Talonmies voitti presidentin - Historia | HS.fi

Talonmies voitti presidentin

Mölli ei sotke urheilua politiikkaan

Jääkiekkoilija Matti Keinonen alias Mölli ei ole jättänyt äänestämättä yhdessäkään vaalissa.

3.1. 2:00

Talonmies Paavo Laine voitti tasavallan presidentin äänestyksessä sunnuntaina.

Hän oli ensimmäinen äänestäjä Helsingin vaalipiirin äänestyspaikassa numero yksi eli Helsingin kaupungintalon Valkoisen salin aulassa.

Laine tuli äänestämään tasan klo 9, mutta presidentti ja rouva Kekkonen äänestivät vasta klo 12 samassa paikassa.

Ennen presidenttiä ehti tässä ykköspaikassa käydä satakunta helsinkiläistä.

Tavallisesti presidentti on vaaleissa ollut aina ensimmäinen äänestäjä, mutta vaalihuoneistot onkin ennen avattu sunnuntaisin vasta puolelta päivin.

– –

Koneteknikko Matti Keinonen, paremmin tunnettu jääkiekkoilijatähti Möllinä, antoi Myyrmäessä suudelman pienelle kuopukselleen ja sanoi: ”Nyt isi lähtee äänestämään”.

”En minä koskaan mieti urheilumiehiä, kun äänestän. En halua sotkea politiikkaa ja urheilua yhteen.”

– –

Onnettomasti kävi Feija Åkerlundin vaalireissun.

Feija, Hortto Kaalo -yhtyeen nimekäs solistilaulaja, halusi mennä äänestämään ensimmäisen kerran elämässään, mutta hyvistä yrityksistä huolimatta ei muusikkopojan nimeä löytynyt minkään äänestysalueen vaaliluetteloista vielä sunnuntain aikana.

”Kuule, minua jännittää. Tule sinne koppiin minun kanssani”, sanoi Feija Marko Putkoselle, Hortto Kaalon toiselle tähtiesiintyjälle, joka oli seurana äänestysmatkalla.

Muusikko Feija Åkerlund (oik.) kävi yhtyetoverinsa Marko Putkosen kanssa turhaan kolmessa äänestyspaikassa: nimiä ei löytynyt mistään.

Äänestysvilkkaus alle 55 prosentin

Äänestysinto jäi selvästi laimeammaksi eduskuntavaalien ensimmäisenä päivänä kuin vajaat kaksi vuotta sitten maalisvaaleissa.

Koko maan keskimääräinen äänestysprosentti oli sunnuntaina 54,7, mikä merkitsee sitä, että äänestyslippunsa pudotti vaaliuurnaan noin 1,74 miljoonaa kansalaista.

Äänioikeutettuja on yhteensä vajaat 3,2 miljoonaa.

Vaikka vaalisää oli lähes koko maassa ihanteellinen, ei edellisen kerran ennätyslukua, 57 prosenttia, pystytty saavuttamaan.

Yksityisetsivä värisarjana

MTV-1 klo 19.15

Uusi värisarja Cannon alkaa tänään.

Sarjan sankari on yksityisetsivä Frank Cannon, joka on aikaisemmin ollut poliisiupseeri. Poliisina Cannon on kuitenkin kokenut toimintansa liian rajoitetuksi ja siksi ryhtynyt yksityisyrittäjäksi.

Cannon on älykäs ja kekseliäs. Häntä ihaillaan hänen valtavien voimiensa ja rohkeutensa vuoksi.

Toiminnassaan Cannon on yksinäinen susi.

Cannonin osaa esittää veteraaninäyttelijä William Conrad, joka on toiminut näyttelijänä, ohjaajana ja tuottajana niin televisiossa kuin radiossa.

Ensimmäisessä jaksossa ”Puutarhasakset” Cannon joutuu ratkaisemaan lapsenryöstön, jossa lapsi karkaa kaappaajiltaan.

Väritelevisiolupia lunastettu 11 704

Väritelevisioiden määrä on jäänyt Suomessa huomattavasti jälkeen tv-teollisuuden laatimista ennusteista.

Tällä hetkellä lunastettuja väritelevisiolupia on 11 704, ennusteen mukaan niitä olisi pitänyt olla 48 000.

Viime vuoden alussa väritelevisiolupia oli 4 213.

Ruotsissa väritelevisio yleistyy samaa vauhtia kuin mustavalkoiset vastaanottimet kymmenen vuotta sitten.

Viime vuonna siellä myytiin 200 000 värivastaanotinta ja alkaneena vuonna myynnin arvellaan nousevan 290 000:een.

Testikuvat

Kaikki televisioasemat lähettävät vuoden alusta alkaen testikuvaa arkipäivisin torstaita lukuun ottamatta klo 9.00–16.00, lauantaisin klo 9.00–14.00.

Kuitenkin niillä tv-asemilla, joilla ei ole TV 2 -lähetintä, päättyy testilähetys myös keskiviikkoisin klo 14.00.

Ykkösverkon asemat lähettävät värillistä, kakkosverkon asemat mustavalkoista testikuvaa.

Nuorisotalot kehittyvät kahviloista toimintaan

Riihimäki (Sauli Korpimo)

”Nuorisotalo on paikka, johon nuoret vedetään kaduilta, talo hyville harrastuksille, paikka oikein käytetylle vapaa-ajalle.”

”Nuorisotalo on vetelehtijöiden tyyssija, huumausaineiden käyttäjien alkeiskoulu, kunnallinen bordelli.”

Kiista nuorisotaloista on taas yltymässä. Taloihin saadaan nyt valtionapua ja kunnat ovat niistä entistä kiinnostuneempia.

Opetusministeriössä uskotaankin, että nuorisotalot yleistyvät.

Nyt niitä on vasta suurimmilla paikkakunnilla.

– –

Ensimmäiset nuorisotalot – paremminkin niiden edeltäjät – syntyivät lähes 10 vuotta sitten. Ne olivat nuorisokahviloita, paikkoja passiivista istumista varten.

Nykyiset nuorisotalot ovat kehittyneet niistä.

Talojen toimintamuodot eivät ole vieläkään valmiita. Ne muuttuvat ja kehittyvät edelleen.

Riihimäen ”Kahvakopla” pyrkii järjestämään talven aikana keskustelutilaisuuksia, joihin pyydetään juttukavereiksi poliiseja, katsastusmiehiä ja TT-ajajia.

Lääkintöhallitus lupaa tutkia jäljennöspaperimyrkkyjä

Suomessa käytettävistä itsestään jäljentävistä lomakkeista on tavattu vaarallista ympäristömyrkkyä.

Muun muassa joissakin pankkisiirtolomakkeissa, laskulomakkeissa ja kuormakirjoissa on PCB-nimistä myrkkyä. PCB on vaarallista ihmisille.

Valtion eläinlääketieteellinen laitos löysi myrkkyä eräistä lomakkeista 1–3 prosenttia paperin painosta.

Lääkintöhallitus lupaa jatkotutkimuksia.

Votka kuin poron maitoa

Kuusitoista sveitsiläistä vip-henkilöä kolusi Rovaniemellä ja sen ympäristössä muutaman kaamoksenharmaan päivän.

Eksoottista, oli vieraiden mielipide, kun he tutkailivat ulos ikkunoista ja uskoivat olevansa todella jo Lapissa.

– –

Poroja ei kuitenkaan käynyt kosiskeleminen.

Ne hermostuivat vieressä pörräävien moottorikelkkojen paljoutta ja kaasivat entisen suklaatehtailijan sumeilematta pulkastaan, oikoivat luvatta opetetun reitin reunasta umpimetsään tai pyörivät tympäännyttyään reipasta karusellia samoilla jalkojensa sijoilla.

”Palvelu on ihastuttavaa”, väittivät sveitsiläiset ja kertoivat, ettei Sveitsissä enää kohdella asiakasta sellaisena kuninkaana kuin täällä.

”Palvelu on ihastuttavaa ja votka on ihastuttavaa – kuin poron maitoa.”

”Tänään minä haluaisin kokea jotain erikoista”, ilmoitti eräs seurueen daameista silmät kiillellen.

”Olisiko se ehkä kalaa ja votkaa?”

Porot ovat todella eksoottisia. Sveitsiläinen tai ei, vip mikä hyvänsä, poro viskaa tottumattoman ahkiostaan hankeen, kun sille päälle sattuu.

”Puupää-elokuvissa on myös opetuksia”

60 vuotta tänään

Armand Lohikoski ei häpeä sitä, että hän joutuu kantamaan eräänlaista Pekka Puupää -imagoa.

Puupää-elokuvien ohjaajana ja kirjoittajana hän on vakuuttunut siitä, että sellaista elokuvaa tarvitaan yhä.

Hän valittaa sitä, ettei nykyään anneta elinmahdollisuuksia kepeille ja sovinnaisille elokuville.

”Kritiikki asettaa elokuvien tekijöille liian ahtaat puitteet. Vaaditaan liian yksipuolisesti osallistuvaa ja aatteellista. Ei siinä ole sinänsä mitään pahaa, mutta myös muunlaisille elokuville pitäisi antaa mahdollisuudet.”

Elokuvaa ei Lohikosken mielestä pitäisi tuomita tai kiittää vain siksi, että se on jotain uutta ja kokeilevaa.

”Elokuvan pitää saada olla oma itsensä. Vaikka Puupää-elokuvia on arvosteltu mm. huolimattomasta tekemisestä, ne minusta kuitenkin täyttävät omana itsenä olemisen vaatimukset. Ne ovat inhimillisiä ja kepeitä. Silti niissä on paljonkin opettavaista sanomaa.”

Armand Lohikoski ohjasi 13 Puupää-elokuvaa viidessä vuodessa.

Vaikka elokuvat ovat jo toistakymmentä vuotta vanhoja, ne ovat yhä suosituimpia suomalaisia.

Opetus kätkettynä kepeisiin puitteisiin menee perille yhtä hyvin kuin raskaammassakin muodossa, sanoo Puupää-elokuvien ohjaaja Armand Lohikoski.

Kala poikineen tarjolla Ragnin kalapöydässä

Ragni Malmsten-Karjalainen osaa muutakin kuin laulaa.

Hänen kasvoilleen nousee kaihoisa ilme, kun tulee puhe kesäpaikasta Nötöstä ja sen maukkaista kaloista. Ragni on ruokaihminen, joka rakastaa kalaa.

Hyvissä ajoin ennen loppiaista voitte nähdä Ragnin kiiruhtavan reippain askelin kohti Tunturikadulla sijaitsevaa kalakauppaa. Siellä hän on asioinut vuosikaudet.

Vanha rakkaus seutuun on peräisin ajoilta, jolloin koko Malmstenien perhe asui läheisellä Lutherinkadulla.

Kaupasta hankitaan hyvää länsisaariston kalaa loppiaista varten. Ragni valitsee tottuneesti muutaman komean ahvenen, kilon kampelaa, suolasillejä ja tuoretta silakkaa.

– –

Tuttu myyjä tarjoaa lohta, mutta se saa jäädä odottamaan toista kertaa. Ragni on todellinen ”matmamma”, ruokaihminen, joka itse on pakastanut lohta.

Tämä tapahtui silloin, kun sesongin hinnat olivat edulliset.

Kalakaupassa kannattaa pistäytyä hakemassa kevyttä pöytään pantavaa jouluherkuttelun jälkeen. Sillit, ahvenet ja kampelat siirtyvät kääröissään Ragnin laukkuun.

Maurice Chevalierin ura kesti vuosisatamme ajan

Ranska otti vastaan tiedon Maurice Chevalierin kolmisen viikkoa kestäneen kuolinkamppailun päättymisestä milteipä maansurun merkeissä.

Maurice olkihattuineen ja iloisine virnistyksineen on näkymä, jota kaivaten muistellaan kaikkialla osana oman aikamme olennaista kuvitusta.

Maurice Chevalierin harvinaisen varhain alkanut ja myöhään loppunut ura oli show-maailman fantastisimpia: 83-vuotiaana kuollessaan hän oli koko maailman tuntema ja rakastama, mutta ensimmäisen menestyksensä hän olikin kokenut jo seitsemänkymmentä vuotta sitten, nokkelana poikaviikarina pariisilaisessa kasinossa.

Maurice Chevalier 1910.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia