Linkovesi luisteli kahteen ennätykseen - Historia | HS.fi

Linkovesi luisteli kahteen ennätykseen

Suomalainen ME 13 vuoden tauon jälkeen

Vuodesta 1964 lähtien Leo Linkovesi on kiivennyt uskollisen ja tunnollisen uurastuksen jälkeen maailman parhaaksi 500 metrin luistelijaksi. Hän hallitsee myös 1000 metrin matkan ja tavoittelee tänä talvena paitsi olympiamitalia Sapporon pikamatkalla myös maailman sprintterikuninkuutta. Suomalainen luistin kulkee, jos sille annetaan mahdollisuudet vaikka ilman tekojäärataa.

9.1. 2:00

Davos (HS)

Leo Linkovesi, 24-vuotias helsinkiläinen, siirsi pikaluistelun 500 metrin maailmanennätyksen 41 vuoden tauon jälkeen jälleen suomalaisten nimiin.

Hänen tuloksensa ihanteellisissa olosuhteissa luistellulla öljyjäällä oli 38,00. Aikaisempi ennätys oli länsi-saksalaisen Erhard Kellerin nimissä 38,30. Se oli vain kuusi päivää vanha. Lisäksi Linkoveden yhteistulos on uusi maailmanennätys 156,500 neuvostoliittolaisen Valeri Muratovin tuloksen oltua 158,575.

Aiempi suomalaisen luistelema maailmanennätys on 13 vuoden takaa eli vuodelta 1959, jolloin Juhani Järvinen saavutti 1500 metrillä ennätysnumeroiksi 2.06,3.

Leo Linkovesi kiiti uuteen maailmanennätykseen Davosin 500 metrillä ajalla 38 sekuntia.

Varkaat pitävät karvalakeista

Karvalakit ovat muotiasia – varkaustilastoissakin. Varsinkin piisaminahkainen Nikita-hattu on tällä hetkellä varkaitten suosiossa. Helsingin rikospoliisi saa päivittäin nelisen hattuvarkausilmoitusta.

Helsingin rikospoliisin varkausosaston apulaispäällikkö Martti Salander kertoi epävarmimpia säilytyspaikkoja olevan kahvilat, koulut, virastot ja toimistojen vartioimattomat aulat.

Karvahattujen lisäksi turkit ja päällystakit ovat mieluista tavaraa varkaille. Salander sanoi turkisvarkauksien todennäköisesti hieman lisääntyneen viime vuotisesta, kun myös turkislakkien käyttö on lisääntynyt.

Helsingissä enää 2 yksityistä maksullista paikoitusaluetta

Helsingissä on enää kaksi yksityisen vuokraamaa maksullista paikoitusaluetta. Neljä yrittäjää on luopunut paikoitusalueen pidosta, koska ne eivät kannattaneet.

Nämä alueet kaupunki on ottanut takaisin omaan käyttöönsä tai vuokrannut yrityksille autopaikoiksi.

Helsingin kaupunki vuokrasi vuonna 1967 kuusi aluetta yksityisille maksullisen paikoitusalueen pitoa varten. Vuokraksi määrättiin 100 markkaa kuussa.

Neljä yrittäjää joutui pian luopumaan alueistaan, kun autoilijat eivät halunneet maksaa autopaikoistaan yksityiselle henkilölle, vaan kartuttivat mieluummin pysäköintimittareita.

Kaksi paikoitusaluetta kuitenkin kannattaa yhä. Molemmat ovat edullisella paikalla keskustassa, toinen Annankadulla ja toinen Eteläisellä Rautatiekadulla. – –

Leskirouva Martta Öhrn on toinen niistä, joiden vuokraamalla paikoitusalueella Annankadulla on riittänyt asiakkaita.

Paikoitusalueelle mahtuu noin 80 autoa. Tuntimaksu on 50 penniä ja päivämaksu neljä markkaa. Alue on käytössä myös öisin. Maksu on kolme markkaa yöltä.

Rouva Öhrnin mukaan paikka on aina täynnä, usein öisinkin.

”Tässä lähistöllä on paljon liikkeitä ja toimistoja. Autot tulevat ja menevät nopeassa tahdissa ja paikan saa hetken odotuksen jälkeen kiireisimpänäkin aikana.”

Vaikka paikoitusalueen portilla ilmoitetaan, että paikka on täysi, ei autopaikkaa joudu kauankaan odottamaan, koska vaihtuvuus on nopea. Rouva Martta Öhrn kerää maksuja ja ohjailee autoja vapaille palkoille.

Poliisi karkotti autot jäältä

Poliisi sulki lauantaina puomeilla pääsyn Ramsaynrantaan Helsingissä, koska perjantai-iltana jäällä oli kymmeniä autoja liikennemerkeistä ja varoitustauluista huolimatta.

Pikku Huopalahden laitureilta lähti perjantaina pitkä jäärata kauas Saunalahdelle presidentin virka-asunnon edustalle.

Kymmenet autot pyörivät jäällä myöhään iltaan. Kiellettyä ajosuuntaa tarkoittava liikennemerkki sekä varoitus heikoista jäistä oli siirretty syrjään.

Poliisi sai autot lähtemään jäältä vasta myöhään illalla. Poliisin kertoman mukaan jää on vielä niin heikkoa, ettei se ehkä kestä autorallia. Monin paikoin on vielä avoimia virtapaikkoja.

Torpparinmäen teille päällys

Eräiden Torpparinmäen julkista liikennettä palvelevien katujen päällystystyöt tehdään jo tämän vuoden aikana, vaikka alueen katusuunnitelmat voidaan toteuttaa vasta asemakaavoituksen jälkeen eli 1974–75.

Tarkoitus on päällystää Viskaalintie, Herastuomarintie, Lainlukijantie ja Asessorintie niiltä osin, missä kulkee säännöllinen linja-autoliikenne.

Alueen tiet hoitaa Torpparinmäen tiekunta siihen saakka, kunnes ne lakkaavat olemasta yksityisteitä.

Savolaisvitsit liian hävyttömiä julkaistaviksi

Kuopio (HS)

Kuopio nauraa -tapahtumaa varten järjestettyyn savolaisvitsien keruukilpailuun on tullut niin hävyttömiä vitsejä, että toimikunta ei katso voivansa niitä julkaista.

Kuopio nauraa -kongressi on tarkoitus järjestää tammimarkkinoiden aikaan 26.–27. tammikuuta Kuopion juhlaviikkojen yhteyteen.

Noin 80 prosenttia vitsikilpailuun lähetetyistä kaskuista on kaksimielisiä. Savolaisväriä niissä on kuulemma kuitenkin tarpeeksi.

Kilpailuaikaa on jäljellä vielä kymmenisen päivää ja toimikunta toivoo, että uusia kiltimpiä kaskuja vielä lähetettäisiin.

Sauna ja hieronta elvyttivät jäihin pudonneen peuran

Jukka Ranne hieroi peuraa eläinlääkärin tuloa odoteltaessa. Saunassa lämmiteltyään kohmettunut eläin sai alleen patjan.

Rauma (HS)

Vitamiinipiikillä, hieronnalla ja saunan lämmöllä elvytettiin yön jäissä viettänyttä laukonpeuraa Raumalla lauantaina.

Palokunnan, poliisin ja eläinlääkärin lisäksi pelastustöihin osallistui yksityisiä ja Lounais-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä.

Laajan pelastusoperaation ja huolenpidon kohteeksi joutuneen peuran kamppailu elämästä ja kuolemasta alkoi myöhään perjantai-iltana.

Rauman saaristossa asuva kalastaja Eero Vaahtoranta kuuli myöhään perjantai-iltana koirien haukuntaa, mutta ei kiinnittänyt asiaan enempää huomiota.

Lauantaiaamun valjetessa hän näki yksinäisen valkohäntäpeuran joutuneen sulaan nk. Saikansalmeen.

Vaahtoranta soitti poliisille, joka hälytti paikalle Rauman palokunnan. Palokuntalaisten onnistui saada täysin kangistunut yli yön jäissä ollut peura ylös. Eläin näytti lähes kuolleelta.

Iltapäivällä pitkän hieronnan ja kuivamisen jälkeen peura alkoi osoittaa elonmerkkejä. Se räpytteli silmiään ja liikutteli jalkojaan, sanoi Lounais-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen sihteeri Jukka Ranne.

Myöhemmin iltapäivällä saapui paikalle eläinlääkäri, joka antoi peuralle piikin kylmää vastaan. Sen lisäksi sille annettiin vitamiiniannos.

Peuran lämpötila oli lauantaina jo normaali ja hyviä toiveita sen henkiinjäämisestä oli olemassa.

Sunnuntain vastaiseksi yöksi peuralle laitettiin saunan nurkkaan patjasta valmistettu makuusija.

Suru ei soittoa sumenna

Helena Ylänen

Tyylilajien yhdistelmät ovat yleensä täysin tympeitä. Karelian ensimmäinen Suomi Pop oli sekin melko mahdoton, mutta kakkonen. Se on niin ihanaa soittoa, että murskaa pahimmatkin ennakkoluulot.

Taivas tietää ketkä kaikki Kareliassa soittavat. Ei ainakaan levyn tuottanut yhtiö. Yhtyeen kärkimies ja sovittaja on Paroni Paakkunainen ja rumpuja takoo Edward Wesala.

Niille nimettömille, jotka soittavat kitaraa (Ilpo Saastamoinen?), kannelta ja viuluja (Pekka Sarmanto?) kuuluu todellinen kiitos levystä. Tapa tehdä levynkansia lukutaidottomille on tässä levyssä kukassaan. – –

Karelian levy on eturivin meikäläistä popsoittoa. Laulu on onneksi jäänyt vähiin. Paakkunaisen ällöttävät narinat ovat levyn pohja. Miksi hän haluaa meidän uskovan, että Väinämöinen oli tien pientareella nariseva lammas.

En ole pitkään aikaan kuullut näin reilua hyvää levyä.

Irwin Goodmanin uusin lp Poing Poing Poing on selvä osoitus, miten tämä Suomen renttulaulaja numero yksi on varsin monipuolinen iskelmän esittäjä.

Hänen menestyskappaleensa ovat olleet kovin samanhenkisiä, mutta lp:ltä tapaa muutakin laulantaa. Yhtään nyyhkyä ei tietenkään ole erehtynyt mukaan. Huumori kukkii milloin siekailemattomampana, milloin ei. Halpakin huuli pitää tunteilun loitolla.

Irwinin perimmäinen viisaus on tietenkin hänen tyylinsä sattuvuudessa. Hän on ilmeisesti tämän maan todellinen kansanlaulaja.

Emil von Reteen tekstit rypevät tämän päivän suomalaisessa arkipäivässä. Niille ei ole vierasta Lievestuoreen likaviemäri, elatusmaksut ja vähittäismaksut enempää kuin halpa hajuvesi tai naistentanssit.

Arja pinnalla

Ranskanmaalla lauloi äskettäin suuressa konsertissa Mikis Theodorakisin, kreikkalaisen pakolaissäveltäjän järjestämässä konsertissa suomalainen Arja Saijonmaa.

Huhut menestyksestä eivät vielä ole ulottuneet tänne, mutta hyvin on varmaan mennyt.

Kaksi levyä on piakkoin tulossa täälläkin. Toisella Arja laulaa poliittisia lauluja epäpoliittiselle Finnlevylle.

Toiselle tulee taas Matti Rossin runomuotoisia kokemuksia Etelä-Amerikasta. Otto Donner säveltää, ja Love Records eli lovilevy kustantaa.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia