnut korkealle synkässä tilastossa: v. 1967 oli sydäntauteihin kuolleiden 45–54 -vuotiaiden miesten lukumäärä korkein Suomessa.

Tämä ilmenee Maailman terveysjärjestön (WHO) julkistamasta tutkimuksesta, joka koskee valtimoiden kalkkeutumisesta ja ei-synnynnäisistä sydänvioista johtuneita kuolemia miehillä vuosina 1955–1967.

Tohtori Juhani Peräsalo Meilahden sairaalasta korostaa, että syitä miesten korkeaan kuolleisuuteen ei varmasti tiedetä.

WHO:n tutkimuksen kokonaistuloksien mukaan ei Suomella ole juuri syytä iloita, sillä maamme on Hollannin ja Tshekkoslovakian jälkeen kolmantena.

Nuori työryhmä aloitti Pilvilinnan kuvaukset

Nuorin voimin aloitettiin FJ-Filmin uusimman elokuvan Pilvilinnan kuvaukset Helsingin lähistöllä Takkulassa.

Keväällä Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolta valmistunut Sakari Rimminen ohjaa ensimmäistä kokoillan elokuvaansa.

Filmausryhmä on suurelta osalta naisvaltaista; kuvaaja, äänittäjä, leikkaaja ja käsikirjoittaja ovat kaikki nuoria kamerataiteen osastolta hiljan valmistuneita naisia.

Pirjo Honkasalo kuvaa mustavalkoisena tehtävän filmin.

Hän lienee viimeinkin murtanut rooliajattelun ja ryhtynyt ennen vain miehille tarkoitettuun työhön.

Käsikirjoittaja on Meri Kurenniemi.

Heinäkuun sade-ennätys kirjattiin Jokioisissa

Koko maassa satoi päättyneenä heinäkuuna 1,5–2 kertaa tavallista enemmän.

Pohjois-Suomi oli alueellisesti ottaen etelää kuivempi.

Lämpötilan keskiarvot olivat Keski-Suomessa lähellä normaalia, etelässä asteen pari normaalia alemmat ja pohjoisessa oli noin asteen normaalia lämpimämpää.

Muutamin paikoin Etelä-Suomessa mitattiin suurempia sademääriä kuin koskaan aikaisemmin havaintoasemien toiminta-aikana.

Eniten satoi heinäkuussa Jokioisissa, 187 mm.

Myös Katajaluodossa, Helsingin lentoasemalla ja Kuuskajaskarilla ei koskaan aikaisemmin ole mitattu yhtä suuria sademääriä.

Agostini jättää hyvästit

Imatra (Juhani Aromäki)

Giacomo Agostini naurahti.

Hän oli väsynyt, yritti nukahtaa, mutta Helsingin kentältä noussut Metropolitan tärisytti armottomasti mestarin hereille.

Agostinin Imatralle tulosta ei kukaan tiennyt mitään.

Huhumylly pyöri.

Järjestäjien takamuksia hehkuttivat tulikuumat hiilet.

Jäikö mestari pois? Mitä on Imatra ilman Agostinia?

Agostini tuli hotelliinsa lauantaiaamuna klo 9.07.

”Nyt hän tuli!”, huudahti joku.

”Kuka?” ”No tietysti Agostini, tomppeli.”

Agostini tuli Imatralle ilmeisesti viimeisen kerran, jättämään jäähyväisiä.

”Olen kiinnostunut autoista. Olin jo Ferrarin koeajoissa. Se sujui hienosti, mutta neuvottelen myös englantilaisista autoista”, sanoo mestari.

Giacomo Agostini on voittanut jo kahdeksan TT:n maailmanmestaruutta.

Tänä vuonna hän on jo varmistanut sekä 350- että 500-kuutioisten luokan voitot.

”Kymmenen maailmanmestaruutta riittää minulle moottoripyörillä. Aion siirtyä kilpa-autojen ohjaimiin, mahdollisesti jo ensi vuonna.”

HS 

Koonnut: Kari Lankinen 

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Luetuimmat - Historia

Luitko jo nämä?