Jengi vaatii tilaa – asukkaat rauhaa - Historia | HS.fi

Jengi vaatii tilaa – asukkaat rauhaa

Piiritys: ”Yökaudet ne huutaa ja paukuttaa ovia, ikinä ei saa rauhassa nukkua yötään.” ”Itehän sä aina hevostelet.” Pihariita on repeämässä.­

5.4. 2:00

Neljä perhettä – neljätoista lasta vanhempineen – on saanut häätömääräyksen Asunto Oy Hiiritornista Tikkurilassa. Juttu on ollut kerran oikeuden käsiteltävänä ja tulee esille vielä uudelleen.

Oikeuden tulisi päättää, parannetaanko yhteisö ajamalla paukkupommien heittäjät, meluajat ja ikkunoiden rikkojat kadulle. Oikeuden tulisi tietää, miksi Hiiritornin jengi tekee tihutöitä ja miksi aikuiset hakkaavat sen jäseniä porraskäytävässä. Oikeuden pitäisi kysyä, miksi kuusikerroksinen talo käy sisällissotaa.

Kahdessa ja puolessa vuodessa viihtyisäksi tarkoitetusta vuokratalosta on tullut hurjien juorujen, riitojen, melun ja tappeluiden pesä. Jengi on nakertanut uuden talon vanhan röttelön näköiseksi. Asukkaiden hermot ovat kireämmät kuin viulun kielet.

Hiirijengi ei kiellä tihutöitään. Toiminta on yksinkertaista ja sen syyt jengin mielestä tarpeeksi selvät: ”Kun me tultiin tänne, meille luvattiin paratiisi. Piti olla vapaa-ajan tiloja, nurmikkoa ja tilaa kaikenmoisiin puuhiin. Nyt askarteluhuone on varastona ja talossa asuu hulluja, jotka kattoo tarkkaan jengin jokaista askelta”, Heka selvittää.

Katkeruus ja viha on yhteistä Hiiritornin asukkaille. Enää kysymys ei ole kyräilystä. Häätömääräys, jota Helsingin maalaiskunnan kihlakunnanoikeus käsitteli ensimmäisen kerran 19. päivänä maaliskuuta, räjäytti latautuneen panoksen. – –

Asfaltin, paikoitustilojen, herkkäkorvaisten ihmisten, pienen pihapiirin kuristuksessa ja kaukana kaikista palveluista ja huveista elävälle hiirijengille voidaan kenties antaa edes yksi tunnustus: Hiiritornin sisällissota on pakottanut tutkimaan tapahtumien syitä. Taloyhtiön hallitus on näet päättänyt kunnostaa vapaa-aikatilan. Jos oikeus 28. 4. päättää häätää jengin, sen tilalle tulevat nuoret saavat kiittää pomminheittäjiä siitä, että heillä on oma kolo Hiiritornissa.

Vanhaa virpomistapaa noudatetaan vielä

Pääsiäistä edeltävä pyhä on länsisuomalaisittain palmu- ja Itä-Suomessa virposunnuntai. Ennen lapset olivat liikkeellä jo aikaisin aamulla kierrellen talosta toiseen. He löivät koristelluilla pajunvitsoilla keveästi talon emäntää lausuen erilaisia toivotuksia tulevalle vuodelle. Virpa jätettiin taloon onnea tuottamaan ja lapset saivat palkkionsa päästäisenä.

Tämä tapa on säilynyt taiteilija Ritva Puotilan perheessä. Pojat, 15-vuotias Jukka, 13 vuoden ikäinen Antti ja kaksi vuotta nuorempi Mikko käyvät vieläkin virpomassa. Kreppipaperista valmistettuja kukkia ja leikattuja paperisuikaleita voidaan kietoa pajunoksiin ja nämä sidotaan kimpuiksi.

"Virvoin, varvoin, tuerieks, terveiks, tulevaks vuueks, viikoks velkaa, vuueks vappaa annat sie munan vai kanan" kuuluu poikien toivotus.

Taiteilija Puotilan mielestä on jokaisella juhlalla oma värinsä. Yleensä kodin perusvärit ovat sininen ja ruskea. Jouluna värit vaihtuvat punaiseksi ja vihreäksi ja kesällä lavendelin siniseksi ja sitruunan keltaiseksi. Pääsiäisenä odottaa perhe kodin värityksen muuttuvan kirkkaan vihreäksi, keltaiseksi ja syklaaminpunaiseksi.

Pääsiäinen vietetään useimmiten isoäidin luona Lappeenrannassa, josta tehdään päiväretki kesämökille Taipalsaareen. Pääsiäisaamuna maalataan huvin vuoksi munia ja lahjoitetaan toisille suklaamunia. Ruokapöydässä istuttaessa virittyy tietty tunnelma kirkkomusiikkia kuunneltaessa. Parhaan pashan valmistaa isoäiti, mutta pääsiäistarjoiluihin kuuluvan rahkapiirakan taiteilija Puotila leipoo itse.

”Mämmiä ei meillä syödä, sillä sain sitä lapsena tarpeekseni,” sanoi taiteilija Ritva Puotila.

INGA AALTONEN

Taiteilija Ritva Puotila romanialaismekossaan jakaa teetä samovaarista. Rahkapiirakka kuuluu hänen mielestään ehdottomasti pääsiäiseen.­

Englannin eurovisioedustaja uhattiin siepata Dublinissa

Pariisilaistyttö Severine päätti lauantai-illan itkemällä onnesta ja aloitti seuraavan aamun nauttimalla samppanja-aamiaisen vuoteessa hotellissaan Dublinissa. Hänen esittämänsä kappale Penkki, puu ja katu voitti Eurovision tämänvuotiset laulukilpailut Monacon nimiin.

Suomen Markku Aro ja Tie uuteen päivään pääsivät kahdeksanneksi.

Voittaja sai 128 pistettä 180:stä mahdollisesta.

Laulajatar Severinella on voiton jälkeen kiirettä. Sunnuntaiaamuna hän poseerasi tuntikausia valokuvaajille ja myöhemmin viikolla hän matkustaa Monacoon tapaamaan ruhtinas Rainieria suurella vastaanotolla.

Tämän vuoden Eurovision laulukilpailut pidettiin niiden historian tiukimpien turvallisuustoimien vallitessa. Irlannin poliisi ympäröi Dublinin 100-vuotiaan Gaiety-teatterin sen jälkeen kun tuntemattomat henkilöt olivat uhanneet kidnapata Englannin edustajan Clodagh Rogersin ja useat järjestöt olivat järjestäneet protestimielenosoituksia.

Mieltään osoittivat kilpailun aikana mm. Sinn Fein, Irlannin tasavaltalaisarmeijan (IRA) poliittinen siipi ja naisten vapautusliike.

Sinn Fein käytti tilaisuutta hyväkseen protestoidakseen Irlannin yhteismarkkinajärjestöön liittymistä vastaan. Naisten vapautusliike kävi sen sijaan kampanjaa ehkäisyvälineiden vapaan käytön puolesta roomalaiskatolilaisessa Irlannissa.

Poliisi torjui Rogersin kidnappauksesta esitetyn puhelinuhkauksen pilana, mutta asetti silti turvallisuusmiehiä hänen suojakseen. Uhkaajat vastustivat sitä, että mellakoiden runtelemasta Pohjois-Irlannista kotoisin oleva roomalaiskatolilainen Clodahg Rogers edusti kilpailussa Englantia.

Jugoslavia tarjoaa lomakylää suomalaisille

Dubrovnik (Erkki Pennanen)

Jugoslavia on tiettävästi valmis tarjoamaan suomalaisille matkailualan yrityksille lomakylän rakentamista Adrianmeren rannalle noin 200 kilometriä pohjoiseen Dubrovnikista, joka on suomalaisten matkailijani yleisin kohde Jugoslavian rannikolla.

Suunnitelman mukaan jugoslavialaiset tarjoaisivat suomalaisille aluetta Bracinsaarelta, joka sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Splitin kaupungista.

Splitissä on suihkukoneille täysin laskukelpoinen lentokenttä ja jugoslavialaiset olisivat tiettävästi valmiita järjestämään kaupungissa kantosiipialuskuljetuksen Bracinsaarelle. Matka kestäisi vain muutaman minuutin. Splitissä on myös pelikasino. Tarjous edellyttäisi, että suomalaiset olisivat valmiita rakentamaan saarelle noin parinsadan hengen lomakylän suomalaisia matkailijoita varten. Jugoslavialaiset voisivat mahdollisesti hoitaa kiviosien rakentamisen, mutta suomalaiset saisivat tuoda vaikka oman henkilökuntansa.

Ruotsalaisilla on jo oma lomakylänsä Bracinsaaren lähellä sijaitsevalla Hvarinsaarella.

Jugoslaviassa vierailee vuosittain noin 50 000 ruotsalaista. Suomalaisten matkailijoiden määrä on ollut huomattavasti vähäisempi, viime vuonna esimerkiksi vajaat 9000, joista runsaat 5000 vieraili Adrianmeren rannikon lomakeskuksessa, pääasiassa Dubrovnikissa.

Jugoslavialaiset tarjosivat muutama vuosi sitten suomalaisen lomakylän rakentamista Dubrovnikista etelään sijaitsevaan Kotorinlahteen. Sillä kertaa hanke kuitenkin raukesi siihen, että Suomessa ei kuulemma tunnettu riittävää kiinnostusta asiaa kohtaan.

Sen jälkeen kiinnostus Jugoslaviaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti, joskaan se ei ole vielä läheskään muiden Skandinavian maiden tasolla.

Erinäisten Euroopan lomarantojen täyttyessä kansainvälinen kiinnostus Adrianmeren rannikkoa kohtaan on viime vuosina lisääntynyt suuresti ja lukuisat eurooppalaiset matkailualan yritykset ovat perustaneet alueelle omia keskuksia. Alueen haittapuolena on, että lomakausi ei kestä koko vuotta.

E-vaaleissa äänesti yli 40 prosenttia

Ilmaiset kahvipaketit ja äänestäjiä haravoineet myymäläautot olivat tehokkaat aseet E-vaaleissa. Äänestysprosentti nousi lähes kaikkialla maassa, vaikka räntä- ja vesisade panivat parastaan pitääkseen E-liikkiden jäsenet kotosalla.

Edellisissä vaaleissa kävi E-liikkeiden äänioikeutetuista jäsenistä äänestämässä 35,5 prosenttia. Nyt näytti vilkkaus nousevan yli 40 prosentin, kun kolmannes äänistä oli laskettu. Korkeimpia prosentteja tehtiin Ypäjällä (67,7) ja Jokelassa (69,4).

Anja Roivainen kaatoi kahvia ääntenlaskijoille OTK:n pääkonttorissa.­

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia