Soihduilla kaupungiksi - Historia | HS.fi

Soihduilla kaupungiksi

Vantaata juhlittiin vuoden vaihtuessa 1972:ksi.

2.1. 2:00

Tervasoihtukulkue oli kunnianosoitus nuorilta Vantaan kauppalalaisille, jotka Helsingin maalaiskunnan viimeisinä elinaikoina järjestivät nuorisolle toimintatiloja. Soihtuja ei riittänyt läheskään kaikille haluaville.

Kauppalaksitulojuhliin oli Vantaassa varattu 6 000 litraa kahvia, 10 000 pikkupullaa ja 20 000 suurta nakkia. Uusien kaupunkien ja kauppaloiden juhlat jatkuvat vielä vuoden ensimmäisellä viikolla. – –

Ilmaisen makkaran ja kahvin jakelupaikalla kauppalantalon edustalla Tikkurilassa oli jakelun alkamisaikaan klo 21 jo tiivis muuri tulevia kauppalalaisia. Odoteltiin ja heitettiin huulta. "Hei, pyydä samalla pari pusua."

Innokkaimmat, nuoriso, makasivat rähmällään tarjoilupöydillä. "Varaa mulle sit ainakin kaks. Mulla on pikkuveli tuolla takana oottamassa."

Makkaran jakajat pakenivat kiljuvan lauman edessä kojunsa perimmäiseen nurkkaan. Valojen syttyminen tarjoilun alkamisen merkiksi nostatti yhteiskiljaisun ja kojut heiluivat kuin myrskyssä. – –

Kauppalanjohtaja sai kauppakamarilaisilta kultaiset kauppalanjohtajan ketjut kaulaansa. Hurrattiin. Kuorot lauloivat Vantaan joesta...”rannat rakennettu...elon annoit...tulevaisuus edessä...”.

”Voiko ihanammin vuosi enää alkaa...” hoilotti kaksi itseään vahvistanutta nuorta vantaalaista kädet toistensa kauloilla tungoksen läpi töykkiessään.

Vanhatkin vantaalaiset vain hymyilivät.

Kellot soivat, raketit lensivät ilmaan, valotaululle syttyi luku 1972 ja kansa hurrasi. Helsingin maalaiskunnasta oli tullut Vantaan kauppala.

Tietokone HS:n vaalipalveluun

Helsingin Sanomat käyttää nyt ensimmäistä kertaa tietokonetta vaalien tuloslaskennassa toisen vaalipäivän iltana maanantaina, jotta lukijoille voitaisiin tarjota heti mahdollisimman luotettavat tiedot uuden eduskunnan kokoonpanosta.

GE 635-merkkisen tietokoneen on vuokrannut HS:n käyttöön Oy Nokia Ab, Elektroniikka. Tiedot syötetään ns. osituskäyttöpäätettä käyttäen. Tietokoneen tarvitsemat tiedot kerätään nopeasti koko maasta Helsingin Sanomain oman aluetoimittajaverkoston välityksellä.

Tietokoneesta saadaan ennen kaikkea tiedot vaalipiireittäin eduskunnan paikkajakautumasta eri puolueiden kesken sekä äänimäärät ja suhdeluvut.

Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten pian vaalipiirien keskuslautakunnat selviytyvät ennakkoäänten laskennasta.

Tätä laskentaa saattaa hidastaa se, että Tilastokeskus on pyytänyt saada tiedot ennakkoäänistä kunnittain.

Kirjoja, kasseja edustajaehdokkailta kuopiolaiskoteihin

Kuopio (HS)

Kuopiolaisiin koteihin on saapunut vaalien alla muovikasseja, taskukirjoja, postikortteja ja valokuvapostikortteja eri kansanedustajaehdokkailta.

Muovikassien ja taskukirjojen levittäjinä ovat olleet eräät kokoomuspuolueen edustajaehdokkaat ja valokuvapostikorttien levittäjänä eräs Smp:n edustaja.

Vaalikamppailu sanomalehdissä on ehtinyt kilpailuksi kahden kokoomukselaisen kansanedustajaehdokkaan kesken ”soita numeroon se ja se niin saat kuulla sitä ja tätä -tyyliin. Toinen puhuu puhelimessa silkkaa asiaa ja toinen antaa siinä aina päivän iskelmän eli kokoomuksen vaali-iskelmän.

Suursuosikki suomenajokoira

Ajokoirametsästyksellä on Pohjoismaissa vanhat perinteet. Aluksi metsästys oli tosin vain kuninkaiden ja aateliston yksinoikeus. Ruotsi-Suomessa maataomistava rahvas sai metsästysoikeudet vuonna 1789. Tällöin alettiin myös metsästyskoiria kasvattaa entistä laajemmin. Koirat oli tuotava ulkomailta.

Ruotsin ajokoiranjalostus pääsi vauhtiin tämän vuosisadan vaihteessa. Näitä koiria tuotiin myös Suomeen. Suomalaisen jalostuksen päämääräksi tuli kevyen ruotsalaisen ja raskaan englantilais-sveitsiläisen ajokoiratyypin välimuoto.

Suomenajokoiran luomistyö kesti kymmeniä vuosia, ja vasta vuonna 1932 vahvistettiin sen rotumerkit lopullisesti. Nämä ovat pienin muutoksin vieläkin voimassa.

Suomenajokoiraa pidetään tällä hetkellä ehkä parhaana kaikista ajokoiraroduista. Rekisteröimisluvut kertovat sen jatkuvasti olleen maamme suosituin koirarotu.

Helsingistä häviää 20 000 autopaikkaa

Jukka Miettinen

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt toteuttaa vuoropysäköinnin myöhemmin määrättävässä laajuudessa. Uuteen järjestelmään siirtyminen veisi kantakaupungin 35 000:sta pysäköintipaikasta 20 000. Uuden järjestelmän toivotaan helpottavan katujen aurausta talvella, jolloin liikenne on kärsinyt lumikasoista.

Vuoropysäköinti kieltää autojen paikoittamisen klo 0-6 parittomina päivinä parittomien talonumeroiden puolella ja parillisia päivinä parillisten talonumeroiden puolella. – –

Kaksikymmentätuhatta kantakaupungissa asuvaa helsinkiläistä joutuu tänä vuonna myymään autonsa tai muuttamaan muualle. Helsinkiin tulee nimittäin talveksi vuoropysäköinti jos lääninhallitus suo.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä Helsingin liikenne sujuu vain vuoropysäköinnin avulla. Liikennelaitoksen mukaan matkustajille aiheutuu ylimääräisiä heilahduksia ja vaaratilanteita, ellei vuoropysäköintiä toteuteta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää vuoropysäköintiä yleisen edun vaatimana ja asiallisena toimenpiteenä. Mikä on yleinen etu? Lumityöt vai 20 000 autopaikkaa?

Autopaikat ennen vuoropysäköintiä...

...ja vuoropysäköinnin jälkeen

Rod Stewart vuoden suosikki

Helena Ylänen

Vuoden vaihteessa on tapana tehdä inventaariota. Ulkomaisten rocklevyjen kohdalla ajanjaksoa on paha rajata vedenpitävästi, koska levyt saapuvat Suomeen varsin epäsäännöllisesti.

Asetelma ei ole muutenkaan mikään aukoton, koska joka viikko jää hyviä levyjä kuulematta. Tärkeimpänä lähtökohtana onkin näinollen paras pitää muistikuvaansa. Rockmusiikin hyvyys ja huonous on muutenkin siinä määrin uskonasia, että parhaiten mieleenjääneet levyt voi huoletta laskea kiinnostavimmiksi.

Vuoden parhaan levyn määrääminen on turhan suurellista, mutta vuoden rocklevyjen joukossa Rod Stewartin Every Picture Tells a Story on monin tavoin vaikuttavin. Levyyn totuttautuminen kesti aikanaan melko kauan, mutta levy suorastaan pakotti tutustumaan itseensä. Vaikkei se ensikuulemalla ollut täydellinen se pyrki mieleen kerta toisensa jälkeen kunnes sen oli täysin hyväksynyt ja levy kulunut lähes puhki.

Lisäksi Rod Stewartin työ on ensiluokkainen esimerkki englantilaisen rockin parhaimmistosta. Siinä on sekä haikeutta, realismia että puhdasta musiikin iloa. Silti se on leimautuneesti 'pieni' levy. Osasia ei ole paisutettu pelkiksi efekteiksi.

Levyn myötä aina yhtä ahne rockmaailma on saanut yhden kiinnostavan uuden tähden. Rod Stewart on maineikas lavaesiintyjä ja hyvä haastateltava. Niinpä hän on piristänyt alan nykyisiä näkymiä pontevasti.

Lisäksi Rod Stewart ei ole mikään kupla. Vaikka hän on lähinnä tänä vuonna tullut maailman tietoisuuteen rockin harrastajat muistavat hänet lukuisista eri yhteyksistä, ei vähiten Jeff Beckin yhtyeestä, jo pitkältä viime vuosikymmeneltä.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia