Rikkaat nukkuvat Sveitsissä

Risto Helin pitää ranskalaisia kauneudenhoitotuotteita edistyksellisinä. – En aio perustaa salonkia, pidän mieluiten työmaana koko Suomea, hän sanoo.

25.3. 2:00

– Mitä rikkaampi ihminen on sitä enemmän hän pelkää vanhenemista, kertoi maailmanmatkaaja visagisti Risto Helin.

Saatanallisia keinoja keksitään, harmaat hiukset värjätään juurista mustaksi. Näin saadaan se vaikutelma, että akkapahalla olisi musta harmaaksi värjätty letti.

– Nukkuminen Sveitsissä on suosittua kertoo maailman kauneimpia naisia hoidellut Risto.

Meripiikkiäinen on kauneudenhoitolan uusinta huutoa.

Miten syvälle ihminen voi mennäkään. – –

Anu Pentik on pieni ja vaalea. hänen pajassaan työskentelee myös keraamikko Marjut Maarni.

Toisenlaistakin atmosfääriä löytyy taiteen maailmasta.

Arkkitehti Heikki Sysimetsän toimistossa Bulevardilla oli posiolaiseksi muuttunut Anu Pentik, nahkapitsin keksijä ja Lapin työllistäjistä nuorimpia.

– Rouvat Liisa Sysimetsä ja Annikki Saarikivi löysivät minut maaherra Martti Miettusen välityksellä, juttelee terveen ja reippaan näköinen Anu, rehtorin rouva. He lupasivat järjestää jotain Helsinkiin ja nyt minä olen täällä.

Kun katselee Pentik-tavaroita on myönnettävä että niilläkin rouvilla, jotka usein esiintyvät seurapiiripalstoilla, voi olla silmää raikkaalle kauneudelle.

Viina vapautuu vanhainkodeissa

Alkoholin käyttö tulee vapaammaksi vanhainkodeissa. Sosiaalihallituksessa on valmisteilla uudet ohjesääntömallit kunnalliskoteja ja kunnallisia vanhainkoteja varten.

Niistä tultaneen jättämään pois alkoholinkäyttöä koskeva säännös, jolloin ohjeiden antaminen jäisi laitoksen ylläpitäjän tehtäväksi, sanoi toinen sosiaaliministeri Ahti Fredriksson eduskunnan kyselytunnilla perjantaina.

Tätä ennen oli Olavi Ronkainen (krist) tiedustellut vanhainkotien oluttarjoilusta, mistä hän ei pidä.

Nykyisin voimassa olevan kunnalliskotien malliohjesäännön 22. pykälässä mm. todetaan ettei hoidettava saa ”tuoda eikä vastaanottaa väkijuomia eikä muita johtokunnan sopimattomaksi katsomia aineita”.

”Käytännössä näin jyrkkä määräys ei ole osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, koska laitokseen siirtymisen yhteydessä henkilöiltä ei ole aiheellista kieltää sellaisia perusoikeuksia, jotka eivät ole ristiriidassa hänen tarvitsemansa hoidon kanssa”, ministeri Fredriksson sanoi.

Lontoo ottaa Ulsterin suoraan hallintoonsa

Lontoo (Erkki Arni)

Englannin hallitus ottaa vallankäytön Pohjois-Irlannissa itselleen. Sikäläinen hallitus ja parlamentti syrjäytetään vuodeksi.

Käytännölliseksi vallanpitäjäksi Ulsterissa tulee Englannin hallitukseen nimitettävä Pohjois-Irlannin asiain ministeri. Heti hänen astuttuaan tehtäväänsä Pohjois-Irlannin hallitus eroaa, koska se ei hyväksy Lontoon laatimaa nippuratkaisua.

Vastalause Englannin suoralle hallinnolle: Belfastin telakkatyöläiset marssilla.

Paketin pääkohdat: Englannin hallitus ottaa itselleen hallitusvastuun Ulsterissa. Sen parlamentti Stormont hajoitetaan vuodeksi, mutta sitä ei lakkauteta. Terroristeiksi epäiltyjä aletaan asteittain vapauttaa eristysleireiltä, mikäli tällä ei vaaranneta turvallisuutta.

Ulsterissa pidetään ajoittain kansanäänestyksiä, jotta selvitetään väestön suhtautuminen Ulsterin ja Irlannin tasavallan välisen rajan jatkuvaan olemassaoloon.

Hyvä keksintö

Kysymys fluorin käytöstä hammasmädän torjumisessa on eräänlainen uskonkappale. Vaikka sekä lukuisat tutkimukset että käytännön kokemukset niin meillä kuin muuallakin puhuvat fluorin puolesta, sen sekoittamista juomaveteen vastustetaan silti kiihkeästi.

Vastarinnan kiihkeyttä ei ole lainkaan vähentänyt tieto, jonka mukaan juomavedessä on yleensä aina jonkin verran fluoria.

Onkin hyvä, että kauppoihin on tulossa fluorattua maitoa. Nyt jokainen voi hoitaa hampaitaan ”omalla uskollaan”: joko käyttää fluorimaitoa tai olla käyttämättä.

Fluorattu maito on fluorattua vesijohtovettä kätevämpi keksintö myös sikäli, että sitä voidaan toimittaa sellaisillekin alueille, joilla ei ole lainkaan vesijohtoja.

Valtiollisesta bordellista eduskuntakysely

Valtion bordelleja sekä nais- ja miesasiakkaita varten kaivataan Suomeen.

Kansanedustaja Aili Laitinen (lib) jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle perjantaina. Hallituksella on kuukausi aikaa vasta siihen.

Prostituutio on Suomessa yleisempää kuin luullaankaan, Aili Laitinen kertoo. Hän kysyy, ”mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä prostituution leviämisen ehkäisemiseksi ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin valtion bordellijärjestelmän luomiseksi.”

Valtion bordellijärjestelmä palvelisi Laitisen mielestä sekä naisia että miehiä terveydellisesti suojatuissa olosuhteissa.

Prostituutio-ongelma on muodostunut erityisen vakavaksi suurissa kaupungeissa ja satamakaupungeissa.

Jorma Panula eroaa kaupunginorkesterista

Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestari Jorma Panula lähetti torstaina lehdistölle kirjeen, jossa hän ilmoitti jättävänsä virkansa orkesterin kapellimestarina.

Panula uusi viime keväänä sopimuksensa vuodeksi, ja se päättyy toukokuun lopussa. Panulan eron takana ovat erimielisyydet eräiden orkesterin jäsenten kanssa.

Hänen seuraajaehdokkaanaan on väläytelty Radion Sinfoniaorkesterin entistä ylikapellimestaria Paavo Berglundia.

Finlandia-talon akustiikka

Onko totta, että Finlandia-talo on akustisesti susi? Olin kuuntelemassa kansanpelimannien juhlakonserttia. Kaikki esitykset kuuluivat ainakin suuren salin oikeaan takaosaan hyvin vaikeasti aivan kuin seinän takaa.

Harmitti, kun kaunisääninen mieshenkilö lauloi hauskoja pohjalaisia kansanlauluja, joissa oli ilmeisesti hauskat sanat, ja vain etupenkkiläiset saivat niille nauraa. Me takapenkkiläiset näimme vain miehen liikkeistä, että hän lauloi. Vain jokin voimakkaampi jakso kuului meille asti.

Tunnelmaa laski myös esiintymislavan valaistus, joka oli melkein koko ajan hämärä. Valo kohdistettiin vain esiintyjiin, muu ympäristö oli haukotuttavan pimeä. Onko tämäkin jotain uutta kokeilua?

Vielä esimerkki akustiikasta: vaikeasti kuului myös avausnumeron monikymmenpäisen pelimannijoukon soitto. Selvästi kuului ainoastaan mikrofoniin luettu ohjelman esittely.

Aiotaanko tilanne jättää tällaiseksi? Onko mahdollista, että meillä ei ole konserttisalin akustiikan asiantuntijoita?

N u k a h t a n u t k u u n t e l i j a

Palttoo pesulaan autoilijan laskuun

Kevät on kuraista aikaa. Aina eivät autoilijat voi välttyä roiskuttamasta kuraa jalankulkijan tai pyöräilijän päälle, siksi suuria lammikolta kaduilla lainehtii lumien sulaessa.

Autoilijan on syytä pitää mielessä, että hän on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, toisin sanoen maksamaan vähintään pesulakulut.

Tieliikenneasetuksen 15. pykälän kolmas momentti kuuluu: ”Nopeutta on olosuhteiden mukaan siten vähennettävä, etteivät muut tiellä kulkevat tai sen läheisyydessä olevat joudu kohtuuttomasti alttiiksi lian tai soran roiskumiselle”.

Varmaankaan kukaan ei tahallaan halua aiheuttaa vahinkoa kenellekään. Kysymyksessä on useimmiten niin sanottu tuottamusvahinko.

Melander nurin WSOY:ssä

Pääjohtaja Hannu Tarmio (oik) sekä kansleri tauno Nurnela ennen WSOY:n yhtiökokouksen alkua M-klubissa. Ilmeet olivat tässä vaiheessa mietteliäät, sillä "jänttiläisten" voitto ei ollut vielä varma.

WSOY:n yhtiökokous päätti niukalla enemmistöllä perjantaina antaa epäluottamuslauseen professori Ilmari Melanderin johtamalle hallintoneuvostolle.

Epäluottamuslause-ehdotus voitti ainoastaan 446:lla äänellä. Osanotto kokoukseen oli erittäin runsasta sillä yhtiöllä on kaikkiaan 40 000 ja kokouksessa oli edustettuna 38 258 osaketta.

Ennen äänestystä keskusteltiin WSOY:n kriisiin johtaneesta Hannu Tarmion erottamisesta.

Professori Melander esitti perustelut potkujen antamiselle ja varatoimitusjohtaja Lauri Jäntin johtama oppositio eriävän mielipiteensä.

Puolustuspuheessaan Tarmio ei ilmaissut kantaansa palaako hän takaisin WSOY:n pääjohtajan virkaan jos Melanderin siipi häviää.

Auton paino paras autoveron peruste

Jukka Miettinen, Lahti (HS)

Valtakunnallisen seminaarin Ihminen ja auto ensimmäinen työpäivä osoittautui menestykselliseksi perjantaina Lahdessa.

Kolmekymmentä johtavaa asiantuntijaa alusti viidessä osaseminaarissa aiheita, joissa käsiteltiin mm. melua, saastetta, turvallisuutta, huoltamoiden puheluja, liikenneasiamiehen tarpeellisuutta ja julkisen liikenteen suunnittelua tulevaisuudessa.

Lauantaina pidettävässä yleiskeskustelussa pohditaan ihmisen ja auton yhteiselämää. Jalankulkijoita keskustelussa edustaa Enemmistö ry:stä pääsihteeri Ville Komsi.

Autoveron ja moottoriajoneuvoveron tulevaisuutta pohtiessaan vanhempi hallitussihteeri Seppo Mäkelä totesi, että paras veroperuste olisi auton paino.

”Tämä tosin aiheuttaisi sen että luovuttaisiin siitä kansainvälisesti hyväksytystä periaatteesta, että tullin yhteydessä kannettavat verot ja maksut suoritetaan tavaran arvon perusteella.”

Pyynikin hotellista kutsukilpailu

Tampere (HS)

Yhtyneet Ravintolat Oy julistaa kutsukilpailun Tampereelle Rosendahlin alueelle rakennettavan kongressihotellin suunnittelemiseksi. Kilpailuaika päättyy 30.9.

Kongressihotelli rakennetaan Tampereen kaupungilta vuokrattavalle n. 15 000 neliömetriä käsittävälle Pyynikin alueelle.

Hotellirakennuksen suunnittelun lisäksi on kilpailijoiden tehtävä ehdotus hotellitontin ympärillä olevien kaupungin ulkoilu- ja virkistysalueiden asemakaavajärjestelyiksi Tampereen kaupungin ohjeiden mukaan.

Perinteet velvoittavat 70-vuotiasta Jyryä

Käsikädessä työväen urheilun kanssa käynyt suurseura Helsingin Jyry viettää viikonvaihteessa 70-vuotisjuhliaan.

Jyry perustettiin vuonna 1902 ammatillisesti järjestäytyneitten urheilijoitten yhdyssiteeksi.

Myrskyisääkin on seuralla ollut. Se lakkautettiin vuosiksi 1930—1945.

Monesti on puhuttu urheilusta ja sen poliittisuudesta, TUL:sta ja sen poliittisuudesta. Koska Jyry antoi voimakkaimman panoksen TUL:n perustamiseen, yhdistetään myös Jyryn nimi poliittisuuteen.

Mitä tämä poliittisuus sitten Jyryssä tarkoittaa? Kysymykseen vastaa seuran nykyinen puheenjohtaja Tauno Salama, joka leipätöikseen palvelee urheilua Kansanurheilun Keskusliitossa.

”Urheilu ei ole arvo sinänsä. Se on hetken aikaa harraste, jota kukin voi harrastaa kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Kaiken takana pitäisi kuitenkin olla tieto siitä, että on yhteiskunnan jäsen, ja että voi vaikuttaa tähän yhteiskuntaan.

Asioihin voidaan vaikuttaa tietenkin sekä aktiivisesti että passiivisesti. Urheilussakin pitäisi ymmärtää vaikuttamisen mahdollisuus. Urheilu ei ole irti yhteiskunnasta. Se on samalla oikeus ja velvollisuus.

En jaksa kunnioittaa urheilijoita vain siksi, että he urheilevat. On olemassa muitakin arvoja.”

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia