Granada oli liikaa Granadalle

Ford Granada nimikkomaakunnassa Espanjassa. Yleisölle uutuus esiteltiin Geneven näyttelyssä.

12.3. 2:00

Jukka Miettinen, Malaga, Espanja (HS)

Ford Granadan antama ensi-vaikutelma on erittäin miellyttävä.

Ohjauspyörän taakse istuuduttuaan tuntee olevansa heti kuin kotonaan: kaikki katkaisimet ovat käden ulottuvilla, istuma-asento on lepuuttava ja kokonaisuus miellyttävän myönteinen.

Englantilaisten ja saksalaisten yhteistyölle on pakko antaa tunnustus. Takapyörien erillisripustus, hammastanko-ohjaus ja monet harkitut yksityiskohdat ansaitsevat aplodeja.

Tutustumisajon aikana auto kerää lisää pisteitä suoralla ja tasaisella kestopäällystetiellä. Se menee äänettömästi, rauhallisesti ja mukavasti eteenpäin.

Mutta... – –

Ford haukkasi liian ison palasen viemällä autonsa vuoristoon ja kapeille ja mutkaisille teille.

Jos Granadasta pitäisi antaa pikatuomio ilman sen suurimpia harkintoja, niin voisi huoletta sanoa, että hyvä auto pilattiin täysin mahdottomalla ohjaustehostimilla ja vetelillä iskunvaimentimilla. – –

Jos auto olisi esitelty autobaanilla tai nelikaistaisella valtatiellä, niin siitä olisi tuskin ollut mitään pahaa sanottavana. Ohjaustehostin olisi saattanut osoittautua kuinka miellyttäväksi tahansa ja iskunvaimentimetkin mahdottoman mukaviksi.

Mutta ei kun ei, Granadan piti yrittää parhaansa vuoristojen serpentiineissä ja nyppyläisillä teillä. Lopputulos on sen mukainen.

Uusi hiljainen bussi

Geneve (HS)

Scania on esitellyt uuden hiljaisen kaupunkibussin CR 111 M, joka on äänettömämpi kuin monet henkilöautot. Tavallisiin kaupunkibusseihin verrattuna CR 111 M:n aiheuttama ulkopuolinen melu on noin puolet pienempi.

Alhaiseen melutasoon on päästy lähinnä moottoritilan tehokkaalla eristyksellä ja uudella jäähdytinjärjestelmällä.

Isokokoinen ja äänekäs dieselmoottori on sijoitettu bussin takaosaan äänieristettyyn tilaan. Lähes suljetussa kammiossa moottorin kehittämä lämpö voisi aiheuttaa tulipalon, joten jäähdytykseen on jouduttu kiinnittämään erityistä huomiota.

Pakosarja on vesijäähdytteinen ja pakoputki lämpöeristetty äänenvaimentimeen saakka. Erityinen tuuletin huolehtii moottoritilan ilmanvaihdosta äänieristettyjen kanavien kautta. – –

Scanian tutkimusosaston mukaan bussinkuljettajien ajotapa vaikuttaa tuntuvasti melun lisääntymiseen.

Jos kuljettajat vaihtaisivat hieman totuttua aikaisemmin suuremmalle vaihteelle eivätkä käyttäisi korkeimpia mahdollisia kierroslukuja, kaupunkimelu vähenisi huomattavasti.

Taalintehtaan suomalainen tulee pohjoisesta, asuu parakissa, lähtee Ruotsiin

Leena Saarinen

Kun mies ei saa pohjoisessa työtä, hänen ei ole pakko mennä Ruotsiin. Hän voi mennä Taalintehtaalle, till Dalsbruk.

He tulevat pohjoisen ja idän työttömyysalueilta asumaan parakkiin, ansaitsemaan viisi markkaa tunnissa, lukemaan Jallua, juomaan mellanöliä ja etsimään tyttöjä, joita ei ole.

Alpo Holappa, peti ja Jallu: ”Ei nämä kaksisia asuntoja oo.”

He asioivat kaupassa suomeksi, menevät samoille osastoille töihin, lähtevät aikanaan pois. ”Yhtä hyvin voisi mennä Ruotsiin”, he sanovat.

Jotkut jäävät, avioituvat ja ruotsalaistavat. Rupeavat harrastamaan veneilyä, rakentavat kesämökin saaristoon, panevat lapsensa ruotsalaiseen kouluun.

Taalintehtaalla ei ole vähän niitä ummikkoruotsalaisia, joiden nimi on Nieminen, Korhonen tai Laine. He ovat aikoinaan tulleet jäädäkseen. – –

Jos mies asuu Taalintehtaalla, hänen ei ole pakko mennä Ruotsiin. Hän voi mennä tehtaalle töihin.

He menevät samalle osastolle kuin isänsä, työskentelevät yletäkseen, oppiakseen, rakentaakseen taloja ja mennäkseen naimisiin.

He veneilevät, kalastavat, urheilevat, jäävät eläkkeelle, kaipaavat takaisin tehtaalle. Heidän elämänsä on tehtaan elämä.

Näin kävi Nils Qwarfordtin, jonka vallooniesi-isät tulivat Belgiasta Kustaa Vaasan terästehtaille tykkejä valamaan. Siitä lähtien on valettu polvesta polveen; viimeiset kolme polvea Suomessa.

Oulun pojat Taalintehtaalla

Tämä on vastatulleen suomenkielisen tehtaantyöntekijän seurustelutila Wärtsilän Taalintehtaan terästehtaan parakissa.

Pieni ruotsinkielinen tehdaspaikkakunta elää ruotsalaisen perinteensä vaalimisessa, tehtaan varjossa. Suomenkielinen on outo muuttolintu, joka harvoin on tullut jäädäkseen.

Näillä Oulun pojilla on harrastuksena oluenjuonti, palkkaa viitonen tunnissa. Taalintehtaalla on oltu kuukauden päivät, eikä jäämisestä ole tietoa.

Seurustelutila terästehtaan parakissa.

L. Onervan Seura

L. Onervan Seuran vuosikokousta Helsingissä sävytti kirjailija L. Onervan edellisenä päivänä tapahtunut kuolema.

Puheenjohtaja Selma Rantala piti muistopuheen, Kerttu Krohn lausui L. Onervan runon Hartaus ja Aapo Similä lauloi Heino Kasken L. Onervan sanoihin säveltämän Taas kaukaa laulavat lauluaan sekä samaten L. Onervan Lähdettyäs, jonka säveltäjä on Leevi Madetoja.

Tilaisuuteen saapui sähkösanomia.

Akateemiset naiset täyttävät 50 vuotta

Suomen akateemisten naisten liitto juhli lauantaina kunnioitettavaa 50-vuoden ikää.

Liittoon kuuluu hieman yli 2 000 akateemisen koulutuksen saanutta naista, joiden yhdyssiteenä liitto toimii.

Yhteyttä pidetään myös muiden maiden akateemisiin naisiin kansainvälisen liiton, International Federation of University Women, kautta.

Yhdistys on pyrkinyt tukemaan jäsentensä tieteellistä toimintaa stipendein.

Dior seuraa muotia

Otsikossa ei ole virhettä, tarkoitus on tosiaankin todeta, että Dior seuraa muotia. Ennenhän asia oli päinvastoin. Nyt ollaan jopa muotitalotasolla vapauduttu, hyväksytään useat eri linjat sopuisaan rinnakkaiseloon.

Tulee mieleen entisaikojen muotireportaasit: tänä keväänä kaulukset ovat joko suuria tai pieniä tai niitä ei ole ollenkaan.

Dior tekee vaatetta asiakkailleen ja sen huomaa. Tämän kevään kokoelma on hyvin ylellinen, naisellinen ja etäisen hienostunut. Siihen sisältyy vaatteita, joita on helppo kuvitella Windsorin herttuattaren, Monacon Gracen ja Jackie Onassiksen yllä.

Monet naiset asettavat vielä yhtäläisyysmerkit muodin ja Diorin välille. Ja mikäpä siinä, Diorin kevätlinjat ovat hyvinkin klassisia. Ei niiden seuraaja pahasti tieltä eksy. Eikä häntä ainakaan voi syyttää huonosta mausta.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia