Pohjoisen merkonomit etelän työmarkkinoille

Kajaanin kauppaoppilaitoksen kielistudio on ahkerassa käytössä paitsi päivisin myös iltaisin eri kurssien kautta.

5.3. 2:00

Kajaani (Jorma Korhonen)

Kajaanin kauppaoppilaitos tyhjentää häikäilemättömästi maakuntaa nuorisosta: se kouluttaa Kainuun neitoja ja nuorukaisia tieten tahtoen etelän elinkeinoelämän palvelukseen.

Se tekee parhaansa, että nuoret lataisivat tietoakkunsa kehityksenkestävillä eväillä. Kajaani ei ole ainoa, tilanne on sama muissakin kehitysalueen maakunnissa.

”Kauppaopetus on omaksumassa uusia suuntia ja ulottuvuuksia. Se ei ole enää pelkkää merkonomi- ja merkanttituotantoa, vaan opetus tähtää ihmisen ja kansalaisen kouluttamiseen. Nuorta ei kohdella enää pelkkänä työvoimana”, sanoo oppilaitoksen rehtori Heikki Kivelä.

Ammattikasvatusneuvos Simo Raasio ammattikasvatushallituksesta selvittää, että niin kielteiseltä kuin muuttoliike tuntuukin on kuitenkin hyvä, kun väestönkatoalueiden sivistyksellisiä tarpeita voidaan tyydyttää myös maan kattavalla kauppaoppilaitosverkostolla. Samalla taataan oppilaitosten ympäristön koulutetun henkilöstön saaminen.

Rouva maaherra

Maaherraksi ja lääninneuvokseksi voidaan tästä lähtien nimittää myös nainen. Ja ilmeisesti jo tällä viikolla Turun ja Porin lääni saa Suomen historian ensimmäisen naispuolisen maaherran eli maarouvan.

On erittäin hyvä, että vanhanaikaisia rooliaitoja kaadetaan tälläkin tavoin. Ja kukapa ensimmäiseksi maarouvaksi paremmin sopisikaan kuin nainen, joka pari vuotta sitten oli naisen asemaa pohtineen komitean puheenjohtaja.

Lisäksi kansanedustaja Sylvi Siltanen, jonka nimittämistä maarouvaksi voidaan pitää jo varmana, on ollut pitkään mukana sekä kunnallisessa että valtakunnallisessa politiikassa, hänellä on siis runsaasti puoluepoliittisia ansioita joiden varassa viime aikoina on yleensä maaherraksi päästy.

Vantaalle tulee nuorisopaikkoja toukokuun alussa

Vantaan Martinlaakson nuorisopaikka valmistuu toukokuun alussa. Vantaa korjaa muutenkin tilannetta, sillä kauppalaan valmistuu tänä vuonna kolme uutta paikkaa ja Tikkurilan tiloja laajennetaan.

Martinlaakson tilat avattaneen toukokuun alussa. Martinlaaksoon tulee 220 neliön huoneisto, jonne mahtuu noin 300 nuorta.

Hakunilaan on rakenteilla 270 neliön tilat, joista 90 neliötä varataan kokous- ja kerhohuoneeksi, loput saliksi. Hakunilan paikka päästäneen avaamaan touko-kesäkuun vaihteessa, mutta täydellä teholla toiminta aloitetaan vasta syksyllä.

Mikkolanpuistossa on jo avattu 300 neliön tilat. Tikkurilan nuorisopaikka laajenee. Entinen 130 neliön huoneiston tilalle tulee 550 neliön paikka. Tikkurilan paikassa on tilaa noin 900 nuorelle.

Vantaalla on aiemmin ollut vain kaksi paikkaa: Kaivokselassa ja Tikkurilassa. Vantaan uudet paikat lievittävät tilannetta paikoissa, missä niitä kipeimmin tarvitaan.

Nuorisokerhoihin tulee päätoiminen työntekijä. Nuoret saavat kuitenkin itse suunnitella toiminnan. Kerhoissa tartutaan hanakasti päivän aiheisiin: muiden muassa huumeet, poliisi ja kirkko.

Valtakunnan maatalouskysymykset hajoittivat yhdeksänhenkisen perheen

Pientilan emännästä tuli talvisydämeksi baariapulainen. Kun kahdessa työpaikassa vähintään on yhtäaikaa, saattaa rahaa tulla puhtaaksi tuhat markkaa kuussa.

Mauno Saari

Valtakunnan maatalouskysymykset ovat hajoittaneet hallituksen ja eduskunnan.

Mutta pahempaakin on tapahtunut. Maatalouskysymykset ovat näet hajoittaneet Uuno Kämäräisen yhdeksänhenkisen perheen.

Isä hoitaa Ylä-Savon sydänmaalla lapsia ja lehmiä. Äiti matkusti Helsinkiin hankkimaan rahaa: hän käy kahdessa työpaikassa yhtäaikaa ja nukkuu muutaman tunnin yössä lauta-aidalla ympäröidyssä yhteisasuntolassa. Edellisenä talvena työpaikkoja oli kolme.

Irja Kämäräinen, 43, teki ratkaisunsa jo viime talvena. Elämä Kiuruveden Löytölässä oli niukkaa. Maitotilin pennejä laskettiin Koskelan talossa tarkasti. Talvi oli kova.

Jonkun piti lähteä hakemaan rahaa, koska se ei yrityksistä huolimatta suostunut tulemaan Löytölään. Isännän täytyi jäädä hoitamaan tilaa. Äiti lähti.

Vanha talvitakki vei avioparin oikeuteen

Wien (Erkki Pennanen)

Onko aviomies velvollinen antamaan vaimolleen rahat uutta talvitakkia varten, jos edellinen on vähintään viisi vuotta vanha?

Sitä mieltä oli ainakin eräs wieniläinen kotirouva, joka haastoi miehensä oikeuteen talvitakin vuoksi. Samaa mieltä oli ensimmäinen tuomarikin.

Kuukausikaupalla oli kaksitoista vuotta naimisissa ollut wieniläisrouva vaatinut mieheltään rahaa uuteen talvitakkiin, koska hän ei omasta mielestään yksinkertaisesti iljennyt kulkea enää vanhoissa lumpuissaan. Aviomies oli kuitenkin sitä mieltä, että ne kelpasivat vielä vallan hyvin, eikä antanut rahaa uuteen takkiin.

Vihdoin tulistui aikansa nalkuttanut ja ilmeisesti miehensä kitsauteen perinpohjin kyllästynyt kotirouva niin, että hän päätti viedä vaatimuksensa oikeuteen. Se kuului: aviomiehen oli kahden vuorokauden kuluessa lyötävä pöytään 500 markkaa uuden takin ostamista varten. – –

Aviomies ja hänen puolustusasianajajansa eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä tuomioon ja valittivat siitä ylempään portaaseen. Eikä turhaan sillä vetoomustuomioistuin päätyikin toisenlaiseen ratkaisuun kuin piirituomioistuin ja hylkäsi aviovaimon kanteen.

Volvo hupiauto ja uudet japanilaiset esillä Kööpenhaminan autonäyttelyssä

Volvo Sommar kulkee B20-moottorillaan kovaa, kiihtyvyydeksi 0–100 km/t ilmoitetaan 13 sekuntia. Sommarin alusta on peräisin 142 - 144-sarjasta.

Kööpenhamina (Jukka Miettinen)

Tanska ajautuu vähitellen samanlaiseen mielettömään autojen merkkikirjavuuteen kuin Suomikin. Muualla Euroopassa melko tuntemattomat japanilaiset autot ovat vahvasti esillä Bella Centerin matalissa halleissa pidetyssä autonäyttelyssä.

Datsun esitteli uudet 160- ja 180-sarjansa, joita ei ole vielä Suomessa nähtykään. Toyotan osaston ylpeys oli lumivalkoinen Crown Station Wagon, kun taas Mazda turvautui menestykselliseen wankel-malliinsa RX 2:een.

Lada on tullut myös Tanskan markkinoille, mutta huomattavasti kalliimpana kuin Suomessa: tanskalaiset joutuvat maksamaan siitä 3 700 markkaa enemmän eli 15 000 markkaa.

Näyttelylle antoivat pirteän lisän monet erikoisautot joita myydään vähän, mutta jotka siitä huolimatta kiinnostavat. Hauskin oli epäilemättä neliskanttinen kesäkäyttöön tarkoitettu Volvo Sommar. Epäkäytännöllisestä, rumasta ja 25 000 markan arvoisesta hupiautosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden Joker-nimiseen firmaan.

Huipputurvallinen uusi ihmerengas paikkaa itse reiät

Lontoo (Erkki Arni)

Tavallinen keskipieni englantilainen henkilöauto löyhässä letkassa 50 metriä meistä edellä moottoritiellä jonkin matkaa Lontoosta. Mittari näytti tasaista sataakymmentä.

Yhtäkkiä edellä ajava heilahti. Vasemmasta takapyörästä pelmahti savua, hetkistä myöhemmin vanne veti pitkää kipinäjuovaa tienpinnasta ja pölyn seasta lenteli renkaanriekaleita. Auto laahautui vasemmalle ja pysähtyi suojakaistalle. Ohimennessämme näimme vilahdukselta neljät säikähdyksestä jähmettyneet, lakanankalpeat kasvot. – –

Toinen auto tällä kertaa nopealla radalla. Mittarissa kahdeksankymmentä, vaikka toinen eturengas on aivan lytyssä. Mutta auto menee vain, ottaa kaarteen kuin ei mitään, jatkaa matkaa eikä rengas sen paremmin lähde vanteelta kuin repeydykään. Huutaa vain viehkosti.

Tämä on Dunlopin uusi ihmerengas, joka jo nyt saa autoteollisuuden herrat änkyttämään innostuksesta, vaikka kehitystyö ei vielä ole täysin valmis. Parin kolmen vuoden työn tuloksena on kuitenkin saatu rengas, joka pysyy ajokelpoisena pitkän matkan, vaikka se olisi puhjennutkin. – –

Tätä ihmeainetta on renkaan sisässä kapseli. Jos puhkeama tapahtuu, aine reagoi usealla tavalla yhtä aikaa. Se tiivistää renkaaseen tulleen reiän, ellei tämä ole liian suuri — mutta renkaan puhkaisseen piikin pitääkin olla halkaisijaltaan yli kahdeksan millimetriä, ennen kuin aineen tiivistysteho loppuu kesken.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia