Uskontokin voi olla syy syömättömyyteen koulussa - Historia | HS.fi

Uskontokin voi olla syy syömättömyyteen koulussa

Nämäkin pienet Katajanokan kansakoulun oppilaat voivat osaltaan olla vaikuttamassa koulujen ruokalistaan: mikäli jokin ruokalaji ei mene kaupaksi, sitä on turha valmistaa. Näin on hävinnyt listalta mm. silakkalaatikko.

26.3.2021 2:00

Helsinkiläisten kansakoululaisten vanhemmille on lähetetty kysely siitä, haluavatko he vapauttaa lapsensa kokonaan tai osittain kouluruokailusta.

Kouluylilääkärin laatimassa kyselylomakkeessa pyritään selvittämään lapsen syömästä kieltäytymisen syitä. Yli puolet kyselylomakkeista on jo palautettu terveydenhoitovirastoon.

Syömättömyyden syyt ovat varsin yksilöllisiä: terveydellisiä, uskonnollisia ja psyykkisiä.

Koulujen ruokalistaa ne tuskin muuttavat, mutta sokeritautisille oppilaille pyritään saamaan dieettiruokia niiksi päiviksi, jolloin muut lapset syövät esimerkiksi maksalaatikkoa tai pannukakkua.

– –

Selvästi on havaittavissa eri ruokien erilainen menekki.

Jos lapset eivät pidä jostakin ruoasta, jota siis jää jatkuvasti tähteeksi, ei tällaista ruokaa kannata valmistaa.

Niinpä ruokalistalta ovat toistaiseksi jääneet pois silakkalaatikko, pinaattikeitto ja tomaattikeitto.

Suosituimpia ruokia ovat taas lihapyörykät sekä erilaiset makkararuoat. Maksalaatikko oli aluksi ”vaikea” ruoka, mutta on myöhemmin ruvennut menemään hyvin kaupaksi.

Veriohukkaat ovat toisissa kouluissa suosiossa, toisissa taas eivät mene kaupaksi millään.

Kirjasto piristää maalaislapsen elämää

Tl. Lappi (Vesa Veikkola)

Opettaja Anja Haartella ja Tl. Lapin alakansakoululaisilla on yhteinen mielikuvitus.

Joka keskiviikko rouva Haarte pitää kirjastossa satutunnin lähes neljällekymmenelle kyselevälle ja kuuntelevalle lapselle.

Lasten lainausmäärät ovat kaksinkertaistuneet. Ja mikä parasta: lapset tulevat kirjastoon jäädäkseen.

Satutunnit olivat ensimmäinen keino, jolla rouva Haarte alkoi aktivoida kirjastossa kävijöitä tultuaan viitisen vuotta sitten Lapin kunnan kirjastonhoitajaksi.

”Täällä kävi kovin vähän ihmisiä. Kirjaston yhdeksän ja puolituhatta nidettä lojuivat lähes käyttämättöminä ja tuntui turhalta istua odottamassa asiakkaita.”

Lappilaisten aikuisten lukutottumusten herättäminen on käynnissä jatkuvasti ja alkaa pikkuhiljaa myös kantaa hedelmää.

”Mutta lapset näyttivät ja tuntuivat heti alussa niin innokkailta ja tekemisen haluisilta, että päätin yrittää näitä satutunteja”, sanoo rouva Haarte.

Monet juovat armeijassa enemmän kuin siviilissä

Hamina (HS)

Neljännes varusmiehistä pitää jotakin armeijan tekijää syyllisenä juomiseensa.

Haminassa suoritetun tutkimuksen mukaan 36 prosenttia upseerioppilaista ja 17 prosenttia jääkäreistä on lisännyt alkoholinkäyttöä armeijassa.

He muodostavat ryhmän, joka ei millään tunne sopeutuvansa armeijaympäristöön.

Armeija voi olla monelle tienviittana alkoholismiin, todetaan tutkimuksessa.

Reserviupseerikoulun johto ei kaikilta osin ole samaa mieltä varusmiesten juontimotiiveista.

– –

”Yleisesti todettu yhä nuorempana aloitettu alkoholinkäyttö, toisaalta irtaantuminen perheen ja ympäristön valvonnasta armeijaan siirryttäessä sekä yleensä jälkipuberteetti-iän vaikutus ovat ehkä sittenkin merkittävimpänä tekijänä siinä 36 prosentin ryhmässä, joka lisää alkoholinkäyttöä armeijassa, kuin viihtymättömyyttä aiheuttavat psykologiset tekijät armeijassa”, sanoo everstiluutnantti J. Suviniemi.

Valtion Alkosta saamat tulot nousivat 25 prosenttia

Suomalaiset ostivat viime vuonna enemmän alkoholia kuin koskaan aikaisemmin, käyttivät runsaasti palveluja ja maksoivat tulo- ja omaisuusveroa ennätyssumman, ilmenee valtion kassalaskelmasta.

Alkosta valtion saama tulo nousi viime vuonna peräti 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, liikevaihtovero 17 ja tulo- ja omaisuusvero 18 prosenttia.

Yhteensä verojen ja veroluonteisten tulojen määrä lisääntyi 13 prosentilla viime vuonna.

– –

Valtion hyvä kassatilanne kuvastuu lainanottoluvuissa.

Kaikkiaan lainanotto oli viime vuonna 747 miljoonaa markkaa eli 186 miljoonaa markkaa edellisvuotista vähemmän.

Ulkomaisten lainojen summa pieneni 86 miljoonaan ja kotimaisten 661 miljoonaan markkaan.

Metallin portit avataan

Metallitehtaiden portit avautuivat perjantaiaamuna seitsemän viikon lakosta töihin palaaville metallimiehille ja -naisille.

Vanhoina työntekijöinä palkkalistoilla säilyvät lakkolaiset joutuvat nyt taloudellisesti ahtaimmalle, sillä lakkoavustukset loppuvat ja ensimmäistä tilipussia saa odotella usein viikkokausia.

Noin 70 000 metallityöläistä on ollut lähes seitsemän viikkoa lakossa, jonka Metallityöväen liiton valtuusto torstaina päätti yksimielisesti lopettaa.

Lumimyrsky sekoitti liikenteen

Lumipyrystä jäiseksi vesitihkuksi vaihteli torstain sää eri puolilla Suomea. Lumi ja liukas keli sotkivat jälleen liikennettä, ja pieniä onnettomuuksia sattui monilla tieosuuksilla.

Pahinta oli ehkä viitostiellä, joka tukkeentui illalla useaksi tunniksi. Lahden ja Heinolan välillä seisoi tuiskussa kymmeniä rekka- ja linja-autoja.

Yleensäkin tiet peittyivät monin paikoin jään ja lumen alle.

Helsingissä kevättalven lumipyry osui juuri iltapäivän vilkkaimpiin tunteihin. Liukkaat kadut puurottivat liikenteen ja kaupungille syntyi pitkiäkin ajoneuvojonoja.

Poliisi kirjasi odotetusti lukuisia peltivaurioita.

Otavalta uusi tietosanakirja

Otava julkaisee uuden 8-osaisen tietosanakirjan, jonka nimeksi tulee Otavan Iso Fokus.

Teokseen tulee kaikkiaan yli 5 000 sivua, joille mahtuu noin 50 000 hakusanaa, erikoisartikkeleja, noin 400 sivua.

Kahdeksannessa osassa on lisäksi noin 100 sivua taulukoita ja tilastoja sekä noin 200 000 sanan avainsanasto.

Teoksen päätoimittajana on 1960-luvun alkupuoliskolla ilmestyneen 5-osaisen Fokuksen päätoimittajana toiminut valtiotieteen maisteri Kalle Vaarnas.

Tietosanakirjan 1. osa ilmestyy ensi syksynä.

Koonnut Kari Lankinen 

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia