Helsingin johdinautot katoavat tai täyttävät koko keskustan

Helsingin ainoaa johdinautolinjaa 14 uhkaa täydellinen romuttaminen jos uutta kalustoa ei saada. Samalla se tietäisi johdinautoaikakauden päättymistä Helsingissä. Kaupunki ottaa periaatteellisen kannan asiaan lähiaikoina. Parhaimmassa tapauksessa johdinautoliikenne laajennetaan koskemaan myös muita keskustalinjoja.

23.3. 2:00

Helsingin johdinautojen kohtalo ratkeaa lopullisesti syksyyn mennessä. Kaupungista saattavat kadota linjan 14 äänettömät ”vanhat veteraanit” ja tilalle tulisivat dieselbussit.

Jos johdinautoliikennettä päätetään jatkaa, laajennetaan se suunnitelmien mukaan koskemaan myös muita keskustalinjoja kuten linjoja 17 ja 18 sekä 55. Tällöin tarvitaan uusia autoja 60–70 kappaletta.

Liikennelaitoksen ainoa johdinautolinja 14 on erittäin suuria matkustajamääriä kuljettava linja.

Metron valmistuttua voidaan odottaa matkustajamäärien entisestään nousevan.

Nykyinen johdinautokalusto on kuitenkin jo niin loppuunajettua, että ilman perusteellisia korjauksia johdinautot joudutaan poistamaan käytöstä jo syksyllä.

Oppilaiden tupakointi koulujen ratkaisuun

Uudenmaan läänin kouluosasto pyysi viime syksynä kouluhallitukselta lupaa kokeilla tupakoinnin rajoitettua sallimista muutamissa kansalaiskouluissa ja joittenkin keskikoulujen ylimmillä luokilla.

Vastausta ei ole vielä tullut eikä tulekaan, sillä kuukauden aikana on tulossa koulujärjestyksestä uusi esitys, jonka mukaan ratkaisuvalta jätetään koulujen ratkaistavaksi opetusministeriön ja kouluhallituksen määräämissä rajoissa. – –

Koulutoimentarkastaja Viljo Kitula Uudenmaan lääninhallituksen kouluosastosta sanoo, että ”nykyinen suhtautuminen koululaisten tupakointiin on kaksinaismoraaliin vivahtavaa julkisivun kaunistelua ja tosiasioiden salailua.”

Kokeilun piiriin kuuluvat lapset olisivat 13–15-vuotiaita. Kitulan mukaan monilla koululaisilla on jo vanhempien lupa tupakointiin, mutta samaa ei kuitenkaan voida sallia kouluissa.

Laiva suosituin matkustustapa

Yli puolet Suomen ja ulkomaiden välisestä matkustajaliikenteestä tapahtui viime vuoden aikana laivoilla.

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vuonna 1971 Suomeen saapui 3 691 696 matkustajaa proomua ja Suomesta lähti 33 271 matkustajaa vähemmän.

Suurin teräsrunkoinen nousee

Suomen suurin teräsrunkoinen rakennus kohoaa parhaillaan Inkooseen.

Pääasiassa pohjoissuomalaisin voimin rakennettava Imatran Voima Oy:n höyryvoimala alkaa tuottaa sähköä ensi vuonna syksyllä.

Ympäristön näkyvimmäksi osaksi tulee 150-metrinen piippu, jonka pohjustustyöt ovat jo käynnissä. Rakennelman arvellaan valmistuvan juhannukseksi.

Inkoon voimalan rakentamisessa käytetään Suomessa ensimmäisen kerran suuria teräsrakenteita. Yli 60 metrin korkeuteen kiinnitettiin 17 tonnin teräspalkki, jonka nostaminen tuotti vaikeuksia.

Yli kuudenkymmenen metrin korkuisen voimalarakennuksen valmistuttua aletaan heti toisen rakentaminen.

Suurvoimala käyttää öljyä tai hiiltä tai molempia yhtä aikaa. Kivihiiltä varten alueelle on jo louhittu noin yhdeksän hehtaarin kenttä.

Maailman suurin laiva rakenteille

Tokio (AP—DJ)

Japanilainen IHI:n (Ishikawajima Harima Heavy Industries) telakka aloittaa tähän asti maailman suurimman laivan rakentamisen.

Alus on 477 000 dwtonnin kantoinen säiliölaiva, joka valmistuu vuoden 1973 alkupuolella. Tilaaja on englantilainen Globtik Tankers, jolle vuotta myöhemmin sama telakka luovuttaa sisaraluksen.

Kolmannen saman kokoisen aluksen on tilannut japanilainen Tokyo Tankers. Alus valmistuu syksyllä 1975.

Kaikki kolme alusta tulevat Tokyo Tankersin käyttöön. Ne kuljettavat raakaöljyä Lähi-idästä Japaniin.

Alusten suurin pituus on 371 metriä, leveys 62 ja syväys 28 metriä. Niitten nopeus on 15 solmua eli suurten säiliölaivojen ehkä tavallisin nopeus. Turbiinikoneet kehittävät 45000 hevosvoimaa.

Ensimmäisen suursäiliölaivan hinnaksi on mainittu 49,6 miljoonaa dollaria (noin 2 miljardia markkaa) eli noin 104 dollaria dwtonnia kohti.

Tikkurilan torille 16-kerroksinen torni

Vantaan kauppalan hallintokeskuksen tunnukseksi rakennutaan Tikkurilan kaavarunkoehdotuksen mukaan 15–16 kerroksinen tornitalo.

Rakennus kuuluu alueen virastotalosarjaan kauppalantalon kolmantena osana.

Mikäli keskuksen rakentaminen toteutetaan kaavarunkoehdotuksen puitteissa, Tikkurilan hallinnollisen keskuksen kasvoja kaunistetaan uusin rakennuksin: virastotaloja, terveysasema, kirjasto, vapaa-ajantalo, tavaratalo, asuntoja, jne – kaikki ennen seuraavan vuosikymmenen alkua.

Ruotsalainen turvallisuusauto

Göteborg (Jukka Miettinen)

Volvo on esitellyt turvallisuusauton, johon on asennettu lähes kaikki nykytekniikan keksimät suojavarusteet.

Yksi merkittävimmistä on lukkiutumaton jarrujärjestelmä, joka lisää ratkaisevasti auton aktiivista turvallisuutta Pohjolan vaikeissa ajo-oloissa.

Auton moottori painuu nokkakolarissa lattian alle eikä matkustamoon.

Volvon turvallisuusauto eli VESC (Volvo's Experimental Safety Car) on vielä prototyyppiasteella. Sarjavalmistus edellyttäisi vielä kolmen vuoden suunnittelutyöt.

Terveyskauppoja ryhdytään valvomaan

Lääkintöhallitus suunnittelee järjestelmällistä etukäteisvalvontaa terveyskauppojen tuotteille ja mainonnalle. Päätökseen vaikutti mm. tapa, jolla on mainostettu Minalka-mineraalitabletteja.

Tablettien mainostettiin parantavan sairauksia, vaikka ne sisältävät pääasiassa kalkkia.

Lääkintöhallitus on ollut yhteydessä Suomen terveysravintokauppiaiden liittoon. Liitto tiedostaa ongelman ja on samaa mieltä siitä, että yleisen edun ja myös maahantuojien ja kauppiaiden edun nimissä systemaattinen valvonta on saatava aikaan, kertoo tarkastaja Reijo Salonen.

”Velvollisuutemme on valvoa, etteivät terveyskaupat myy apteekkitavaraa, siis lääkkeellisiä tuotteita, eivätkä mainosta tuotteitaan sairauksiin sopivina.” – –

Suomessa uusien Minalka-kivennäistablettien suosio kasvoi etenkin sen jälkeen, kun eräs aikakauslehti antoi ymmärtää niiden vaikuttavan yli 10 sairauteen ja vaivaan.

Maahantuoja painatti lisäksi runsaasti lehtisiä mainostamaan näitä tanskalaisia tabletteja. Erään lehtisen mukaan tabletit vaikuttaisivat kahteen nimeltä mainittuun sairauteen.

Tanskassa ja Ruotsissa Minalka-tabletteja myydään yli miljoona päivässä. Suomessa pussillinen maksaa 17,50 mk, jolloin yhden tabletin hinnaksi tulee 20 penniä.

Lääkintöhallitus tutki tabletit ja totesi niiden sisältävän pääasiassa kalkkia. Ne sisältävät myös pieniä määriä kivennäisaineita, mutta asiantuntijoiden mukaan tabletit eivät vaikuta terveydentilaan.

Apteekeista saa viisi kertaa halvempia kalkkitabletteja.

Perhosmoraalia kyyhkysen äänin

Sole Uexküll

Leonard Gerschen Vapaa kuin perhonen -komedian loppumetreillä pistäytyy näyttämöllä muuan ohjaaja off-Broadwayltä, kovaotteinen heppu jolla on tekeillä hitti nakunäyttelijöiden ja rumien sanojen voimalla.

Gersche itse ei kuulu moiseen seuraan, hän on kirjoittanut itsellään Broadwayllä vanhojen taattujen pelisääntöjen mukaan siististi menestyneen viihdekomedian. – –

Intimiteatterin perhoskomedian vierailijat Pirkko Mannola ja Pertti Melasniemi sekä Aimo Tepponen.

Ja hänen positiivisiin pisteisiinsä kuuluu myös, ettei hän puhu sokean puolesta sietämättömän siirappisesti, vaan onnistuu hurttia huumoria viljellessään tavoittamaan myös kohdalleen osuvia itseironisoinnin ja huolehtijoiden ja hosujien ironisoinnin sävyjä.

Tommi Rinteen ohjaamassa Intimiteatterin esityksessä, jonka molempiin päärooleihin on kutsuttu vierailijat, nämä sävyt epäilemättä vielä tekstistä paranevat Pertti Melasniemen terveellä asiallisuuden, kohtuuden ja huumorin tajulla mitoitetun suorituksen ansiosta.

Häntä on hauska nähdä vaihteeksi teatterissa, eritoten on hauska kuulla luonnollista normaalipuhetta, joka ei tarvitse teatterisävyjä ollakseen ilmehikästä.

Pirkko Mannolahan taas on nätti kuin mikä eli off-Broadwayn miehen sanoin namu, ja näyttelijänäkin hän on kehittynyt.

Jopi sai oman monologin

Jopi Rinteelle on pitkään etsitty monologia yhden miehen teatteria varten, mutta turhaan.

Etsijöiden joukossa oli myös Kansallisteatterin ohjaaja-assistentti Raimo Meltti, jolla on ansioita myös dramaturgin työssä.

Kun sopivaa ei Jopille löytynyt, päätti Meltti, yleisesti tunnettu Melana, itse ryhtyä kirjoitustöihin. Näin syntyi yhden miehen teatterimonologi ”Elämäni kiitoradat”, jonka ensi-ilta on lauantaina pienellä näyttämöllä.

”Elämäni kiitoradoissa” Jopi esittää miestä, joka muistelee kaikkia neljää – näyttelijän, lääkärin, tv-kirjailijan ja poliitikon – ammattiaan.

Mela on muuten jo aikaisemminkin tunnettu nasevista teksteistään. Ällitälli on niistä parhaita esimerkkejä.

Eräät arvostelevaiset väittävät Ällitällin tason viime aikoina kuitenkin laskeneen. Yhtenä syynä lienee se, että Ällitälli-tähti Heikki Kinnunen on joutunut ylivoimaisesti kasvavan suosion kohteeksi kotikaupungissaan Turussa.

Kuuleman mukaan Kinnunen ehtii nykyään vain käväistä Helsingissä Ällitällin purkituksessa eli lukee tekstit ilman harjoituksia ennen kuin painuu kiireen vilkkaa takaisin Suomen Turkuun. Se on kai sitä kuuluisuuden kirousta.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia