Kuusankosken jättijuhla lähestyy

Kymin osakeyhtiön toinen vuosisata alkaa uusin tuottein

Yli 100 000 tonnia joko sanoma- tai aikakauslehtipaperia pystytään valmistamaan Voikkaan paperitehtaan paperikone 18:lla.

14.4. 2:00

Suomen Persepoliksessa – kuten kuusankoskelaiset yleisesti kauppalaansa nyt kutsuvat – pidetään suuret juhlat ensi kuussa. Sata vuotta täyttävän Kymin Osakeyhtiön pääjuhla on suuressa paperihallissa. Osanottajia on varmaan samoista piireistä kuin viime syksynä Persiassa. Kahden kilometrin mittaisen pöydän ääreen odotetaan noin 7 000 vierasta. Tosin Kymenlaakson Persepoliksessa työntekijöiden osuus on yhdeksän kymmenesosaa.

Juhlivan yhtiön tila: suunniteltua tavoitetta ei viime vuonna saavutettu.

Tulevaisuus: yhtiön johto panee paljon painoa kemian- ja metalliteollisuuteen.

Pääluottamusmies: työntekijöiden asemassa vielä paljon korjattavaa.

Paperityömies: liikaa melua ja liikaa kiirettä.

Eläkeläinen: yhtiö pitää eläkeläisistään hyvää huolta.

Kymin Osakeyhtiö toimii tällä hetkellä kotimaassa yhdeksällä eri paikkakunnalla. Ulkomailla yhtiöllä on tehtaita kolmessa maassa. Perinteisen puunjalostusteollisuuden rinnalle on noussut voimakas kemian- sekä metalliteollisuus. – –

Yhtiön toiminnan pääpaino on Kuusankosken kauppalassa, jossa sijaitsevat Kymintehdas, Voikkaa ja Kuusanniemi.

Mattosäännöt haittaavat kotiavustajan työtä

Lohja (HS)

Kotiavustajien toimintaa haittaa Lohjalla velvollisuus noudattaa mattojenpiiskausaikoja täsmällisesti. Kotisairaanhoitokeskus on joutunut töiden lisääntymisen vuoksi vaikeuksiin, kun siivota saa vain tiettyinä tunteina. Isännöitsijät pitävät kuitenkin järjestyssäännöistä kiinni. – –

Nyt kotiavustajat ovat joskus joutuneet odottamaan muutamia tunteja saadakseen matot puhdistetuksi. Maksu odotusajolta tulee avun tarvitsijalle. Jossain tapauksissa kotiavustajat ovat matkustaneet välillä toiseen kohteeseen ja palanneet huolehtimaan loppuun ensimmäisen kodin siivouksen.

Talojen järjestyssäännöt kuuluvat osana paikkakunnan poliisijärjestykseen. – –

Ongelma tunnetaan Helsingissäkin. Helsingin kotiaputoimisto on joutunut hankkimaan kotiavustajalle matonpiiskaukseen kirjallisen luvan isännöitsijältä, talonmieheltä tai taloyhtiöltä.

Linnanmäen tienoosta suuri vapaa-ajan alue

50 VUOTTA TÄNÄÄN. Sosiaalineuvos Bo Ekelund on työskennellyt Linnanmäellä sen perustamisesta lähtien. Hän on toiminut vahtimestarina, henkilökunnan päällikkönä ja toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän on Linnanmäen omistavan Lasten Päivän säätiön toimitusjohtajana.

Kauan olen toivonut Suur-Helsinkiin yhtenäistä vapaa-ajanviettoaluetta, joka tyydyttäisi lapsia, nuorisoa, aikuisia ja vanhuksia.

Nyt kymmenen vuoden lämmittelyvaiheen jälkeen on päästy toteuttamisen alkuun, sanoo sosiaalineuvos ja Lasten Päivän säätiön toimitusjohtaja Bo Ekelund.

Kaupunki on periaatteessa hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan Stadionin, Linnanmäen ja Alppila alueista tehdään yhtenäinen vapaa-ajanviettoalue.

Ensimmäinen rakennuskohde on Alppilan näkötornin rakentaminen.

Ekelund on seurannut Linnanmäen kehitystä huvipuiston perustamisesta eli vuodesta 1950 lähtien. Lehti-ilmoituksen innostamana hän haki vastavalmistuneena ekonomina sekä Linnanmäen vahtimestarin että henkilökuntapäällikön paikkaa ja sai molemmat.

Hän ryhtyi siinä sivussa lukemaan lääkäriksi, valmistui ja toimi Malmin sairaalankirurgisen osaston apulaislääkärinä – edelleen Linnanmäen töidensä ohessa.

Kun työpaine kävi liian raskaaksi ja oli suoritettava valinta, Bo Ekelund ratkaisi asian Linnanmäen hyväksi.

Kone Oy:n tonttia nyplätään taas

Kone Oy n uuden toimitalon rakentamista Munkkiniemen puistoalueelle koskevat erimielisyydet ovat jatkuvasti vireillä. Helsingin kaupunki kokoaa parhaillaan lausuntoja eduskunnan oikeusasiamiehelle, joissa pyritään selvittämään, ettei kantelu ole aiheellista.

Helsingin kaupunki hankkii parhaillaan eduskunnan oikeusasiamiehelle lausuntoja viranomaisiltaan ja virkamiehiltään Kone Oy:n toimitalon rakentamisesta Munkkiniemen puistoalueelle.

Rakennustyöt Munkkiniemen puistossa ovat parhaillaan käynnissä. Jo vuoden 1967 lopulla kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi puiston asemakaavan muutosta. Muutos oli julkisesti nähtävissä saman vuoden joulukuussa eikä sitä vastaan tehty muistutuksia. – –

Asunto Oy Perustie 36–40:n kantelukirjelmässä todetaan mm., että asian käsittelyn yhteydessä ei kaupunkisuunnittelulautakunta ole katsonut naapurikiinteistöjen omistajien kuulemista asemakaavan muutoksen yhteydessä tarpeelliseksi, koska suunnitellun toimistotalon ja ympärillä sijaitsevien asuintalojen väliin jää n. 90–100 metriä lukuun ottamatta Perustie 34 tontilla olevaa taloa, joka on vain 70 metrin päässä suunnitellusta rakennuksesta. – –

Edelleen todetaan, että varsin omalaatuisena piirteenä asiassa on lisäksi todettavissa julkisuutta karttava tapa asemakaavan muutosprosessin yhteydessä.

Suorastaan tahalliselta hämäykseltä tuntuu, että varsin pitkään sen jälkeen kun päätös asemakaavan muutoksesta oli tehty, jatkettiin myös tontiksi muutetun puistoalueen kunnostamista ja sijoitettiin siihen runsaasti kaupungin varoja.

Uskomattomalta tuntuu kaupungin taholta julkisuudessa esitetty väite, jonka mukaan kaupungin puisto-osasto ei saanut tietoa asemakaavan muutoksesta.

Pyhittääkö tarkoitus keinot?

”Politiikka ja ulkopolitiikka eivät ole juridiikkaa. Politiikassa on pääasia, että tarkoitus saavutetaan.”

Tällaisin aforismein tohtori Ahti Karjalainen kokee lohduttaa niitä, jotka eivät tajua, miksi tasavallan presidentin toimikautta olisi nyt jatkettava poikkeuksellisin järjestelyin, säännönmukaisista vaaleista luopuen ja äänestäjät sivuuttaen.

Lohtu tuntuu laihalta. Eiväthän vaalitkaan ole juridiikkaa vaan demokratiaa, valtiosäännön mukaista kansanvaltaa. Sitä paitsi selitys herättää kysymyksen, kenen tarkoituksen toteutuminen pyhittää kaikki keinot.

Tohtori Karjalaisen vaiko äänestäjien? Vai onko kysymys jonkin muun tahon tarkoituksesta?

Presidenttiasia odottamaan kesän puoluekokouksia

Pääministeri Rafael Paasio (selin) tarjosi torstaina lounaan viiden puolueen johtohenkilöille. Tervetuliaismaljaa kohottavat Rkp:n Grels Teir (vasemmalla), Paavo Aitio (kom) hänen takanaan, Ahti Pekkala (k), Raimo Ilaskivi (kok), Aarne Saarinen (kom), Pirkko Aro (lib), Pekka Tarjanne (lib), Harri Holkeri (kok) ja Ahti Karjalainen (k).

Tohtori Ahti Karjalainen (k) ehdotti torstaina, että pääministeri Rafael Paasio (sd) tiedustaisi tasavallan presidentin Urho Kekkosen omaa mielipidettä ajatuksesta jatkaa hänen toimikauttaan.

Sdp ottaa kantaa presidenttikysymykseen vasta kesäkuun puoluekokouksessa, Paasio ilmoitti torstaina tv:ssä. Hän huomautti, ettei keskustapuolueenkaan päättävissä elimissä ole vielä tehty päätöstä ja totesi, että presidentin toimikausi päättyy vuonna 1974.

Karjalaisen kerrottiin esittäneen toiveensa lounaskokouksessa, jonka Paasio järjesti kommunistien, keskustapuolueen, kokoomuksen ja kansanpuolueiden johtohenkilöille valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.

Tiukasti suljetuin ovin syödyn lounaan jälkeen Paasio antoi tiedotteen, jossa sanottiin presidenttikysymyksen kehittelyn jääneen "puolueiden sisäiseksi asiaksi."

Sdp ja Skp pitävät tuplajäseniä

Karkkilassa on paljastunut sosiaalidemokraattien ja kommunistien välillä ns. kaksoisjäsenjupakka. Jäsenkortistoista on löytynyt ihmisiä, jotka kuuluvat sekä paikalliseen sos. dem. yhdistykseen että kommunistien yhdistykseen.

Sos. dem. nuorison keskusliiton Karkkilan osastosta on löytynyt kuusi jäsentä, jotka samaan aikaan maksavat jäsenveroa myös kommunistien hallitsemille Karkkilan demokraattisille nuorille tai Ahmoon demokraattisille nuorille.

Käytännössä esimerkiksi sos. dem. osaston jäsenmäärä on näin täpärästi ylittänyt sata jäsentä, joka on tärkein kynnys osaston edustusta laskettaessa eräissä kokouksissa.

Kahden kommunistiosaston jäsenten on todettu äänestäneen sosiaalidemokraattien puoluevaalissa. Kaksoisjäsenet ovat Sdp:ssä tukeneet puolueen vasemmistosiipeä ja Skdl:ssä puolueen virallista linjaa. Asiaa tutkitaan parhaillaan eri puolue-elimissä.

Ryijymattoja miljonääreille

Suomalaiset ryijymatot nauttivat arvonantoa suuressa maailmassa. Pari viikkoa sitten vieraili Helsingissä Yhdysvaltain öljydynastian päämiehen ja Chase Manhattan Bankin pääjohtajan David Rockefellerin puoliso Peggy Rockefeller. Hän kierteli Euroopassa hakemassa sisustusideoita perheen uuteen taloon.

Kööpenhaminan lisäksi rouva Rockefellerin suurin kiinnostus kohdistui Helsinkiin. Peggy Rockefeller vei täältä mukanaan suuren määrän Wärtsilän tuotteita ja Bitcon värikkäitä räsymattoja loistokotinsa lattioille.

Uusi koti saatiin kuulemma parissa päivässä sisustetuksi ostosten ansiosta.

Rahamaailman välinen informaatio kulkee kaikesta päättäen suihkunopeudella. Bitcolle on saapunut nyt sähke myös kuuluisalta paroni de Rothschildilta Israelista. Pankkiiriparoninkin lattioille tilattiin melkoinen määrä supisuomalaisia räsymattoja Rockefellerien esimerkin mukaan.

Saigonin lukko aukesi sissien rynnäköissä

Saigon (Reuter)

Noin 10 000 pohjoisvietnamilaista ja kansallisen vapautusrintaman FNL:n sotilasta valtasi torstaina strategisesti tärkeän An Locin kaupungin noin 90 kilometriä Saigonin pohjoispuolella. Heidän tukenaan oli kymmeniä panssarivaunuja, mutta raskailta tappioilta ei kuitenkaan vältytty. Taistelut kaupungista jatkuivat iltaan asti.

An Locista saatujen tietojen mukaan taistelut kaupungista ovat erittäin kiivaita.

Amerikkalaiset ja etelävietnamilaiset taisteluhelikopterit lensivät koko päivän syytäen konekivääri- ja rakettitulta kaupungin ympärillä oleviin hyökkäysjoukkoihin.

Riihimäen keskusvankila lopettaa maanviljelyn

Riihimäki (HS)

Riihimäen keskusvankilan kannattamaton maatilan pito lopetetaan ja pellot poltetaan Parolan varuskunnassa.

Suoperäinen maatila luovutetaan lähiaikoina kauppa- ja teollisuusministeriölle. Valtion polttoainetoimisto aikoo aloittaa tilalla polttoturpeen noston.

Sikamainen tapaus

Melksham, Englanti (AP)

Kostoa hautovan sikalan omistajan ja 968 villiintyneen sian tapausta käsiteltiin keskiviikkona oikeudessa ja sikaloitsija kiisti, että hänen hoidokkinsa olisivat syöneet lentokoneen.

Maanviljelijä Sam Cottle syytti, että sikalanomistaja Wilfred Grist, 34, päästi tahallaan siat irralleen kolmen päivän mellastelureissulle.

Ennen sikojen kiinnisaamista ne hävittivät kaksi ja puoli tonnia heinää, puoli tonnia karjanrehua ja hehtaarin laidunta sekä alkoivat syödä maatilalla pidetyn kevyen lentokoneen päällystä.

Kymmenen sikaa kuoli ja loput menettivät keskimäärin viisi kiloa pekonia.

Cottle sanoi Gristin myöntäneen, että hän päästi siat ulos. Grist kiisti myöntäneensä. Hän tunnusti kuitenkin hautoneensa viikkokaupalla kostoa, koska hän epäili vaimollaan ja Cottlella olevan lemmensuhde.

Tapaus tulee vielä uudestaan esille oikeudessa.

Sanoma Osakeyhtiö painoi 160 milj. lehteä

Kaikkiaan yli 160 miljoonaa lehteä painettiin Sanoma Osakeyhtiön tuotantolaitoksissa viime vuoden aikana.

Helsingin Sanomia painettiin 110 miljoonaa kappaletta ja lehden vuosikerran paino oli yli 93 kiloa.

Ilmoittelun supistuminen ja samaan aikaan tapahtunut kustannusten nousu heikensivät yhtiön tulosta.

Vuoden 1971 liikevaihto nousi 125 miljoonaan markkaa, mutta voitto laski hieman edellisestä vuodesta.

Helsingin Sanomain vuosikerran sivumäärä oli lähes ennallaan. Kaikkiaan vuosikerta sisälsi 14 718 sivua. Levikki nousi vuoden aikana runsaat viisi prosenttia ja sunnuntailevikki kasvoi hieman enemmän, lähes kuusi prosenttia edellisestä vuodesta.

Arkilevikki oli 289 704 ja sunnuntailevikki 334 173 kappaletta. Helsingin Sanomissa julkaistiin vuoden aikana kaikkiaan 512 993 ilmoitusta.

Ilta-Sanomain levikki kasvoi viime vuoden aikana yli 11 prosenttia ja oli 70 481 kappaletta.

Ruotsalaisen taiteilijan Stig-Åke Lundin näyttely, joka käsittää pienoisveistoksia ja grafiikkaa, on esillä Strindbergillä. Lundilla on takanaan monipuolinen koulutus, hän on kuvataiteilija, mutta myös kultaseppä ja muusikko.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia