Kahdeksan surmanluotia neliosaisena sarjana

Kahdeksan surmanluodin pääosissa esiintyvät Tarja-Tuulikki Tarsala ja Mikko Niskanen. Niskanen on myös ohjannut filmin.

29.3. 2:00

Vuonna 1969 kajahti Pihtiputaan talvessa kahdeksan laukausta. Humalainen mies, joka oli ajanut kotoa vaimonsa ja lapsensa, ampui pidättämään tulleita poliiseja. Neljä poliisia kuoli.

Televisiokauden odotetuin ja monella tavoin mittavin kotimainen elokuva ”Kahdeksan surmanluotia” kertoo erään totuuden, elokuvan tekijän Mikko Niskasen totuuden Pihtiputaan murhenäytelmästä.

Kahdeksan surmanluodin käsikirjoittaja ja ohjaaja Mikko Niskanen on itse kommentoinut elokuvaansa:

”Kuultuani tästä murheellisesta tapauksesta järkytyin monen muun tavoin, mutta tajusin, että sen taakse kätkeytyi muutakin kuin laukaukset. Olin tietoinen siitä traagisuudesta, mikä maaseutua odottaa kaikkine peltojen paketoimisineen.”

Televisioteatterin tuottama ”Kahdeksan surmanluotia” on kuvattu pääosin Pihtiputaan naapuripitäjässä, Konginkankaalla.

– –

Pääosaa esittävän Mikko Niskasen ohella surmanluodeissa näyttelevät Tarja-Tuulikki Tarsala, Paavo Pentikäinen sekä suuri joukko harrastelijoita.

Mulkoilua ja törmäilyä

Jukka Kajava

Keskinäisen kehun kerho eli Mainos-tv:n ammattikoomikot kokoontuivat maanantain Hanski-ohjelmaan antamaan tunnustusta toisilleen, ehkä muualta tulevan arvostuksen puutteessa.

Paikalla oli tietenkin itse Hanski, joka oli jälleen kertakaikkisen repäisevä ja pukeutui siivoojantakkiin. Taiteilijan ohjelmistoon sisältyi muutakin ratkiriemukasta, muun muassa mulkoilua, irvistelyä sekä törmäilyä.

Päähenkilön lisäksi oli paikalle kutsuttu Vesku-niminen viihdeveikko, joka on erikoistunut epileptiseltä vaikuttavaan kaatuilu-huumoriin. Eikä tämä Vesku pettänyt nytkään katsojien innokkaita odotuksia: uskokaa tai älkää, hän kaatui kerran studion lattialle. Se vasta hauskaa oli.

Illan kolmas tähtivieras oli tietenkin Spede, tämä entinen humoristi, joka nyttemmin on tyytynyt pelkkään ohjelmaoleiluun niin omissa kuin muittenkin tuotteissa. Ja miksi yrittääkään enempää. Mainos-tv:ssä hänen shownsa pyörivät vanhasta tottumuksesta pelkkinä oleiluohjelminakin.

Hanskissa Spede istui tuolilla, sanoi välillä jotain ja väänsi hieman naamaa. Kyllä sille kaikelle kelpasi jälleen nauraa.

Isorokko leviää: Hannover hälytystilaan

Länsi-Berliini (Veikko I. Pajunen)

Hannoverin terveysviranomaiset julistivat tiistaina yleisen hälytystilan sen jälkeen, kun kaupungin ihotautisairaalaan toimitetun jugoslavialaisen rakennustyöläisen oli todettu sairastavan isorokkoa.

– –

Jugoslaviassa oli maanantaihin mennessä havaittu kaikkiaan 75 isorokkotapausta, jotka tähän mennessä ovat aiheuttaneet seitsemän ihmisen kuoleman, ilmoitti maan sosiaaliministeriö tiistaina.

– –

Bangladeshissa riehuu isorokkoepidemia, joka on vaatinut arviolta tuhatkunta kuolonuhria, kerrottiin tiistaina Delhiin saapuneissa tiedoissa.

Daccan lääkintäviranomaisten kerrotaan sanoneen, ettei mihinkään tehokkaisiin toimiin taudin rajoittamiseksi voida ryhtyä, koska se on puhjennut laajoilla alueilla.

Alko odottaa ostoryntäystä

Helsingin viinakaupoissa näkyivät ensimmäiset hamstrausrynnäkön merkit. Bensowin talon myymälässä kävi tiistaina arviolta 5 000 asiakasta.

Ensimmäinen huhtikuuta tulevat korotetut hinnat voimaan.

Useat liikeyritykset ovat jo ostaneet ”halpaa” edustusviinaa varastoon aina joulukuun tarvetta varten.

Rajamäen viinatehtailla on kahden viikon ajan tehty vuorotyötä normaalin pääsiäiskysynnän ja hinnankorotuksen aikaansaaman odotetun hamstrausrynnäkön vuoksi.

Viinamyymälöissä odotetaan tänään todellista ostoryntäystä, koska myymälät ovat viimeistä päivää tässä kuussa auki.

Tänään on myös useiden ihmisten palkkapäivä, joka yleensä saa viinakauppojen myynnin normaalistikin nousemaan.

Bensowin talon alkoholimyymälästä kerrottiin, että asiakkaat ovat tehneet melko suuria kauppoja normaalipäiviin verrattuna.

Ostosten keskimääräinen hinta on ollut 40—50 markkaa.

Konjakki ja viski ovat tehneet hyvin kauppansa.

Myyjä Markku Ilvestie sai nostella myyntipöydälle tavallista suurempia lasteja. Eräiden liikeyritysten ”mattimyöhäiset” täydensivät vielä tiistaina edustusvarastojaan kymmenien pullojen määrällä.

Kaipainen ei syönyt hatullista voita

Terveysministeri Osmo Kaipainen ei joutunutkaan syömään hatullista voita, jonka hänelle tarjosi kansanedustaja Seppo Westerlund.

Hän väitti tiistaina Kaipaisen hävinneen joulukuussa 1970 lyödyn vedon. Kaipainen oli luvannut syödä voin, mikäli jääkaappimargariinin kulutus laskisi vuodessa 2,2 miljoonalla kilolla.

”Tarkistettuani asian totesin, että kulutus oli laskenut 1,8 miljoonaa kiloa, eikä Westerlundin väittämää 2,7 miljoonaa. Eipä silti, kyllä minun terveyteni olisi kestänyt parin voikilon syönnin. Nyt sen syövät ne ministeriön virkamiehet, jotka katsovat, ettei se haittaa heidän terveyttään”, Kaipainen kertoi.

Kaipainen ihmetteli kuitenkin, että hinnankorotus oli laskenut margariinin myyntiä.

”Olisi luullut, että Suomen kansa olisi ollut viisaampaa.”

Berliinin muuri aukesi keskiyöllä

Berliinin muuri aukesi länsiberliiniläisille keskiyöllä.

Kahden vuosikymmenen odotuksen jälkeen pääsivät nyt ensimmäiset länsiberliiniläiset muurin läpi vierailulle muuallekin Saksan demokraattiseen tasavaltaan DDR:ään kuin Itä-Berliiniin.

DDR:n pääkaupunkiin myönnettiin kulkulupia länsiberliiniläisille viimeksi vuonna 1966.

Heti muurin aukeamisen jälkeen lähti liikkeelle tuhansia yövirkkuja matkalaisia. Varsinainen tulva alkaa kuitenkin vasta keskiviikkoaamuna.

Puolen miljoonan länsiberliiniläisen odotetaan pääsiäisen aikana vierailevan DDR:ssä ja Itä-Berliinissä.

Kiukkuinen puhesarja saatteli valtalakia

Valtalaki läpäisi eduskunnan kolmannen ja lopullisen käsittelyn tiistaina kiukkuisen puhesarjan säestyksellä.

Äänestyksissä puhti oli jo lauhtunut. Numerot olivat selvät: 159 puolesta, 34 vastaan. Kiireellisyydestä ei edes äänestetty.

Keskustelun aikana tarjottiin valtalain seuraksi joukko ponsilauseita, joilla oli määrä antaa hallitukselle ohjeita lain käyttötavasta.

Kaikki kaatuivat äänestyksissä ja valtalaki hyväksyttiin perustuslakivaliokunnan sorvaamassa muodossa.

Sekä kokoomus että Skdl ovat olleet tyytymättömiä valtalakiin, joskin eri syistä. Eduskunnan käytävillä käytiin tiistaina viime hetken neuvottelut ennen ratkaisuäänestyksiä. Tilannetta punnitsivat mm. kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri (oik.) ja Skdl:n puheenjohtaja Ele Alenius (vas.).

Matkailuliitto ei pidä hyljesafaria suotavana

Kuopio (HS)

Suomen matkailuliitto otti 85-vuotisjuhlakokouksessaan Kuopiossa kantaa hylkeenpyyntisafarin järjestämiseen Kalajoella.

Matkailuliiton kannanottoa oli pyytänyt Euroopan hylkeensuojelukomitea.

Matkailuliiton hallituksen puheenjohtaja maaherra Urho Kiukas sanoi, että matkailuliitto ei ole missään tekemisissä hylkeenpyyntisafarin kanssa. Matkailuliitto ei pidä suotavana tämän järjestämistä.

”Matkailuliitto tulee määrittelemään kantansa myös kaikkiin muihin samantapaisiin metsästyksiin ja luonnonsuojelullisesti ristiriitaisiin matkailutapahtumiin”, Kiukas sanoi.

Elokuva lisäämään sienien tuntemusta

Sienien kulutus lisääntyy huimaa vauhtia korkean elintason maissa.

Sienien keräämisellä alkaa nykyisin olla jo kaupallistakin merkitystä.

Metsähallituksen metsäopetusosasto sekä Kansallis-Osake-Pankki ovat valmistaneet yhteistyössä ”Sieniretki”-lyhytelokuvan, jonka tarkoituksena on levittää sienituntemusta.

Metsiemme sienistä suurin osa mätänee kasvusijoilleen, vaikka poimimisesta kiinnostuneita on riittänyt kautta aikojen.

Pelkkä harrastelijamaisuus ei enää tälläkään alalla riitä.

Maatalousministeriön toimesta aloitettiin kolmisen vuotta sitten metsäsienineuvojien valmentaminen.

Toinen askel eteenpäin on lyhytvärielokuva ”Sieniretki”.

Sieniasioista ei ole liian aikaista puhua. Runsaan kuukauden kuluttua ilmestyvät metsäsienistämme ensimmäiset, korvasienet. Kuvan rouskuja voimme poimia vasta heinäkuussa.

Muotiterveiset Münchenistä

München (HS)

Tämän keväisen Münchenin 25. muotiviikon suomalaiset osallistujat ovat tyytyväisiä tuloksiin.

Yleisöä kävi näyttelypaikalla paljon ja se todella perehtyi kokoelmiin. Kauppojakin tehtiin jopa enemmän kuin viime vuotisella muotiviikolla. Todettiin myös, että suomalaisten kannattaa esittää tuotteensa yhteisessä hallissa.

Suomi ja suomalainen suunnittelu kiinnostavat selvästi. Maineemme persoonallisen linjan esittäjinä on jo tunnettu.

Suomalaisvalmistajien yhteinen muotiesitys keräsi sekä katsojia että valokuvaajia.

Pastellinsävyistä painettua flanellia on Sören Adzerin HKK:Ile suunnittelema liivihamonen, jossa on yhdistetty kahta klassista kuosia, raitaa ja pientä palloa.

Savitaipaleella yritetään yhä viestihiihdon ME:tä

Vielä 33 vuorokautta on Savitaipaleen kunnan asukkaiden jatkettava viestihiihtoaan, jos he aikovat rikkoa lajin maailmanennätyksen.

Tällä hetkellä se on Padasjoen hallussa 105 vuorokaudella.

Kahden ja puolen kuukauden taivalluksen aikana savitaipalelaisille on kertynyt yli 11 000 hiihtokilometriä. Niitä on ollut tuomassa toista tuhatta hiihtäjää.

Viestiin on osallistunut noin 50 seuraa, järjestöä ja liikettä.

Montrealin lentoasemalla on odottelevien matkustajien käytettävissä televisiovastaanottimia. Ne toimivat kolikoilla puoli tuntia kerrallaan. Katselu näyttää kiinnostavan vain miehiä. Valokuvaajan mukaan naisten aika kuluu lentoaseman naistenhuoneessa.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia