Martti Talvelan päivä englantilaisessa tv-ohjelmassa

Rekiajelua, halonhakkuuta, avantouintia, saunomista, kalastamista, laulamista

Karhumainen Talvela, siloiteltu Levin – näöltään vastakohdat, alallaan yhtä mittavat.

9.4. 2:00

Leena Saarinen

Miehen tie maailmanmaineeseen voi olla saappaista kiinni.

Saappaista — tai pikemminkin saappaattomuudesta — alkoi anttolalaisen kansakoulunopettajan Martti Talvelan tie maailman suurille oopperalavoille.

Kun Martti Talvela haki paikkaa Helsingistä, kuoroon olisi päässyt, mutta saappaat olisi pitänyt teettää. Niin kuin muutkin roolipuvut. Tarpeeksi suuria ei nimittäin ollut valmiina.

Tällaiseen ei Suomen köyhällä oopperalla ollut varaa. Joten tie vei Tukholmaan ja sieltä Berliiniin, Bayreuthiin, Wieniin, Milanoon…

Eikä saappaista enää narista, vaan teetetään kiltisti.

”Kädet”, huudahteli ohjaaja Patty Foy (vas.). ”Tahdon hänen kätensä kuvaan.”

Tie maailmanmaineesta takaisin Anttolaan on lyhyt. Se on lentomatkan ja lumipyryisen automatkan päässä.

Anttolassa on Martti Talvelan mökki. Siellä on Topi, kalakaveri ja hevosmies. Pääsiäisenä siellä oli myös BBC, Englannin radio- ja televisioyhtiö, tekemässä värielokuvaa bassolaulajasta.

Siellä oli johtava englantilainen musiikkikommentaattori Bernard Levin. Mukanaan Patricia Foy, ohjaaja.

Anttolassa ajettiin reellä ja kaadettiin puita, uitiin avannossa ja laulettiin ”Taivas on sininen ja valkoinen”.

Pikemminkin Martti Talvela teki kaikkea tätä. Bernard hämmästeli, haastatteli ja hytisi vilusta.

Patty hämmästeli, huokaili ”marvellous”, luotti Yleisradiolta lainattuun kuvausryhmään täydellisesti ja paleli.

Saatiin suomalaista pakkasromantiikkaa täydeltä laidalta.

Kuvausryhmä Meriheinä filmaa Martti Talvelaa ja Bernard Leviniä reessä. Maisema on supisuomalainen ja reki kiveränokkainen savolaisreki, vaikka näkymä viimeistään Englannissa vaikuttaakin venäläiseltä.

Perheonni kiinni tv:stä

Bonn (HS)

Televisio saa katsojansa yhtä pitävästi koukkuun kuin huume käyttäjänsä, ja tv:n vastustajien väitteet sen turmiollisesta vaikutuksesta perhe-elämään ovat tosiasioiden vastaisia.

Televisiosta luopuminen on mahdotonta pitkäksi aikaa. Pelkät yrityksetkin tähän suuntaan johtavat viihtymättömyyteen työelämässä ja agressiotiloihin, jotka voivat ilmetä vaikka lasten pahoinpitelynä.

Jos television katseluun tottunut aviopari heittää vastaanottimensa pois, on syytä varautua siihen, että aviollinen sukupuolielämä menee pieleen. Sitä vastoin uskottomuus alkaa rehoittaa.

Kaikki television katselu vaikuttaa eroottisesti kiihdyttävästi. Ohjelmalla ei ole väliä. On yhdentekevää katsotaanko myöhäisuutisia vai sanaa sunnuntaiksi.

Näin sanotaan tutkimuksessa, jonka Münchenissä toimiva rationaalisen psykologian yhdistys teki.

Huolellisesti valittuja länsisaksalaisia koehenkilöitä oli 194.

Television katselu vaikuttaa eroottisesti kiihdyttävästi ohjelmasta riippumatta. On yhdentekevää katsooko uutisia vai ”sanaa sunnuntaiksi”. Näin todetaan länsisaksalaisessa tutkimuksessa.

Laaja sydäntautitutkimus alkoi Pohjois-Karjalassa

Joensuu (HS)

Pohjois-Karjalassa aloitettiin laaja sydäntautien tutkimus- ja ennaltaehkäisykokeilu. Alue on maailman mustinta sydäntautien suhteen.

Maailman terveysjärjestön Suomen pääjuhlassa Joensuussa selviteltiin tutkimusta ja tähdennettiin ennaltaehkäisyn merkitystä.

Tutkimus- ja ehkäisykokeilu, jota toteutetaan Pohjois-Karjalan läänin alueella tulevina vuosina, on työnimeltään Pohjois-Karjalan projekti.

Tutkimus rahoitetaan sekä kotimaisin että ulkomaisin varoin. Tämän vuoden kustannusarvio on 300 000 markkaa.

”Pohjois-Karjalan projekti ei ole pelkkä lääketieteellinen koe. Se merkitsee uudentyyppistä kokonaisvaltaista toimintaa, jossa yhdistyvät lääketieteen ja käyttäytymistieteiden tutkimustulokset elävään elämään ja toimivaan yhdyskuntaan. Alueen väestön auttaminen on kaiken toiminnan ensisijainen päämäärä”, totesi projektin päätutkija, lääketiet. lisensiaatti Pekka Puska.

Yli tuhannelle kutsu käräjille ”kuolleeksi julistamisen uhalla”

Viimeksi ilmestyneessä Virallisessa Lehdessä kehotetaan yli 1 100 henkilöä saapumaan eri tuomiokuntien syyskäräjille ”sillä uhalla, että heidät muuten julistetaan kuolleiksi”.

Haastettujen iät vaihtelevat sadan vuoden molemmin puolin.

Kirkkoherranvirastojen väestörekisterien pitäjät ovat entistä tarkemmin ryhtyneet tutkimaan ehkä pölyttymään päässeitä arkistohyllyjään.

Niinpä esimerkiksi pienestä Evijärven seurakunnasta tullaan syksyllä julistamaan kuolleiksi 336 ihmistä.

Suomen kasvu miljoonan auton maaksi

Autoistuminen jatkuu Suomessakin yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Näyttää siltä, ettei sitä mikään voi hillitä.

Tällä hetkellä lasketaan Suomessa jo olevan 900 000 autoa, ja vuosikymmenen puoliväliin mennessä nousee rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaisluku arviolta 1,5 miljoonaan.

Miten ratkaistaan kaikki tästä johtuvat pulmat: ruuhkautuminen, kustannusten kasvu, melun ja saasteen lisääntyminen.

Korkean elintason nostattama autokuume on lisännyt ennätysmäisesti tuonti-, myynti- ja rekisterilukuja. Autokannan lisääntyminen parantanee liikkumista ja liikenneoloja, mutta samalla se tuo mukanaan monia ongelmia: melua, saasteita ja ruuhkautumista julkisten sekä yksityisten menojen lisäksi.

Äänetön ja hajuton voittaja

Johan nyt on kumma, ettei saada johdinautoja enemmän ja pian!

Näin ajattelee moni julkisten kulkuneuvojen ystävä Helsingissä ja Tampereella, joissa trolley-bussit ovat osoittautuneet mainioiksi, nopeiksi, kevyiksi; suorastaan rakkaiksi.

Paljon tuota asiaa ovat pohdiskelleet myös insinööri Yrjö Koistinen ja sisustusarkkitehti Erkki Blomroos.

Herrat kävivät yhdessä kertomassa bussin ihanuuksia ja totta vie: sen jälkeen ei juuri muuta kulkuvälinettä voi ajatellakaan.

”Se ei saastuta, ei tule kalliiksi, kulkee tasaisesti, pysähtyy miellyttävästi. Se on äänetön ja hajuton voittaja!”

Kauniisti puhuvat insinööri Yrjö Koistinen ja sisustusarkkitehti Erkki Blomroos 14-linjan johdinautosta. Heihin yhtyvät monet liikenteestä jotain ymmärtävät.

Euroopan nopein radalta Keimolassa

Euroopan nopein auto Silver Streak syöksyi noin 200 km:n tuntinopeudessa radalta Keimolan moottoristadionilla lauantaina järjestetyssä näytöksessä.

Ruotsalainen omistaja ja ohjaaja Arnold Sundqvist säilyi lähes vammoitta, mutta suihkuturpiiniauto vaurioitui melko pahasti.

Kuljettaja menetti autonsa hallinnan heti pääsuoran alussa: radassa olleet kohoumat olivat liikaa Silver Streakin iskunvaimennukselle ja jousitukselle. Auto heittelehti pari sataa metriä ja syöksyi radan vasemmalle puolelle suoja-alueelle.

Toinen polttoainesäiliö rikkoutui, ja räjähdyspalon vaara oli ilmeinen.

Silver Streakin moottori kehittää 17 000 hevosvoimaa ja Sundqvist saavutti autolla viime kesänä Euroopan nopeusennätyksen 418 km/t.

Rapaisena ja vaurioituneenakin auto on keskiviikkona Helsingissä avattavan kansainvälisen moottoriurheilunäyttelyn vetonauloja.

Arnold Sundqvist (oik.) oli työntämässä autoaan, joka hetkeä aikaisemmin oli syöksynyt Keimolan pääsuoralta 200 km:n tuntinopeudella.

Teosto tutkimaan äänitysfirman puuhia

”Stereomusiikkia tuntitolkulla omalle nauhalle. Ilmoita tuntimäärä. Me nauhoitamme, 8 mk tunti.”

Tämä lehti-ilmoitus herättää kuohuntaa musiikintekijöiden keskuudessa. Teosto ei hyväksy ilmoitusta. Se pitää sitä lainvastaisena ja tekijänoikeuslakia loukkaavana.

Äänitysfirman edustaja väittää ottaneensa yhteyttä Teostoon ja sopineensa korvauksista. Teoston lakimies on eri mieltä asiasta: ”Meihin ei ole otettu minkäänlaista yhteyttä.”

Perjantaisessa lehti-ilmoituksessa mainitaan esiintyjinä mm. Santana, Jesus Christ, Rolling Stones, The Sweet ja Tom Jones.

Ilmoittaja pyytää asiakasta lähettämään nimensä, osoitteensa ja stereonauhan tiettyyn postilokeroon. Viikon kuluessa äänitetty nauha palautetaan jälkivaatimuksella asiakkaalle.

Laitosteatteri vaiko vapaat teatteriryhmät

”Teatteri rajojensa ulkopuolella” oli yleisteemana valtakunnallisilla teatteripäivillä, joilla pohdittiin teatterin eri vaihtoehtoja.

Kohu Suomen teatterikoulusta ei ollut laantuakseen. Heitettiin huulia, joiden mukaan teatterikoulussa ei muuta tehdä kuin politikoidaan.

Monet näyttelijät ovat olleet sitä mieltä, ettei tämän ammatin harjoittajan sovi olla poliittisesti aktiivinen.

Kiistelyn tuoksinassa tulivat esiin myös laitosteatterin vaihtoehto, vapaat teatteriryhmät, jotka ovat saavuttaneet uudenlaisen yleisön; sen, jolla harvoin on muuten ollut mahdollisuus käydä teatterissa.

Pienteatteriryhmät, Ahaa-teatteri, Kom, Ryhmäteatteri ja Hurja Joukko ovat kiertuetoimintansa ansiosta saavuttaneet yleisön, joka useimmiten on toivottanut teatterilaiset lämpimästi tervetulleiksi.

Laitosteatterin ulkopuolelle ovat lähteneet vapaat teatteriryhmät, mm. Ahaa-teatteri, joka menee ohjelmineen ihmisten luo, kouluihin ja työpaikoille.

Ykköspuku ei ole matkapuku

Anna-Liisa Wiikeri

Miten tavallinen aikuinen ihminen voi pukeutua etelän matkalle? Ensikertalaisia on nykyisin matkoilla mukana paljon, pukeutumisohjeita on kuitenkin vaikea löytää.

Kun kokemus puuttuu, tekee helposti erehdyksiä ja kallis matka saattaa pelkästä tietämättömyydestä mennä melkein pilalle.

Matka-asun on ennen muuta oltava mukava.

Klassinen näky, suomalaisturisteja kuljettava linja-auto, jonka ikkunoista tirkistelevät parhaaseen tummaan pukuunsa pukeutuneet huopahattupäiset herrasmiehet ja villakankaisessa kävelypuvussa hikoilevat kukkahattuiset naiset, alkaa onneksi olla jo takanapäin.

Vieläkin enemmän voisimme ottaa oppia jenkeistä. He ovat todellakin oppineet rennon pukeutumisen tyylin; joidenkin mielestä jopa liiankin rennon.

Mutta mielestäni hivenen liian huoleton vaatetus, jossa viihtyy, on monta vertaa parempi kuin tiukasti asianmukainen, joka on epämukava.

Pääelinkeino on sentään uima-altaan reunalla oleilu.

Lähes 800 kullankallista haukkujaa Messuhallissa

Lauantaina haukuttiin Helsingin Messuhallissa pääasiassa ruotsiksi ja suomeksi, kun koiranomistajien ja -kasvattajien suurtapahtuma, kansainvälinen koiranäyttely oli kerännyt paikalle lähes 800 koiraa.

Rotuja oli 67. Rotunsa parhaaksi pääsi 15 ruotsalaista ja 45 suomalaista koiraa.

Messuhallin eilisten haukkujien arvoa ei kukaan pysty laskemaan, mutta yksikään omistaja ei ollut halukas myymään koiraansa alle 1 500 markan.

Erästä 2-vuotiasta kiinanpalatsikoiraa, joka on voittanut mm. pohjoismaiden valio-arvon, ei omistaja luvannut myydä edes 5 000 markalla.

Kaikkiaan näyttelykoirien yhteishinta noussee ainakin 200 000 markkaan.

Heti tuomarin käännettyä selkänsä istahti Petri Kangasniemi cockerspanielinsa vierelle. He olivat suorittaneet osuutensa Junior-handler -kilpailussa.

Koonnut Kari Lankinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia