Kyykkiä kaatui Seurasaaressa - Historia | HS.fi

Kyykkiä kaatui Seurasaaressa

Boris Karppela on kokenut kyykänheittäjä.­

10.1. 2:00

Akkoja ja pappeja syntyi kyykkäkentällä Seurasaaressa, missä lauantaina alkoi kamppailu kyykän mieskohtaisesta talvimestaruudesta. Kilpailu on ensimmäinen 20 vuotta sitten uudelleen henkiin herätetyn kyykän juhlavuotena järjestetty koetus.

Kyykkä on karjalaisten vanha harrastus, jonka ikää on vaikea arvioida, kertoo Karjalan sivistysseuran puheenjohtaja Boris Karppela, kyykän uuden tulemisen pääorganisaattori.

Ensimmäiset kirjoihin viedyt tiedot ovat vuodelta 1894. I. K. Inhan Karjalanmatkan kuvauksessa, jossa tarkasti kerrotaan pelin kulku ja säännöt.

Karjalaisten keilapelin välineet ovat yksinkertaiset. Pallon korvaa puinen sauva, jonka voi itsekin veistellä ja keilat vaneritehtaan jätepuusta pätkityt palikat, joiden mukaan peli on saanut nimensä. Kentäksi kelpaa luonnontilassa oleva tasainen maasto. Kyykkiä pystytetään 10 paria toisistaan 10 metrin päässä olevien neliöiden eturajalle. Sauvaa heittämällä ne on kimpautettava neliön ulkopuolelle. Mieskohtaisessa kilpailussa heitetään 20 sauvaa. Jos sitä ennen saa kyykät ulos, lasketaan kustakin yksi pluspiste. Pystyyn jääneistä akoista, ja rajalle vierähtäneistä papeista, merkitään miinuksia.

Kyykkä on Boris Karppelan mielestä erinomainen kuntourheilumuoto. Käsilihasten lisäksi notkistuu selkäkin sauvoja ja kyykkiä nostellessa.

”Ja kyykänpelaaja saa ulkoilmaa kautta vuoden”, sanoo professori Paul Saagpakk. Hän on syntyperältään virolainen, asuu Yhdysvalloissa, parhaillaan Fullbright-stipendiaattina Suomessa ja mukana kyykän talvimestaruuskilvassa.

Professori Saagpakk tuli viime syksynä sattumalta Seurasaaren kyykkäkentän laitaan ja muisti pikkupoikana Saarenmaalla pelanneensa samaa peliä poppi-nimisenä. Innostui yrittämään ja löi kylmiltään plustuloksen, mihin eivät kaikki karjalaisetkaan pysty.

Kyykkää on eri nimisinä muunnoksina pelattu kaikissa Itämeren pohjukan maissa. Neuvostoliitossa harrastetaan nykyisinkin gorodki-nämistä, meikäläistä kyykkää monimutkaisempaa peliä. Suomessa on tällä hetkellä 230 koulutettua kyykkätuomaria ja 10–20 pelaajaa kutakin tuomaria kohden, kertoo Boris Karppela.

Suomi ei ole itsestään selvä kyykän maailmanmestari. Ruotsiin on sinne muuttaneiden karjalaisten aloitteesta syntynyt voimakkaita kyykkäkeskuksia. Vuodesta 1938 käydyissä ”maaotteluissa” on Karjalan sivistysseuran kyykkäkerhon joukkue kärsinyt tappioitakin, joita tämän vuoden kahdessa yhteenotossa koetetaan paikkailla. Kotiin tulee voitto ainakin Karjalaisten kyykkävaltuuston järjestämissä valtakunnallisissa joukkueemestaruuskisoissa kesäkuussa Haminassa.

Vilkas kyykkäkausi huipentuu ensi syksyn kutsukilpailuihin, joihin pääsevät vain kesän aikana kunnostautuneet huippukyykkääjät.

Ahti K. ministeri 4233 päivää

Pääministeri, kansanedustaja, Suomen pankin johtaja Ahti Karjalainen on nyt kantanut ministerin salkkua kauimmin kuin kukaan muu suomalainen: 4233 vuorokautta.

Keskustapuoluetta edustava Karjalainen on sunnuntaina ohittanut Ralf Törngrenin tähänastisen ennätyksen kahdella vuorokaudella. Vain yksi nykypäivin poliitikko, Johannes Virolainen on tuntumassa mutta muut ovat ”vuosia” jäljessä. Karjalainen kasvattaa päivittäin etumatkaansa Virolaiseen, joka ei ole valtioneuvoston jäsen ja jolla on koossa 4179 ministerivuorokautta.

Virolaisellakin on hallussaan ennätys: hän on ollut ministerinä kahdessatoista hallituksessa eli useammassa kuin kukaan muu. Karjalainen oli ensimmäistä kertaa hallituksessa vuonna 1957 ja sitten toistamiseen 1958 yhteensä noin puolen vuoden ajan.

Mutta päivämäärästä 13.1.1959 nykyinen pääministeri on ollut valtioneuvostossa miltei keskeytyksettä: Itsenäisen Suomen aikana on tähän mennessä ollut 53 hallitusta, joissa on jaettu yhteensä 839 ministerinsalkkua. Niiden saajia on kuitenkin tuntuvasti vähemmän: vain 366, joista naisia ainoastaan viisitoista.

Väritelevisiolupia Suomessa 4212

Radiolupia oli Suomessa lunastettu vuodenvaihteeseen mennessä 1 783 560, ilmenee Yleisradion tilastotoimiston ennakkotiedoista. Lisäystä edellisvuoteen oli 3932 lupaa. Tavallisia televisiolupia oli voimassa 1 058 374 ja niiden määrä oli noussut vuodessa 43 851. Väritelevisiolupien määrä nousi viime vuoden aikana 1013:sta 4212:een.

Lupia kontrolloidaan periaatteessa samaan tapaan kuin ennenkin kerrotaan Yleisradion ATK-osastolta. Ainoa muutos tarkastusjärjestelmässä tapahtui viime vuoden matkustavista tarkastajista ja siirryttiin pelkästään paikallisiin tarkastajiin perustuvaan järjestelmään.

Uusia lottokuponkeja tuli Länsi-Saksasta

Uusi painos lottokuponkeja saatiin asiamiesjakeluun viikon lopulla. Tilapäinen kuponkien loppuminen ensimmäisellä kierroksella johtui painokonetilauksen viivästymisestä. Kupongit painetaan tammikuun loppuun asti Länsi-Saksassa.

Veikkaustoimisto on tilannut lottokuponkeja varten painokoneen Länsi-Saksasta. Tilaus on kuitenkin viivästynyt ja kone saadaan Suomeen vasta tammikuun lopulla. Suomeen tulleet neljä miljoonaa kuponkia on jaettu asiamiehille ympäri maan. Ensimmäisellä kierroksella käytettiin noin 7,5 miljoonaa kuponkia. Näistä palautettiin yli 1,4 miljoonaa. Veikkaustoimiston arvelun mukaan ensimmäisellä kierroksella kului hukkakuponkeja runsaasti alkutottumattomuuden vuoksi.

Nuorten mielenterveyden ongelmat vakavoituneet

Nuorison mielenterveydelliset ongelmat ovat maassamme jonkin verran levinneet ja muuttuneet vaikeammiksi, todetaan lääkintöhallituksen viime vuoden toimintakertomuksessa. Yleinen, terveydenhuollollinen kehitys Suomessa sen sijaan on kertomuksen mukaan kulkenut edulliseen suuntaan.

Terveydenhuolto aiheutti valtiolle menoja viime vuonna kaikkiaan 799 miljoonaa markkaa. Kuluvana vuonna määrän arvioidaan nousevan 835 miljoonaan. Lääkärien määrä maassamme oli vuoden lopulla 4966. Tämä merkitsee, että lääkärimäärässä saavutettiin suhdeluku alle 1000 asukasta yhtä lääkäriä kohden.

Kesäkuussa voimaan tulleen aborttilain vaikutus on ollut kaksisuuntainen. Aborttien määrä on huomattavasti kasvanut, mutta toisaalta arvioidaan laittomien aborttien määrän laskeneen, sanotaan kertomuksessa. Syntyneiden määrässä on edelleen ollut laskua. Vaikka suuret ikäluokat ovat avioliitonsolmimisiässä, syntyneiden määrä on noin 64 000, vastaavan luvun oltua edellisenä vuonna 68 000. Lapsikuolleisuuden alhaisuudessa Suomi on edelleen maailman kärkiluokkaa.

Sinisalo kanteli oikeistolehdistä

Skp:n varapuheenjohtaja Taisto Sinisalo on kannellut Julkisen sanan neuvostolle Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden vastaisesta kirjoittelusta.

Sinisalo, joka on kommunistipuolueen stalinistileirin keulamies, leimaa syyllisiksi oikeistolehdet ja vaatii neuvostoa puuttumaan kirjoitteluun. Esimerkkinä Sinisalo mainitsee Suomen maaseudun puolueen lehden kirjoituksen, jossa puututaan Neuvostoliiton juutalaisten asemaan ja äskeisiin oikeudenkäynteihin.

Sinisalon mielestä Julkisen sanan neuvoston olisi puututtava sosialistimaiden vastaisiin kirjoituksiin, jotka hänen mukaansa uhkaavat mm. Suomen ja Neuvostoliiton välistä yhteistyötä.

Tikkurilan poliisi taas saman katon alle

Viidentoista vuoden hajanaisen toiminnan jälkeen on Tikkurilan poliisi päässyt jälleen saman katon alle. Helsingin nimismiespiirin toimistot muuttivat uuteen valtion virastotaloon Tikkurilassa.

Tätä ennen oli poliisi samoissa suojissa 50-luvun lopulla, jolloin sen toiminta sopi vielä Kuriiritien varrella olevaan vanhaan puutaloon. Helsingin maalaiskunnan asukaslukukin on tällä välillä kasvanut 50 000 henkilöllä.

50-luvun lopulla Tikkurilan poliisi sopi vielä saman katon alle vanhassa poliisitalossa. Kunnan asukasluku oli tuolloin noin 30 000 ja poliisin vahvuus viitisentoista miestä. Ennen virastotalon valmistumista oli nimismiespiirillä toimintapisteitä Tikkurilassa jo viisi. Toimistojen välimatkaa kertyi kaikkiaan viitisen kilometriä, jos oli asiaa kaikkiin poliisin virastoihin.

Koonnut: Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia