Ääni-imurien kymmenen kärjessä - Historia | HS.fi

Ääni-imurien kymmenen kärjessä

Listalle pääsi 12 000 äänellä

Tellervo Koivisto, Sdp, 15 471 ääntä ja kolmas sija.

5.1. 2:00

Kaksi ääni-imuria veti itselleen vaaleissa yli 20 000 henkilökohtaista ääntä.

”Kymmenen kärjessä-listalle” pääseminen edellytti tällä kertaa yli 12 000 äänen saalista.

Parhaat lukemat saivat kansanedustajat Raimo Ilaskivi (kok) ja Kalevi Sorsa (sd) Helsingin vaalipiirissä.

Ilaskiven äänisaalis oli 23 545, mikä merkitsee noin 7,6 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.

Sorsan saalis oli 22 360 ääntä, 7,5 prosenttia.

Kolmaskin sija listalla meni Helsinkiin, Tellervo Koivisto (sd) sai 15 471 ääntä eli 5,0 prosenttia annetuista äänistä.

Neljänneksi kiri ensikertalainen Veikko Pajunen (sd), joka sai Uudeltamaalta 14 149 ääntä.

Viidennelle sijalle kipusi kokoomuksen Juha Vikatmaa, joka Turun eteläisessä vaalipiirissä sai 13 819 ääntä, 6,5 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.

Kuudenneksi tuli Paavo Aitio (kom), joka keräsi Turun eteläisessä vaalipiirissä 13 360 ääntä, 6,3 prosenttia.

Seitsemäs sija meni Kymen vaalipiiriin, missä uusi imuri Seppo Tikka sai 12 931 ääntä, 6,6 prosenttia.

Kahdeksas oli kokoomuksen helsinkiläisehdokas Pertti Salolainen, joka sai 12 353 ääntä, 3,6 prosenttia.

Yhdeksännen tilan valtasi kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri 12 106 äänellä, mikä merkitsi 3,6 prosenttia.

Kymmenes listalla on Per Stenbäck (r), joka keräsi Uudeltamaalta 12 066 ääntä.

Helsingin keskuslautakunta tarkisti tuloksia iltamyöhään tiistaina.

Maanviljelijöitä ja opettajia eniten uudessa eduskunnassa

Uuden eduskunnan yleisin ammatti on edelleenkin maanviljelijä.

Erilaisissa maatalousammateissa toimii tai on toiminut noin kolmannes eduskunnan jäsenistä.

Seuraavaksi eniten on opettajia, joita uudestakin eduskunnasta löytyy muutama kymmen.

Lisäksi on useita toimitsijoita, lääkäreitä, tuomareita, muutama sairaanhoitaja sekä joukko ammateistaan eläkkeelle siirtyneitä.

Eduskuntaan tuli 43 uutta edustajaa

Tammivaalit toivat eduskuntaan 43 uutta kansanedustajaa.

Heistä kahdeksan on vanhoja tekijöitä, edellisissä vaaleissa pudonneita ja nyt paikkansa takaisin vallanneita.

Vanhan eduskunnan kansanedustajista putosi tällä kertaa vaalissa 33 ja 10 jätti paikkansa vapaaehtoisesti, eikä asettunut ehdokkaaksi lainkaan.

Kansanedustajista nuorin 21-vuotias

Kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana pääsi tammivaaleissa eduskuntaan sosiaalidemokraattien ehdokas Erkki Liikanen (21) Mikkelin vaalipiiristä.

Liikanen on aikaisemmin toiminut mm. Teiniliiton puheenjohtajana.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Liikanen, joka vasta viime syksynä täytti 21 vuotta, keräsi vaalipiirissään 8 465 ääntä.

Toiseksi nuorin kansanedustaja on myös sosiaalidemokraatti, tv-toimittaja Lasse Lehtinen (24), joka valittiin eduskuntaan Kuopion vaalipiiristä.

Kolmanneksi nuorin kansanedustaja on valt. kand. Ilkka-Christian Björklund, joka oli kansandemokraattien ehdokkaana Uudellamaalla. Björklund on kaksi päivää Lehtistä vanhempi.

Kielitoimisto antoi periksi Vantaalle

”Yleisenä sääntönä on, että paikkakunnan käytäntö ratkaisee nimen taivutuksen, ja sen vuoksi kielitoimisto yhtyy suosittelemaan taivutusta Vantaa: Vantaalla”, sanoo professori Matti Sadeniemi.

Sadeniemi kertoo antaneensa kysyttäessä liian hätäisen neuvon kehottaessaan käyttämään sisäisiä paikallissijoja Vantaan uuden kauppalan nimeä taivutettaessa.

”Sellaisten pitäjännimien mukaan kuin Aura ja Kymi, joista käytetään sisäisiä paikallissijoja (Aurassa, Kymissä) ja koska Helsingin nimistötoimikunta aikanaan vedoten alueennimien taipumukseen siirtyä sisäpaikallissijoihin suositti taivutusta Myllypuro: Myllypurossa, minusta näytti sopivalta, että myös uuden kauppalan nimestä ruvettaisiin käyttämään sisäpaikallissijoja.”

Kankaanpäällä ennätys kaupungistumisvauhdissa

Kankaanpää (HS)

Kankaanpää on tehnyt uuden Suomen ennätyksen kaupungistumisen historiassa Kaupunkiliiton toimitusjohtajan L.O. Johansonin mukaan.

Hän totesi Kankaanpään kaupungiksitulojuhlassa kauppalan kehittyneen viidessä vuodessa niin monipuoliseksi keskukseksi, että sen katsottiin näin ennätyslyhyessä ajassa ansaitsevan kaupungin arvon.

Kaupunginjohtaja Lennu Virtanen sanoi myös puolestaan kauppalavuosien aikana tapahtuneen Kankaanpään kasvun, väestökehityksen ja elinkeinorakenteen muutoksen yllättäneen paitsi kankaanpääläiset itsensä myös kaikki asiantuntijat.

Vaalimaan kautta 188 000 matkustajaa

Neuvostoliittoon Vaalimaan tulliaseman kautta suuntautunut matkustajaliikenne oli viime vuonna kaikkien aikojen vilkkain.

Rajan ylitti vuoden aikana kaikkiaan 188 388 henkeä eli 43 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Prosentuaalisesti matkustajaliikenteen kasvu noudatti 60-luvun puolivälissä vakiintunutta 20–25 prosentin vauhtia.

Hyväuskoista petetään alennuksia jaettaessa

Julkinen salaisuus on, että vain harvat maksavat ostoksistaan tänään niin sanotun ohjehinnan.

He ovat joko perin vähävaraisia käteisostajia tai sitten täysin järjestäytymättömiä.

Jo liittyminen muutaman miehen kerhoon auttaa asiaa merkittävästi.

Tinkiminen, alennusten mankuminen on useimpien mielestä alentavaa. Ylpeydestä maksetaan sievoiset rahat.

Hyvän jäsenkortin ojentaminen kassanhoitajalle säästää alennuksista puhumiselta.

Viimeisetkin kortittomat voisivat hyvällä syyllä perustaa Liittymättömien Liiton ja ryhtyä sen paperilla vaatimaan 10–20 prosentin ostosalennuksia.

Mäntyranta palasi

Ruka (HS)

Entisenlaisia ovat Eero Mäntyrannan aseet: tasaisella tavallinen kuolevainen, nousuissa lyömätön.

Monet Mäntyrannan suurista voitoista ovat tulleet kärppämäisen mäkien kiipeämistaidon avulla. Mitä pahempi ylämäki, sitä enemmän sekunteja hän hankki varastoon Rukallakin.

Yllätti hiihdollaan monet, ja myönsi itsekin olevansa hyvillään kilpailun helppoudesta.

”Vielä jäi voimia varastoon. Kovempaa olisin alussa lähtenyt, jos tämän olisin tiennyt.”

Mäntyranta oli pettynyt, ettei saanut vihreää valoa Sapporoon. Hän oli keskittynyt tähän kilpaan. Viisikymppiä olisi veteraanin päämatka.

Myös Sapporossa.

Eero Mäntyranta on vakuuttavasti osoittanut palanneensa Suomen huippuhiihtäjien joukkoon. Siitä iloitsee koko perhe: Vas. vaimo Raakel, jonka sylissä Minna, Iiris, Mika isän sylissä ja Harri.

Vähään tyytymisen oppia

Jukka Kajava

Televisio-ohjelmat täyttyvät johdonmukaisesti yhä latteammista viihdeohjelmista.

Vain Mainos-Tv:n Katapultti on jaksanut pitää pintansa kilvassa, joka suosii latteita vitsejä, alkeellista esittämistä; yleensäkin piirteitä, jotka passivoivat katsojan vaateettomaksi, vähään tyytyväksi.

Tämä lienee tarkoituskin. Siltä ainakin näyttää.

Ystävämme Hanskin monivuotiset seikkailut ovat mainio esimerkki etenkin nykysuositusta viihdetyypistä.

Viimeisimmässä Hanskissa näyttelijät potkivat toistensa varpaille, löivät ja tönivät toisiaan, kaatuilivat, konttasivat lattialla, horjuivat pitkin seiniä ja kaatelivat astioita, huusivat toisilleen ynnä muuta tällaista.

Tälle kaikelle on tarkoitus nauraa. Luultavasti sille myös nauretaan.

Itse totean jossain määrin viehättyväni Marita Nordbergin täysin asenteellisesta, mutta äkkijyrkkyydessään usein eloisasta Virtaskasta.

Silti ei kaiketi päästä minnekään siitä, että Hanskin komiikka on paikoilleen pysähtynyttä.

Ennätys nousi savuna ilmaan

Englantilainen hotellin ylitarjoilija Robert Reynard, 46, Glastonburysta teki vuodenvaihteessa uuden maailmanennätyksen savurenkaiden puhaltamisessa.

Hän puhalsi 86 rengasta yhdestä ainoasta savukkeen imaisusta. (UPI)

Irwin Goodmanin vuoro on laulaa radion yleisohjelmassa klo 10.05 alkavassa lähetyksessä ”Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan”. Kyseessä on Jarkko Aarnialan ja Pekka Gronowin toimittama sarja ”Kuplettien historiaa Suomessa”.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia