Puolikas silmää ei riitä - Historia | HS.fi

Puolikas silmää ei riitä

Suomalaismannekiinien selässä roikkuvat hiukset järkyttivät täällä vieraillutta Pierre Balmainia. Hänen mukaansa mihinkään suureen muotitaloon ei kannata pyrkiä hiukset valtoimenaan. Suuren tyylin mannekiinilla täytyy olla kaunis päänmuoto ja jalo niskalinja, jotka korostuvat sileän yksinkertaisen nutturan avulla.

27.11.2021 2:00

Mannekiinin käsite tuntuu kovasti vaihtelevan eri maissa. Suomessa luetaan kauniit vaatteiden esittelijät julkkisten ja popparien luokkaan vähän niin kuin huomatuimmat kollegansa Englannissakin.

Popparityyliin kuuluu, että hiukset valuvat valtoimenaan oli puku puolestaan mitä tyyliä tahansa. Mutta toisin on Ranskassa, suuren muodin maassa.

Muotikuningas Pierre Balmain vieraili Suomessa viime viikonvaihteessa ja jälkimaininkeina puidaan nyt hänen suurta järkytystään suomalaismannekiinien kampauksista.

”Kuinka suomalaiset mannekiinit saattavat roikottaa hiuksiaan tuolla tavalla pitkin niskaa ja selkää?”, ihmetteli Balmain. ”Monilta näkyy vain puolikas silmää”, hän sanoi muistellessaan Mannekiinikuningatar-kilpailuissa näkemiään tyttöjä.

Kuten tunnettua Balmain istui kilpailujen tuomaristossa ja pudotti esimerkiksi näyttävännäköisen Pirkko Koskisen, yleisön suosikin, toiselle tilalle etupäässä hänen roikkuvan kampauksensa takia.

Kummatkin Balmainin muotitaloonsa valitsemat mannekiinit Theresa Donskoj ja Ritva Linnainmaa, esiintyivät hiukset tiukalla, sirolla nutturalla.

Balmainin saarna tuntuu vähän epäolennaiselta, kun hiukset aina sentään voisi laittaa ylös tarvittaessa. Mutta kysymys onkin hänen mielestään yleisestä virhesuuntauksesta, joka samalla ehkä todistaa yksityisen mannekiinin heikon puoleisesta tyylitajusta.

Nainen hallitusneuvokseksi

Valtiovarainministeriön vanhempi hallitussihteeri Lempi Karjalainen nimitettiin perjantaina presidentin esittelyssä valtiovarainministeriön hallitusneuvokseksi. Hän on Suomen ensimmäinen naispuolinen hallitusneuvos.

Hallitusneuvos Karjalainen on palvellut valtiovarainministeriötä keskeytyksettä vuodesta 1948.

Tytöt ja pojat selviävät hyvin toistensa käsitöistä

Tytöt selviävät hyvin poikien käsitöistä ja päinvastoin. Tämä havaittiin kouluhallituksen järjestämässä kokeilussa.

Opettajilla sen sijaan oli vaikeuksia. He tarvitsevat lisäkoulutusta.

Kouluhallitus järjesti viime lukuvuonna kokeilun 12:ssa suomenkielistä ja 8:ssa ruotsinkielistä peruskoulukokeilua suorittavassa kunnassa. Pirkkalassa ja Köyliössä oppilasryhmiä vaihdettiin myös kaikissa kansakouluissa.

Kokeilu osoitti, että oppilasryhmien vaihto teknisessä käsityössä ja tekstiilityössä lisäsi oppilaiden aktiivisuutta ja kiinnostusta käsityötä kohtaan.

Kaksi kolmasosaa sekä tytöistä että pojista selviytyi heille aikaisemmin vieraista työtavoista ja materiaaleista hyvin. Myös opettajat suhtautuivat uudistukseen myönteisesti.

Irlanti torjui tylysti ehdotuksen yhdistymisestä

Lontoo (Erkki Arni)

”Yhdistynyt Irlanti Ison-Britannian kruunusta erillään ei kiinnosta Pohjois-Irlannin kanssa ollenkaan.” .

Tämä oli Ulsterin pääministerin Brian Faulknerin tyly vastaus perjantaina Englannin oppositiojohtajan Harold Wilsonin laajakantoisiin ja rohkeisiin ehdotuksiin Pohjois-Irlannin ongelman ratkaisemiseksi ja koko Irlannin tulevaisuuden järjestämiseksi.

Wilsonin radikaalisin ehdotus on, että Irlannin tulisi asiamukaisten neuvonpitojen jälkeen yhdistyä ja tasavallan ja Ulsterin välisen rajan olisi siirryttävä historiaan.

Tupakoiva Sirkku

Savu-Sirkku on muodikkaasti pukeutunut pitkäkutrinen ja hoikka tyttö, joka tupakoi työkseen.

Oikeastaan Savu-Sirkkuja on kaksi, joista toinen, Savu- Sirkku I, on poistettu liiallisen tupakoinnin takia. Entistä ehompi Savu-Sirkku II on aloittanut kiertomatkansa koululta koululle.

Kysymyksessä on tupakoinnin haittavaikutuksia esittelevä havaintoväline, mallinukke, jonka keuhkot tupakoidessa hiljalleen tummuvat. Tupakoivan mallinuken on nähnyt jo 166 000 suomalaista, lähinnä oppi-, ammatti- ja kansakoululaisia.

Uusi Savu-Sirkku on valmistunut hiljattain amerikkalais-suomalais-italialaisena yhteistyönä. Nuken mukana kiertää kouluissa tupakan haittavaikutuksista kertova luennoitsija.

Pakokaasut samanlaisiksi kaikissa pohjoismaissa

Autojen pakokaasujen koostumuksen on oltava samanlainen kaikissa pohjoismaissa. Tällaisen suosituksen päätti eri hallituksille luonnonsuojelukysymysten yhteistyöelin, joka piti kokouksen Helsingissä.

Autojen pakokaasuasia otettiin esille ruotsalaisten aloitteesta. Päätökset kokouksessa tehtiin yksimielisesti.

Hallituksille lähetetään suosituskirje, jossa esitetään autojen pakokaasujen koostumusta koskevia normeja. Huomiota kiinnitettäisiin varsinkin lyijypitoisuuteen, hiilivetyihin ja häkään.

Kävely- ja pyöräsilta Pikku Kuusisaareen

Ramsaynrannan-Kuusisaarentien liikennejärjestelyihin liittyy mm. kävely- ja pyöräilysillan rakentaminen Pikku Kuusisaareen. Alueelle tulee myös uusia suojateitä ja liikennevaloja.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi liikennejärjestelyt.

Rakennusvirasto asettaa lähiaikoina reunakivet Kuusisaarentielle. Pikkuniementielle ja Ramsaynrantaan on suunniteltu jalankulku- ja pyöräilytie kadun kaakkoisreunaan. – –

Kärkitiellä on tarkoituksena kieltää moottoriajoneuvoilla ajo Pikkuniementien ja Kalastajatorpantien liittymän välillä.

Vantaa tiukensi budjettisuitsia

Vuoden vaihteessa Vantaan kauppalaksi muuttuva Helsingin maalaiskunta on vetänyt ensi vuoden budjettisuitset kireälle. Lähes 174 miljoonaan markkaan päätyvä talousarvio tietää uusille vantaalaisille 14 pennin ennakkoäyriä.

Kunnanjohtaja Lauri Lairalan mukaan sama ennakkoäyri pyritään säilyttämään ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. – –

Kovimman paineen äyriä kohtaan aiheuttaa Vantaan raju kasvu. Voimakas kehitys jatkuu myös ensi vuonna. Vuodesta 1970 vuoteen 1971 oli asukasluvun kasvu lähes 15 prosenttia eli yli 10 700 asukasta. Vuoden alussa Vantaan kauppalassa on yli 94 000 asukasta.

Järvenpään peikot huutokaupattiin

Konkurssin tehneen Atelier Faunin johtaja Helena Kuuskoski uskoo yhä peikkoihin. Perjantaina taiteilija Kuuskoski katseli kotinsa ikkunasta, miten hänen luomiaan peikkoja ja Atelieriaan muutettiin nopeasti rahaksi. Tämä tapahtui lain ja järjestyksen mukaan.

Paikalla oli poliisiauto ja tuomareita. Poliisit ja tuomarit seisoivat tarkkoina Järvenpään Peikkometsässä valvomassa, että viranomaiset ja pankit saivat rahat ja korot.

Oli menossa konkurssihuutokauppa. Lainoppineiden mukaan Oy Fauni Ltd:n ”suoritustila”. ”Harkintaverotukseen tämä sortui. Jos olisimme saaneet 1–2 vuotta aikaa toimia, niin varmaankin tämä työ jatkuisi", kertoi tuhansia peikkoja suunnitellut taiteilija Kuuskoski.

Järvenpään peikkomaassa pidettiin perjantaina konkurssihuutokauppa. Faunipeikkojen luoja, taiteilija Helena Kuuskoski kirjoittaa nyt satua ”Olipa kerran peikkometsä”.

Huutokauppahait kiertelivät ja kiputtelivat peikkometsässä. Väkeä oli paljon. Joukossa kuolinpesien ja huutokauppakamareiden tunnetut asiantuntijat.

"Peikot eivät kuole. Muistaakseni sata vuotta sitten Suomen laki kielsi ihmisten myynnin. Kamat voidaan myydä, mutta ei peikkoja. Peikot elävät. Ideaa ei verohallitus tapa”, kertoi vuodesta 1959 peikkojen parissa puuhannut Kuuskoski.

Tvh jatkaa teiden suolatutkimusta

Tie- ja vesirakennushallituksen tekemässä suolaton tie -tutkimuksen perusteella ei ainakaan tässä vaiheessa voida varmasti sanoa, onko suolattu vai suolaton tie turvallisempi.

Viime talvena tehtyä kokeilua täydennetään tulevana talvena suolaamalla samat tiet. Vasta laman jälkeen saadaan lopullinen vertailu.

Talvikaudelta 1970–71 saatuja onnettomuustilastoja on jo tässä vaiheessa verrattu edellisen talven lukuihin.

Koeteillä Helsinki–Pori ja Turku—Hämeenlinna—Teuro–Lahti olivat onnettomuuslukujen erot mm. pieniä, että ne tilastomatemaattisen testin perusteella eivät ole merkitseviä. Tvh:n mukaan saatuja eroja syntyy eri talvien välillä muutenkin.

Preussin kenraali sankarin arvoon Itä-Saksassa

Bonn (Veikko I. Pajunen)

Maineikas preussilainen kenraali ja sotahistorioitsija Carl von Clausewitz on korotettu isänmaallisen sankarin arvoon Saksan demokraattisessa tasavallassa DDR:ssä, missä vanhan Preussin sotilaallisia perinteitä vaalitaan huolella.

Puoluelehti ”Neues Deutschlandin” ilmoituksen mukaan von Clausewitzin luut on kaivettu maasta Puolassa, missä hän 140 vuotta sitten kuoli koleraan, ja kuljetettu hänen synnyinkaupunkiinsa Burgiin lähellä DDR:n länsirajaa.

Preussilaiskenraali, jonka kuuluisimman toteamuksen mukaan sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, haudattiin uudelleen sotilaallisin kunnianosoituksin.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia