Alkon juhlajakelu: Konjakkia ja suklaata

Martti Savolainen sanoo, että kun viinaa näkee paljon joka päivä, se ei juuri työn jälkeen kiinnosta. Tällainen juhlapullo on asia erikseen. Karahvi on Helena Tynellin suunnittelema.

6.4. 2:00

Ei viina kaupaten lopu, vaan kuluttamalla.”

Kärsämäeltä muistiin merkityn totuuden maisteri Marjatta Jauhiainen Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta omisti 40-vuotiaalle Alkolle juhlapäivän kunniaksi.

Oy Ab itse muisti ensimmäistä kertaa olemassaolonsa aikana henkilökuntaansa täydellä viinakarahvilla.

Sisältö on kotimaassa pullotettua V.S.O.P.tä, asiakkaalle 59 markkaa kokopullo aprillin jälkeisissä 40-vuotishinnoissa.

Alkolle sisältö tuli halvemmaksi, koska voittoakin kertyy, vaikka Rovaniemen puolessa sanottiin: ”Viinan keittäjä, viinan kauppias ja kortin lyöjä ne ei rikastu koskaan.”

Juhlahumu ei mennyt Alkolle päähän, vaan se piti kiinni kulutusta rajoittavasta politiikastaan.

Firman alle 20-vuotiaille työntekijöille annettiin tyhjä karahvi asianomaisen työntekijän vanhenemista ja viisastumista odotellessa.

Lohdutukseksi konjakki-iän alittavia lahjottiin suklaarasialla.

Poliisit kiittivät ”Surmanluoteja”

Mikko Niskasen ”Kahdeksan surmanluotia” on paras suomalainen filmi, mitä on tehty, sanoo keskusrikospoliisin päällikkö Pentti Ylösjoki epäröimättä.

Ylösjoki kertoo poliisien seuranneen filmin televisiojaksoja kiinnostuneena ja keskustelleen filmistä paljon.

Myös keskiviikkoillan viimeistä jaksoa, missä neljä poliisia saa surmansa, poliisit seurasivat työpaikoillaankin mahdollisuuksien mukaan.

Helsingin keskuspoliisin tiloissa istui television ääressä parikymmentä miestä. He seurasivat filmiä vakavina ja mietteliäinä, ja poistuivat surmanluotien kajahdettua vaiteliaina jatkamaan työtään.

Helsingin keskuspoliisissa seurattiin Niskasen Kahdeksaa surmanluotia televisiosta vakavina ja mietteliäinä. Monet poliisit olivat jääneet työaikansa jälkeen tai tulleet sitä ennen nähdäkseen filmin.

Poliisineuvos Ylösjoen mukaan filmi vaikutti melkein dokumentilta, niin erinomaisesti se oli tehty.

Filmin ainoaksi viaksi hän näkee sen, että tapahtumat ovat vielä liian tuoreessa muistissa. Hän pelkää, että se yhdistetään liikaa todellisten surmanluotien ampujaan, joka vielä tällä hetkellä kärsii rikoksestaan rangaistusta.

"Filmi tuli liian aikaisin. Sen tapahtumat eivät ole vielä siinä mielessä historiaa, koska nämä ihmiset elävät vielä.”

Yya-sopimusta juhlittiin

Suomi uskoo, että lähitulevaisuudessa on saatavissa aikaan riittävä yhteisymmärrys, jotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin valmisteluissa voitaisiin siirtyä uuteen konkreettiseen vaiheeseen, sanoi ulkoministeri Kalevi Sorsa keskiviikkona puhuessaan Moskovassa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 24-vuotisjuhlassa.

Ulkoministeri Sorsa totesi 1948 allekirjoitetun yya-sopimuksen tarjoavan pohjan, jolla Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat kansainvälisen politiikan vaihteluista riippumattomia.

Hyvien ja luottamuksellisten naapuruussuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen merkitsee myös sitä, että Suomi voi pitää kansainvälisen asemansa kaiken laatuisen spekuloinnin yläpuolella.

Kuolemanrangaistus jakoi mielipiteet

Kysymys kuolemanrangaistuksen asemasta ja tarpeellisuudesta Suomen oloissa nostatti eduskunnassa keskiviikkona lyhyen riidanpuhurin, joka puhalsi Smp:n eduskuntaryhmän kahtia.

Osa puhui hallituksen esityksen ja kuolemanrangaistuksen täydellisen poistamisen puolesta, osa puolusti kuolemanrangaistuksen paikkaa laissa.

Hallituksen esityksessä — nyt oli eduskunnassa sen ensimmäinen käsittely — perustellaan kuolemanrangaistuksen poistamista kokonaan rangaistusjärjestelmästämme mm. sillä, että jos siinä tapahtuu erehdys, ei minkäänlainen hyvitys enää auta ja sillä, ettei kuolemanrangaistuksella ole todettu varmuudella olevan ennaltaehkäisevää vaikutusta rikollisiin.

Rahapeleihin kului 900 mmk

Keskiarvosuomalainen käytti rahapeleihin 178 markkaa viime vuonna.

Suosituimpia olivat raha-automaatit eli pajatsot, joihin työnnettiin 600 miljoonan arvosta kolikkoja.

Suomalaiset syytivät pelaamiseen ja veikkaamiseen kaikkiaan lähes 900 miljoonaa.

Tiedot ilmenevät Kansallis-Osake-Pankin kuukausikatsauksesta.

Virheellisiä viitosen seteleitä

Someron Säästöpankista joutui viime viikolla konelatoja Seppo Nurmen haltuun sininen 5 markan seteli, jonka kääntöpuoli oli painamaton.

Suomen Pankin setelipainosta kertoi ylifaktori Arne Hellbom, että tällaisia tapauksia on kuluvan vuoden puolella todettu jo kerran aikaisemminkin.

”Setelipaperiarkista tulee nykyisin 24 seteliä yhdellä painatuksella. On ilmeistä, että painokone on syöttänyt samanaikaisesti kaksi painoarkkia, joista painatuksessa toiselle on tullut setelin etupuolen, toiselle arkille sen kääntöpuolen kuva. Meille ilmoitetut löydöt voivat olla samasta arkista peräisin.”

Ylifaktori Hellbom kertoi, että pankki lunastaa virhepainamat antaen virheettömän setelin tilalle.

Koska numismaattisessa mielessä virhepainamilla kuitenkin on oma keräilyarvonsa, löytäjät niitä tuskin lunastuttavat ja vaihtavat täysin kunnossa oleviin kappaleisiin. (PS)

Tällainen virhepainama viiden markan seteleissä sattui ensimmäisen kerran tänä vuonna. Toispuolisia seteleitä on Suomen pankin setelipainon mukaan liikkeellä 24. Vasta kahdesta virheellisestä viisimarkkaisesta on kuitenkin ilmoitettu.

Katoaako pussimaito

Pakkauksista riittää puhetta.

Nyt ovat sekä asiakkaat että kauppiaat ja valmistajat harmistuneet pussimaitoon: pussit ovat heikkoja, menevät rikki, sisältö valuu parhaaseen laukkuumme, tuhrii sen ja jääkaappimme.

Pussien laatu ei vain parane, saumat eivät pidä ja vanhentuneiden koneiden myötä pussimaito on muutaman vuoden kuluttua pelkkää historiaa.

Irtomaitoa ja pestäviä tonkkia tuskin kukaan kaipaa, mutta pussimaidon häviäminen markkinoilta olisi todella vahinko.

Tölkit täyttävät roskiksen nopeasti, puhumattakaan siitä, että niidenkin pohjat ovat joskus märkiä.

Annos DDT:tä, olkaa hyvä?

Sisäelimiä, eritoten maksaa, on kautta aikojen totuttu pitämään oikeana terveellisen ravinnon symbolina.

Viime aikojen tutkimukset saastekeräytymistä eläinten sisäelimiin ovat pelästyttäneet monia maksan ystäviä. Saammeko raudan lisäksi maksapihvistämme myös annoksen DDT:tä?

Uskaltaako maksaa enää ollenkaan nauttia?

– –

Kysymykseen vastaa Eläinlääketieteellisen korkeakoulun elintarvikehygienian laitokselta yliassistentti Oiva Tiainen: ”Kerran viikossa nautittu sisäelinateria on tuskin vaarallinen elintarvikehygieniseltä kannalta. Yleensä kotimaiset elintarvikkeet ovat saastevapaita.”

– –

Suomeen tuotetuista lihavalmisteista otettujen kontrollikokeiden tulokset eivät ole osoittaneet hälyttäviä lukemia.

Viranomaisemme vakuuttavat pysyvänsä valppaina. Pysyvätkö he?

– –

Ilmeistä on, että maksa ja muut sisäelimet voivat säilyttää paikkansa suomalaisessa ruokavaliossa.

Meistä ihmisistä on vain pidettävä huolta — saammehan me DDT:tä muussakin muodossa kehoomme.

Maksa ei ole syyllinen. Se on vain osatekijä.

Ateria vanhassa linnassa

Toimittaja Jutta Zilliacuksen unohtumattomin ateria tarjoiltiin 1700-luvun ranskalaisessa linnassa.

Hän muistaa tämän seitsemän vuotta vanhan kesäkuisen tapauksen siksi, että hän maisteli silloin ensimmäistä kertaa grillattuja sammakonkoipia. Kun tämä tapahtui romanttisessa vanhassa linnassa Loire-joen laaksossa, hetki on jäänyt mieleen.

”Tämä pieni linna oli oikea ranskalainen lemmenpesä. Nuoret parit romantisoivat pöydissä ja kulkivat käsi kädessä. Me aterioimme Benedictin ja Stefanin kanssa ulkona terassilla. Oli aurinkoista, kynttilä paloi pöydässä ja jostain kuului satakielen laulua”, kertoo Jutta Zilliacus.

Ruokalistalla oli ensimmäiseksi grillattuja sammakonkoipia, joita sekä Jutta että silloin 12-vuotias Stefan söivät ensi kertaa.

”Ne maistuvat pieniltä grillatuilta kanankoivilta. Stefanin mielestä ne olivat hyviä, mutta hänen kävi kovasti sääliksi sammakon veljiä ja sisaria, jotka kurnuttivat lähiympäristössä.”

– –

Zilliacuksen perheessä tehdään ruokaa ranskalaisittain.

Suomalaiskansallisia paksuja kastikkeita ja raskaita ruokia yritetään välttää. ”Grillaamme lihan, ja jätämme sen usein keskeltä hiukan punertavaksi. Syömme salaattia runsaasti ja ympäri vuoden.”

Salaatin ei välttämättä tarvitse olla ylellisyyttä edes talviseen aikaan, vakuuttaa Jutta Zilliacus. Salaattiin voi käyttää aineksia aina vuodenajan mukaan.

Toimittaja Jutta Zilliacuksen runsas salaattikulho sisältää aineksia noin kolmen markan edestä. Hän suosittelee salaatin rautaisannosta syötäväksi ympäri vuoden, sillä sen voi valmistaa edullisesti myös talvella.

Makoisaa maailmalta

Matti A. Lindström

Pari pientä reseptiä niille, jotka eivät halua tyytyä aivan tavanomaiseen:

Haudutettu norsunkärsä

Leikataan norsun (kuolleen) kärsästä kärkipuolesta noin 50 cm:n pituinen pala. Se valellaan kookosrasvalla ja palmuöljyllä. Valeluliemeen lisätään pippuri, suola ja curry maun mukaan.

Kärsänpätkä kiedotaan palmunlehtiin ja haudataan maahan noin puolen metrin syvyyteen. Maa tallataan kohtuullisen kovaksi ja sen päälle sytytetään rovio, jonka annetaan palaa noin 32 tuntia.

Kärsä kaivetaan esiin ja tarjoillaan palasiksi leikeltynä bambutikkujen päissä. Teuraseläimeksi ei ole syytä valita kovin nuorta norsua, jos haluaa lihan olevan tarpeeksi riippunutta.

Kypsytetty pingviini

Pingviini on tunnetusti hankalasti kypsytettävissä, mutta seuraavalla tavalla se yleensä onnistuu:

Pingviini perataan ja pannaan pataan kiehumaan. Keitinveteen laitetaan samanaikaisesti puoliksi käytetty kovasin.

Kun vesi on kiehunut (sitä tarpeen vaatiessa lisäten) niin kauan, että keitetystä perunasta vuoltu puikko saadaan painetuksi kovasimen läpi, pingviini on kypsä.

Sokea torjui rankkarin

Saloniki (UPI)

Salonikilainen sokeiden jalkapallojoukkue voitti Kyproksen joukkueen maalein 7—4 (6—2).

Myös ottelun erotuomari oli sokea.

Ottelu suoritettiin Salonikin sokeiden koulun kentällä.

Kyproslaisilla oli kaksi rangaistuspotkua. Toinen ammuttiin ohi, toisen salonikilaisten erotuomari torjui.

Ottelun 80. minuutilla eräs Salonikin joukkueen pelaajista loukkaantui ja hänet oli kuljetettava sairaalaan.

Pallon, jolla ottelu pelattiin, sisällä oli pieni kello. Sokeiden jalkapallosääntöjen mukaan pallo on pidettävä maassa koko ajan.

Ällitälli lähtee Montreauxiin edustamaan Suomen viihdeohjelmien tasoa. Ohjelma alkaa klo 22.15 TV 1:ssä. Parivaljakko Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki vetää tätäkin värillistä Ällitälliä.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia