Nahkurin nyrkki taltutti mestarin

Kalervo Hautasaari, 17, hymyilee, Jukka Lappalainen on hävinnyt.

26.3. 2:00

Kalervo Hautasaari, 17, järjesti Suomen nyrkkeilymestaruuskilpailujen avausiltaan värin. Nivalalainen nahkatyöntekijä pudotti pelistä sarjan 51 kiloa mestaruuden puolustajan Jukka Lappalaisen yllättävällä 4–1 pistevoitollaan.

”Vai yllättävän, sellainen se ei ollut ainakaan minulle”, väitti Hautasaaren avustaja, tunnettu nuorten ohjaaja Matti Hernetkoski.

”Siinä on poika joka ei anna periksi.” Sen sai käytännössä kokea Lappalainen, joka yritti tehdä kolmannessa erässä pelin selväksi nuoren pitkätukan kanssa.

Oululainen pisti heti erän alusta pellit auki – ja sai silmilleen löylyä samalla mitalla pikatykin lailla iskeneeltä Hautasaarelta.

Molemmat väsyivät, mutta uupuneenakin sai Hautasaari nyrkkeilytyyliinsä nähden yllättävän puhtaat iskut ja sarjat liikkeelle.

Kahden erän (ensimmäinen Lappalaisen, toinen Hautasaaren) tasapeli kääntyi yllättäjän nimiin.

Kulisseja ei tarvita

Suomalaisten pelihimon mainonnallisia ilmentymiä eivät Porvoon kaupungin oppaat halua näyttää turisteille. Heidän mielestään on vähintään turvauduttava ”Potemkinin kulisseihin” ja johdettava matkailijat toiselle tielle, elleivät bingomainokset lähde. Julkisivujen tarkastuksenkin mielestä jotain ”kai täytyy tehdä”.

Porvoolaisten matkaoppaiden harmin aihe on ymmärrettävä. Sitä ei kuitenkaan ole heidän ajatuksensa ”skandaalin” välttämisestä turistireittiä muuttamalla.

Meillä täytyy olla varaa näyttää turisteille myös suomalaista arkipäivän todellisuutta, vaikka makumme ja kulttuuriystävällisyytemmekin näin joutuisi huonoon valoon.

Porvoon vanhan kaupungin arvot kestävät kyllä mainosten aiheuttaman häiriön. Niin on tehtävä myös oppaiden, jos he eivät mainoksille mitään voi. Heidän on syytä muistaa vanha itämainen sananlasku: ”Kun kenkäni puristaa, mitä minua silloin auttaa, jos maailma on avara?”

Kuopiossa veikataan

Kuopiolaiset ovat veikkaushulluja ja Lottotytölle riitti kyselijöitä viikolla pidetyssä kampanjassa.

Kuopio on maamme veikkaushaluisin kaupunki. Sen osoitti pelkästään se suosio mikä lottotytöllä Hilkka Kotamäellä oli viikolla kyseisessä paikassa.

Heti tulohetkestä kilpailtiin siitä kuka tunnistaa Hilkan ilman peruukkia ja muita tykötarpeita. Helke Romppanen oli se tarkkasilmäinen ja hänet sittemmin palkittiinkin.

Lottotyttö jakoi tuhatpäiselle joukolle vihjeitä tulevista onnennumeroista.

– Itse olen tehnyt sen huomion, että loppupuolen numerot ovat yleisempiä vai oliko se sitten päinvastoin.

Tarmio takaisin

Ns. Vilkunan lista voitti WSOY:n uuden hallintoneuvoston vaalissa. Akateemikko Vilkunan perjantai-illan kokouksessa esittämän ehdokasasettelun takana olivat ns. sitoutumattomat kulttuurijärjestöt.

WSOY:n uuden hallintoneuvoston jäsenet ovat prof. Tuomas Anhava, vt. prof. Elina Haavio-Mannila, fil. tri Yrjö A. Jäntti, hallintoneuvos Lassi Kilpi, prof. Erkki Kivinen, kansleri Tauno Nurmela, prof. Jouko Paakkanen, pääjohtaja Esko Rekola ja akateemikko Mika Waltari. – –

Mikäli uusi hallintoneuvosto tarjoaa minulle pääjohtajan paikkaa, tehtäväni muodostuu äärimmäisen vaikeaksi. Tapahtuneen jälkeen harteillani on onnistumisen pakko, Hannu Tarmio sanoi.

Anita Välkki laulaa Kansallisoopperassa

Anita Välkki

Anita Välkki vierailee Kansallisoopperassa muutaman vuoden tauon jälkeen toisena pääsiäispäivänä, jolloin hän laulaa Elisabethin osan Wagnerin oopperassa Tannhäuser.

Kuusikymmenluvun alkupuolella Metropolitaniin, Bayreuthiin, Covent Gardeniin, Wienin valtionoopperaan ja moniin muihin maailman merkittävimpiin oopperoihin kiinnityksiä saaneelle dramaattiselle sopraanolle ei viime vuosina ole tarjottu tilaisuutta esiintymiseen oopperassamme.

Laulajatarta onkin nykyisin kuultu maaseutukiertueitten ohella vain tamperelaisissa ja helsinkiläisissä ravintoloissa, Mukkulan yöhipoissa, television pesuainemainoksissa jne.

Viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Taiteen vuoksi laulajatar on kertoillut niistä henkilökohtaisista erimielisyyksistä, joitten vuoksi häneltä on evättiin pääsy Kansallisoopperaan, mutta ei kerro niistä syistä, jotka johtivat laskuun hänen kansainvälisellä urallaan.

Anita Välkin urasta ja hänen vaikeuksistaan Kansallisoopperan kanssa on valmistunut myös filmi, joka nähdään MTV:n ohjelmistossa toukokuussa.

Anita Välkki on taiteilijanuransa ohella osoittanut myös kiinnostusta politiikkaan. Viime vaaleissa hän oli kokoomuksen ehdokkaana tulematta kuitenkaan valituksi eduskuntaan.

Satumainen liina

Eräältä pohjoisirlantilaiselta yhtiöltä tilattiin joku aika sitten maailman tiettävästi suurin damastinen pöytäliina – kooltaan 55 m x 10 m. Tilaus tehtiin ehdolla, että työssä ei ole yhtään ainutta saumaa tai virhettä – melkoinen vaatimus langan ohuutta ja liinaan kudottavia taidokkaita vaakunoita ja kuvioita ajatellen.

Liinan oli tilannut Thaimaan kuningas suuria juhlatilaisuuksia varten. Lisäksi tilaukseen kuului pienempi pöytäliina kuningattarelle ja tuhat pellavaista ruokaliinaa, kooltaan 50 cm x 50 cm ja varustetut kuninkaan tai kuningattaren vaakunalla.

Pohjoisirlantilainen yhtiö valmisti neljässä kuukaudessa työn, jota se luonnehti tähän asti suurimmaksi ja vaikeimmaksi tilauksekseen.

Päätoimittajan ero protestina prostituutiolle

Göteborgs-Tidningen -lehden päätoimittaja Tore Winqvist ilmoitti eroavansa vastalauseeksi lisääntyvälle prostituutiolle, joka ilmenee lehtien palstoja täyttävinä ”poseerausilmoituksina”.

GT:ssä julkaistussa lausunnossaan Winqvist selvitteli eroamisensa taustaa. Hänen mielestään niin lehdistö kuin koko yhteiskuntakin on täysin lamaannuksissa entistä avoimemman prostituution edessä. Hän vastustaa juuri tällaista passiivisuutta.

Winqvist mainitsee erityisesti ”poseeraus- ja seksiklubi-ilmoitukset”, joita hänen mielestään valitettavasti julkaistaan paljon myös GT:ssä.

”Tosiasiassa näiden ilmoitusten takana harjoitetaan silkkaa prostituutiota, johon usein liittyy vielä paritusta ja kaiken kaikkiaan vakavia seurauksia juuri tällaiseen asemaan ajautuneille naisille.”

”Poseerausilmoitukset” ovat lisääntyneet huomattavasti GT:ssä sen jälkeen, kun Göteborgin toisen valtalehden Göteborgs-Postenin päätoimittaja Lars Hjörne kielsi sellaisten julkaisemisen lehdessään pari vuotta sitten.

Winqvist, joka tuli GT:n päätoimittajaksi 1969, sanoi ottaneensa pornoilmoitusten rajoittamisen esiin lehtensä johdon kanssa eikä tämä ollut suhtautunut asiaan torjuvasti. Ilmoituskielien tehon vesittäisi kuitenkin se, että ”poseeraajat” siirtyisivät heti mainostamaan palvelujaan johonkin toiseen lehteen.

Radioasemat saivat lisää armonaikaa

Washington (Reuter)

Euroopassa toimivien Yhdysvaltain rahoittamien radioasemien Radio Free Europen ja Radio Libertyn lähetykset jatkuvat ainakin kesäkuun loppuun saakka sen jälkeen kun Yhdysvaltain senaatti perjantaina hyväksyi rahoittamista koskevan lakiehdotuksen. Laki vaatii vielä presidentti Nixonin allekirjoituksen.

Edustajainhuone hyväksyi lakiehdotuksen jo keskiviikkona. Senaattori William Fulbright on syyttänyt näitä Münchenissä toimivia radioasemia kylmän sodan jäänteiksi.

Radioasemien määrärahat ovat olleet jäädytettyinä viime marraskuusta lähtien, eikä niiden tulevaisuus ole vieläkään selvä kesäkuun jälkeen.

Säälimätön ennakkoverotus nujertaa yritykset alkuunsa

Entinen pienyrittäjä Lauri Mustonen tekee kirjaa yrittäjän valkeuksista Suomessa. Hänellä on kokemusta.

Rauni Väinämö

Lähes viisisataa yritystä on tehnyt konkurssin Kuopion läänissä neljän viime vuoden aikana.

Yksi näistä kuului traktoriurakoitsija Lauri Mustoselle. Hän sanoo olevansa verotuksen ja byrokratian uhri. Yksi kymmenistätuhansista yrittäjistä, jotka yhteiskunta tyrmää heti alkuun. Joita kehitysapurahasto ei auta.

Kaikki eivät ole samaa mieltä.

Lauri Mustonen on kuitenkin voittanut yhden erän taistelussaan. Ulosotto on tehty lain vastaisesti. Näin toteaa eduskunnan oikeusasiamies.

Tapaus Lauri Mustonen ei pääty tähän. Tulossa on kirja aiheesta Mitä on olla kehitysalueen yrittäjänä Suomessa. – –

Kuopion läänin ennakkoperinnän verotarkastajan Jorma Huttusen mukaan yksi pienyrittäjien suurimmista vaikeuksista on, että hän ei osaa puutteellisen koulutuksensa takia hoitaa paperisotaansa. Verot ja työntekijöitten sosiaaliturvamaksut sekä muut sosiaaliset kulut muodostavat 2/5 yrityksen menoista ja ovat edesauttamassa yrityksen nurinmenoa.

”Verorasitus on ankara, sitä ei voi kiistää. Siinä mielessä väite valtion syyllisyydestä yritysten kaatumiseen pitää paikkansa, että vero- ym. saatavia ei valtiolla uusita kuin esimerkiksi vekseliä pankissa”, Huttunen sanoi.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia