Ilmaan vaikka pelkillä monoilla - Historia | HS.fi

Ilmaan vaikka pelkillä monoilla

Kaunis, hallittu alastulo. Arvostelutuomarit Kalevi Nykänen (vas.) ja Toivo Pulkkanen ovat yhtä mieltä.­

1.3. 2:00

Myrskyä, hyytävää viimaa, pakkasta – ja tuhansia poikia. Mäissä ja ”tösissä”.

Suomen mäkikaartin intoa eivät rajut talviset luonnonolotkaan hillinneet. Tuhannet pojat – joukossa myös rohkeita tyttöjä – punnitsivat taitojaan tosimittelöissä sunnuntaina yli 300 mäessä.

Oli poikien valtakunnallinen mäkipäivä, maailman suurin mäkikilpailu. Suomen Hiihtoliiton ja Helsingin Sanomain järjestämän mäkipäivän kilpailuissa hypättiin kuudessa sarjassa, kuusivuotiaista aina kuusitoistavuotiaisiin.

Välineiksi kelpasivat vanhat kunnon hikilaudat siinä kuin uutuuttaan kiiltävät mäkisuksetkin. Tavoite oli kaikilla sama: voitto ja mitali.

Monelle pojalle ne olivat ensimmäinen tunnustus vuosien ahkerasta harrastamisesta.

Vuosi sitten ensimmäinen valtakunnallinen mäkipäivä keräsi yli 12000 osanottajaa. Sunnuntain ennakkotiedot enteilevät ennätyksen kaatumista pakkasesta ja tuiskusta huolimatta.

Yksityisistä paikkakunnista nousivat odotetusti osanottajamäärissä kärkeen ne, joissa mäenlasku on Suomessa vahvoissa kantimissa. Kuopion mäenlasku enteilee uutta tulemista: mäkipäivä keräsi Puijon tuntumaan lähes 500 poikaa.

Rovaniemi ja Lahti kamppailivat kaupunkeina tasaveroisesti. Lahtelaiset saivat mäkiin noin 280 poikaa, rovaniemeläiset lähes 260. Lahden piiri oli piirinä vahva, sillä Lahden ympäristökunnissa saatiin kunnioitettavia lukemia: Hollola 130, Padasjoki 120, Orimattila 100...

Helsingin putkat lähes tyhjillään

Alkon lakko tyhjensi Helsingin putkat viikonvaihteessa lähes täysin. Sunnuntaina illalla majaili poliisin suojissa vain muutama juopunut, ja edellinen yö oli piirien päivystäjien mukaan ”hiljaisin vuosikymmeniin”.

Viinan mukana hävisi Helsingin yöelämästä myös suuri osa tavallisesti sattuvista tappeluista ja järjestyshäiriöistä.

Koululaisjuna palasi Lapista

Hilpeästi päättyi Pyhätunturilla lomailleiden koululaisten Lapinmatka. Paluumatka saatiin tanssia omassa vaunussa kenenkään häiritsemättä ja kotona Helsingissä odotti viikon pidennys hiihtolomaan. Epäillään näet hiirilavantautia.

Pyhätunturilla lomailleet 24 koululaista saapuivat sunnuntaina Helsinkiin karanteenivaunussa. Muutama heistä oli perjantaina sairastunut äkilliseen suolistotulehdukseen, jonka lääkäri arveli saattavan olla hiirilavantautia.

Pyhätunturin koululaisryhmä eristettiin kotimatkaksi muista hiihtolomajunan nuorista, ettei mahdollinen tauti pääse leviämään kaikkiin Helsingin kouluihin.

Varmuudeksi määrättiin pyhätunturilaiset vielä viikon pidennetylle lomalle. Kouluun he eivät saa mennä, mutta ulkona saavat olla kaikki ne, joilla ei ole kuumetta.

Karanteeni hämmästytti lapsiaan vastassa olleet vanhemmat Helsingin asemalla.

Rippikoulu arkkiin

Suuresta proomusta tehdyssä arkissa pidetään rippikoulua ensi kesänä Näsijärvellä. Koulua johtaa pastori Matti Näykki.

Hiippakuntapastori Näykki on puunannut nuorten kanssa laivojen parissa vuosia. Nyt Kurun Vaakaniemen arkissa pidettävä rippikoululeiri on lajissaan ensimmäinen. Leirille pääsevät vain ne, jotka aikovat myöhemmin osallistua lapsityöhön ja aikovat leirien ryhmävanhimmiksi.

Varuboden 50-vuotias

Varuboden on toiminut 50 vuotta. Yritys avasi 1. maaliskuuta 1921 kahdeksan myymälää Helsingissä. Nykyisin Varuboden on yksi suurimmista SOK-osuuskaupoista. Yhteensä 274 SOK-osuuskaupasta on Varuboden liikevaihdollaan yhdeksännellä sijalla.

Vuoden 1970 päättyessä oli yrityksellä 80 toimipaikkaa Helsingissä ja sen ympäristössä. Osuuskaupan kokonaisliikevaihto oli 1970 44 milj. mk.

Sinistä tietä aiotaan jatkaa Neuvostoliittoon

Kuopio (HS)

Suomen sinisen tien tämän vuoden tärkeimpinä tavoitteina ovat poikittaistien kunnostus, Merenkurkun liikenteen tehostaminen ja saattaminen ympärivuotiseksi sekä sinisen tien jatkaminen Neuvostoliiton puolelle. Ensiksi avataan Värtsilän ylityspaikka.

Suomen sininen tie perustettiin vuoden 1967 alussa. Tie kulkee Värtsilätä Joensuun, Kuopion ja Lapuan kautta Vaasaan. Jäseniksi liittyivät läpikulkukaupunkien lisäksi tieosuudella sekä sen läheisyydessä olevat kunnat, joita on kaikkiaan 28. Tieyhdistyksen kotipaikka on Vaasa.

Sininen tie jatkuu Vaasasta Uumajaan ja sieltä edelleen vinottain ylöspäin päättyen Norjan puolella Trenaan. Tie on jo alustavasti hyväksyy Eurooppa-teiden joukkoon. Ruotsin sinisen tien edustajat esittivät lauantaina pidetyssä vuosikokouksessa yhteisen esitteen painattamista Skandinaviasta. Se painettaisiin suomen-, norjan-, ruotsin-, englannin-, ranskan- ja saksankielellä.

Koonnut: Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia