Suurlähettilään tila hengenvaarallinen - Historia | HS.fi

Suurlähettilään tila hengenvaarallinen

Jugoslavian suurlähetystön edustaja tunnisti lähetystöön tunkeutuneet miehet ”kroatialaisiksi terroristeiksi.” Käsiraudoin yhteen kahlehditut miehet ehtivät miehittää suurlähetystöä vain tunnin verran ennen kuin poliisin onnistui taltuttaa heidät.­

8.4. 2:00

Tukholma (Kari Kallio)

Jugoslavian Tukholman suurlähettiläs Vladimir Rolovic kamppaili keskiviikkoiltana hengestään Karoliinisessa sairaalassa.

Aamulla heti kello 10 jälkeen tunkeutui kaksi pistoolein aseistautunutta miestä lähetystöön, seurasi suurlähettilästä tämän työhuoneeseen ja ampui lopulta häntä päähän, kaulaan ja jalkaan.

Suurlähettilään lisäksi loukkaantui välikohtauksessa kaksi muuta henkilöä, lähetystön naispuolinen apulainen, joka sai oven läpi ammutun luodin rintaansa ja konsuli, joka haavoittuneena hyppäsi ikkunan läpi seuraavan kerroksen parvekkeelle. Kummallakaan ei ole hengenvaaraa.

Ruotsin ulkoministeri Torsten Nilsson esitti välittömästi sähkeitse valittelunsa Jugoslavian ulkoministerille Mirco Tepavacille Belgradiin, mutta Ruotsin asiainhoitaja sai vastaukseksi jyrkän vastalauseen.

Ruotsia syytettiin liian löyhäkätisestä suhtautumisesta maanalaisiin siirtolaisjärjestöihin.

Murhayrityksen tekijä 23-vuotias Andjelko Brakowic ja 21-vuotias Miro Barziko antautuivat vajaan tunnin kuluttua lähetystöön tunkeutuneille poliiseille tulitettuaan näitä ensiksi oven läpi.

”Yleisradion ohjelmat eivät vaikuttaneet oikeiston vaalivoittoon”

Suomalaisten ärtyminen yleisradion ohjelmapolitiikkaan ei ollut yhtenä syynä Kokoomuksen ja Suomen maaseudun puolueen saamaan vuoden 1970 vaalivoittoon.

Tähän tulokseen päädytään yleisradion ohjelmia ja yleisön muuttuneita mielipiteitä käsittelevässä tutkimuksessa, joka on tehty Tampereen yliopiston tutkimuslaitoksessa.

Pertti Suhosen tekemä tutkimus perustuu vuosina 1965–1970 koottuihin yleisradion perustutkimusten aineistoihin.

Siinä selvitellään tärkeimpien joukkotiedotusvälineiden suosion muuttumista vuosina 1965, 1968 ja 1969, puoluekannan vaikuttamista radion ja television ohjelmiin kevättalvella 1968,-69 ja -70 sekä Yleisradion ohjelmapolitiikan vaikutusta eduskuntavaalien tulokseen.

Läskivuori kasvaa savustamoissa

Kankaanpää (HS)

Savustamojen varastot täyttyvät silavalla. Sianlihan ylituotanto ja kinkkujen kasvaneet laatuvaatimukset ovat kohottaneet ylijäämäsilavan määrän niin suureksi, etteivät makkaratehtaat pysty käyttämään läheskään kaikkea.

Savustajia uhkaavat taloudelliset tappiot, ellei kesän makkarasesonki pian ja perusteellisesti kiihdytä silavan tarvetta.

Ärtyminen ohjelmien ”repivyyteen” ja ”liialliseen vasemmistolaisuuteen” on tutkimuksen tulosten mukaan tapahtunut kevään 1968 jälkeen, kun taas Suomen Gallupin vaalikauden aikana kokoamasta tutkimusaineistosta käy ilmi, että äänestäjien siirtymät oikealle olivat tapahtuneet pääosin jo ennen syksyä 1967.

Rasvainen kinkku ei kelpaa nykyemännälle

Kankaanpää (Vesa Veikkola)

Nykyaikainen emäntä ei osta kinkkua, jossa on rasvaa – tilanne on päinvastainen kuin vielä kymmenisen vuotta sitten.

Sikojen rasvapeite joudutaan kuorimaan pois mahdollisimman tarkkaan ja markkinoimaan edelleen makkaratehtaalle.

”Sikojen kasvattajat ovat kyllä ottaneet huomioon sen, ettei rasva enää ole suosittua. Sikojen ihrapeitteet ovat ohentuneet. Jos vielä tulisi palvaamoon samanlaisia eläimiä kuin kymmenen vuotta sitten, hukkuisimme silavaan”, johtaja Korpela sanoo.

Vaikka silavan määrä on vähentynyt, sitä kertyy varastoon, koska kinkkuja vaihtuu hyvänä liha-aikana paljon ja nopeasti.

Lampaiden kasvatus uhataan lopettaa

Turku (HS)

Lampaanhoito on vaarassa Suomessa, jos lampaanlihaa ei saada jo tänä vuonna tavoitehintatuotteeksi.

Lampaankasvattajat uhkaavat lopettaa koko lampaanhoidon, ellei MTK:n äskettäin tekemään esitykseen lampaanlihan tavoitehinnasta suostuta. Tämän mukaan lammas kuolee Suomessa sukupuuttoon parissa vuodessa.

Miesten sterilointi yleistyvä ehkäisykeino

Miesten sterilointiluvut ovat nousseet huomattavasti viime vuoden kesäkuun alussa voimaan astuneen uuden steriloimislain jälkeen.

Vuodelta 1968 peräisin olevan tilaston mukaan steriloitiin yhteensä 4294 henkilöä, joista vain 18 oli miehiä.

Tämän vuoden alkupuoliskon luvut osoittavat aivan toista. Koko steriloitujen määrästä on miehiä yli 40 prosenttia.

Helsingissä 80 punatautista

Helsingissä liikkuvaa punatautia ei vieläkään ole saatu täysin rajoitetuksi, kertoo toinen kaupunginlääkäri Oleg Gorbatow. Punatautitapauksia on tällä hetkellä noin 80.

”Sairastuneet ovat kuitenkin kaikki lastentarhassa punatautitartunnan saaneiden lapsien vanhempia ja sukulaisia. Erillisiä tapauksia ei ole tullut lisää”, kertoo Gorbatow.

Punatauti ei tartu ruokien kautta vaan kosketustartunnalla. Siksi puhtaus on paras rokote tartuntaa vastaan. Käsiä on pestävä riittävän huolellisesti ja usein.

Koonnut Pasi Oikarinen 

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia