Miehetkin pitävät neulevaatteista - Historia | HS.fi

Miehetkin pitävät neulevaatteista

Nikkarinhousut jäävät syksymallistosta mukaan kevääksikin, koska ne on otettu hyvin suopeasti vastaan. Niitä tehdään sekä pitkinä että lyhyinä ja niiden seuraksi suunnitellaan paitoja ohuesta puuvillapolyesterista.

24.11. 2:00

Anna-Liisa Wiikeri

Suomalaisissa valmistajissa istuu lujassa usko ulkomaisen suunnittelijanimen myyntivoimaan.

Nyt viimeksi on Suomen Trikoo antanut miestenmallistonsa suunnittelun ruotsinmaalaiselle Sighsten Herrgårdille, joka on voittanut monia kansainvälisiä palkintoja.

– –

Materiaalina on polyester-villaneule, jota kevääksi täydennetään puuvilla-polyesterilla. Sen lisäksi on tarkoitus ottaa mukaan ohutta paitaneulosta, joka on puuvilla-polyesteria.

Tämän syksyisestä mallistosta jää ensi kevään kokoelmaan mukaan ainakin trenchcoat, safaripuku ja nikkarinhousut.

Ne mallit on karsittu, jotka on otettu vähiten kiinnostuneina vastaan. Vyötäröpituinen pusakka muuttuu reiluksi pitkäksi paidaksi, jolla on enemmän käyttöä.

Väreistä on otettu mukaan musta, valkoinen, beige, ruskea, vaalean sininen ja punainen.

– –

Eihän tunnetussa nimessä mitään pahaa ole sinänsä, mutta vielä parempi olisi, jos kaikkein tärkeimpänä seikkana pidettäisiin hyvää ammattitaitoa ja vasta sitten katsottaisiin miten tunnettu nimi on.

Ja mitä kumman vikaa on suomalaisissa suunnittelijoissa?

Etualalla oleva trenchcoat siirtyy sellaisenaan ensi kevään mallistoon. Taustalla oleva safaripuku samaten. Suunnittelija on Sighsten Herrgård ja valmistaja Suomen Trikoo.

Kääpiövaltioiden ongelma YK:ssa

Ns. kääpiövaltioista on tullut hankala ongelma Yhdistyneille kansakunnille.

Vanhojen suurten siirtomaaimperiumien purkamisen yhteydessä on syntynyt ja syntyy jatkuvasti myös aivan pieniä usein alle 100 000 asukkaan valtiokokonaisuuksia, joille sitten lähes automaattisesti myönnetään YK:n jäsenyys ja täysi äänivalta eli yksi ääni yleiskokouksessa.

Niinpä esimerkiksi 100 000 asukkaan Malediiveilla ja 500 miljoonan asukkaan Intialla on täsmälleen yhtä paljon valtaa maailmanjärjestössä.

Teoriassa on mahdollista, että alle 100 asukkaan Pitcairnin saari saa YK:n täydet jäsenoikeudet.

YK:ssa on jo kauan oltu tietoisia ongelmasta ja mm. pääsihteeri Thant ehdotti jo muutama vuosi sitten jäsenyysperusteiden tarkistamista ja eräänlaisen ulkojäsenyyden perustamista pienvaltioille, joilta puuttuu inhimillisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia suoriutua YK:n täydestä jäsenyydestä.

Muitakin aloitteita on tehty, mutta asiassa poljetaan yhä paikoillaan.

Flunssa-aalto alkoi armeijassa

Influenssa-aalto on saavuttanut puolustusvoimissa Uudenmaan jääkäripataljoonan, Korialla Kymen pioneeripataljoonan sekä Lahdessa huoltokoulutuskeskuksen ja Hämeen ratsujääkäripataljoonan.

Epidemian epäillään leviävän koko maahan viikon–kahden kuluessa.

Puolustusvoimissa epidemia alkoi Uudenmaan jääkäripataljoonassa viime viikon vaihteessa. Sairastuneita oli silloin 250, ja tiistaina hoidettavana oli 160 potilasta varuskunnan sairaalassa.

Varuskunta on karanteenissa Santahaminassa sijaitsevaa kadettikoulua lukuun ottamatta.

Uudenmaan jääkäripataljoonassa ilmenee uusia tapauksia 20–30 päivittäin. Tiistaina ilmoitettiin epidemian tavoittaneen myös Korian. Lahden varuskunnissa tauti on myös alkanut levitä.

Epidemia lienee A 2 Hongkong 68 -viruksen aiheuttama.

”Saastunutta” aluetta, tänne ei pääse eikä täältä ulos, on jääkäri Reijo Laitisen kädennoston merkitys. Influenssa-aalto on pahimmillaan Santahaminassa.

Kaksituhatta kauppaa kuollut

Noin kaksituhatta tukku- ja vähittäiskaupan toimipistettä on lopettanut toimintansa vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, sanoi vuorineuvos Tapio Koski Liiketyönantajain keskusliiton syyskokouksessa tiistaina.

Elokuun loppuun mennessä oli ovensa sulkenut yhtä usea liike kuin koko viime vuonna yhteensä.

Yhtenä syynä kauppakuoleman nopeaan etenemiseen Koski näki hintasäännöstelyn.

Tiukka hintasäännöstely on Kosken mukaan purrut tehokkaasti ja heikentänyt nimenomaan kaupan ja majoitus- ja ravitsemisliikealan sekä elintarvikealojen toimintaedellytyksiä.

Kolme arkipyhää lauantaiksi 1973

Turku (HS)

Arkipyhät loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirtyvät lauantaihin. Uudistus tulee voimaan vuoden 1973 alusta.

Yllättävän yksimielinen päätös syntyi kirkolliskokouksessa tiistai-iltana 112–21.

Arkipyhäkysymyksen ollessa viikko sitten ensimmäistä kertaa yleiskeskustelussa näytti koko esitys kaatuvan.

– –

Eduskunta hyväksyy viime kädessä arkipyhät ja nykyisen eduskunnan arvellaan hoitavan asian kiireellisenä.

Uudistus astuu voimaan vuoden 1973 alusta. Ensi vuodeksi se ei ehtinyt, koska kalentereita ei enää voida uusia.

Siviilivaliokunnan puheenjohtaja piispa Osmo Alaja (vas.) neuvonpidossa rovasti Immo Nokkalan ja pastori Eero Parvion kanssa ennen ratkaisevaa äänestystä arkipyhäkysymyksestä. Kirkolliskokous hyväksyi loppiaisen, helatorstain ja toisen helluntaipäivän siirtämisen lauantaiksi.

Ryhtiliike huolestunut keskiolutkahviloista

Yhteensä viidensadan kahvilakäynnin voimalla ovat Suomen kansan ryhtiliikkeen edustajat tutkineet kolmen vuoden aikana keskioluen käyttämistä kahviloissa.

Ryhtiliike on tullut siihen tulokseen, että keskioluen käyttö helsinkiläisissä olutkahviloissa ei ole lisääntynyt vuodesta 1969.

Sen sijaan muualla maassa keskioluen käyttäminen kahviloissa on lisääntynyt.

Ryhdin edustajat havaitsivat vuonna 1970 25 päihtynyttä ja seuraavana vuonna kokonaista 34 juopumustilassa olevaa.

Tarkkailijat laskivat päihtyneeksi myös sellaisen asiakkaan, jonka ”äänekkyys, liikkumistapa tai muu käytös osoittivat alkoholijuoman liiallista käyttöä”.

Suomen kansan ryhtiliike on toiminut vuodesta 1945. Nykyisellä nimellään sen toiminta alkoi vuonna 1949.

Liikkeen tarkoituksena on parantaa Suomen kansan käytöstapoja.

Uusi työllisyyslaki valmis 37 äänestyksen tuloksena

Uuden työllisyyslain sisältö nuijittiin tiistaina kiinni eduskunnan toisessa käsittelyssä.

Muutosehdotuksista äänestettiin peräti 37 kertaa, mutta yhteenkään pykälään ei tullut enää muutoksia.

Työllisyyslaki tulee voimaan ensi vuoden alusta, ellei lain perjantaisessa kolmannessa käsittelyssä tapahdu suurta yllätystä.

Laki merkitsee monia merkittäviä muutoksia työllisyyden hoidossa.

– –

Eduskunnalla oli myös hauskaa, kun kokoomuksen Sirkka Lankinen ja kommunistien taistolaissiiven Ensio Laine tekivät samansisältöisen ehdotuksen.

Sen mukaan kesäkautena työssä olevia opiskelijoita ei luettaisi varsinaiseen työvoimaan, josta työmäärärahoin palkattavan työvoiman määrä riippuu. Äänestyksissä molemmat ehdotukset hylättiin.

Eduskunnan talonmies Mikko Huhtanen puhdisti eduskuntatalon portaita samaan aikaan, kun kansanedustajat säätivät lain, jonka mukaan talonmiesten työajoista voidaan sopia joustavammin kuin muiden työntekijäin.

”Mainonta Suomessa jäljessä länsimaista”

Suomi on muista länsimaista noin puolet jäljessä mainonnan määrän suhteen, todettiin mainosvälineiden ongelmia pohtineessa Mediaseminaarissa tiistaina Helsingissä.

Jälkeenjääneisyys johtuu osittain suoramainonnan vähyydestä.

Seminaarissa todettiin sanoma- ja aikakauslehdistön säilyttävän asemansa mainosvälineenä tulevaisuudessakin.

– –

Television tulevaisuuden näkymistä mainosvälineenä puhuneen markkinointijohtaja Raimo Ruohiston mukaan tekniikan nopea kehitys tuo tullessaan laitteita, jotka vaikuttavat myös televisiomainontaan. Näitä ovat mm. väri-, kuvanauha- ja kasettitelevisio.

Ruohisto sanoi, että vaikka televisiomainonnan jatkumisen epävarmuudesta on puhuttu vuosia, on televisiomainonta tullut Suomeen jäädäkseen.

Silmästä silmään

Näköpuhelin on kymmenen kertaa kalliimpi kuin tavallinen puhelin.

Silti Ruotsissa arvioidaan, että vuonna 1980 maassa on ainakin 5 000 tilaajaa, jotka puhuvat ja katsovat toisiaan.

Tällä hetkellä vauraassa naapurimaassamme on kolme näköpuhelinta. Yksi on puhelinlaitoksen pääjohtajalla Bertil Bjurelilla ja ne kaksi muuta itse vekotinta valmistavalla tehtaalla.

Yhdysvalloissa puolestaan arvioidaan olevan 100 000 näköpuhelimen käyttäjää vuonna 1975.

Pääjohtaja Bjurel ennustaa, että vielä vuonna 1980 suuri osa näköpuhelimista on konttori- ja teollisuusmaailman ilona. Kasvojen lisäksi kun niissä voi esittää tarpeellisia dokumenttejakin.

Suomessa ei näitä hupeja tiettävästi vielä pitkään aikaan harrasteta.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia