Ydinreaktori avasi ovet Espoossa

Reaktiolaboratoriossa oli avoimien ovien päivä. Tomi Lintonen ja Timo Leppänen tulivat Iivisniemestä Tomin isän kanssa.

16.4. 2:00

Espoon Otaniemessä sai kansa kokea lauantaina, miltä tuntuu hallita ydinvoimaa. Reaktiolaboratorio piti avoimien ovien päivän, ja suuri joukko espoolaisia noudatti kutsua, ihmetteli valtavaa reaktoria, seurasi tarkkailutelevisiota ja liikutteli käsittelykaapissa olevia radioaktiivisia esineitä.

Iivisniemestä tulleet Tomi Lintonen ja Timo Leppänen saivat käytellä vipuvarsilla ”kouraa”, jonka liikkumista kaapissa seurattiin peilistä. – –

Yleisöpäiviä aiotaan järjestää myöhemmin lisää.

”Tarkoitus on näyttää, että työmme ei ole sen kummempaa kuin mikä työ tahansa. Ydinvoimasta on tarpeettomia ennakkoluuloja, ja kun energiantuotannossamme siirrytään pian ydinvoimaan, ovat oikeat tiedot aiheellisia”, sanoi laboratorion johtaja, tri Eino Tunkelo.

Yleisö sai kulkea vapaasti rakennuksessa katselemassa kolmen kerroksen korkuista vuonna 1962 käynnistettyä reaktoria, laboratorion kehittämiä laitteita, ohjauspöytiä sekä selostuksia Suomessa tehdyistä alan tutkimuksista.

Tärkeä aluevaltaus on vesien virtauksen ja jätteiden leviämisen tutkiminen radioaktiivisilla merkkiaineilla.

Pasilan messualueen nimeksi Messukeskus

Itä-Pasilan uuden messualueen nimeksi tulee Messukeskus. Osuuskunta Suomen Messut on tehnyt tästä aloitteen Helsingin nimistötoimikunnalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt esityksen. Samalla päätettiin poistaa Taka-Töölön kadunnimistöstä nykyinen Messukenttä.

Pasilaan tulevan messualueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Toteutuessaan järjestelyt lohkaisevat melkoisen palan Käpylän raviradasta, jolle on ehdolla kaksi sijoituspaikkaa.

Pelastusarmeijaa kevät-Aleksilla

Aleksista tuli viikoksi Pelastusarmeijan katu. Pelastusarmeijan soittokunnan avajaismarssia seurasi Aleksilla monisatapäinen yleisöjoukko.

Helsingin Aleksanterinkatu sai lauantaina uuden kevätilmeen. Aleksista tuli viikoksi värikäs Pelastusarmeijan katu. Kadun avasi Kolmen Sepän patsaan luona Pelastusarmeijan komentaja Tor Wahlström.

Samalla alkoi Aleksilla Kevätpatojen toiminta varojen ja vaatteiden keräämiseksi hädänalaisille. Kevätpadat ovat jatkoa tuttujen joulupatojen toiminnalle. Lisäksi liikkeissä on keräyslippaita, joihin voi antaa rahalahjoituksensa.

Avajaismarssin soitti Pelastusarmeijan soittokunta. Mukana marssissa olivat myös poliisien ratsukot ja lippulinna.

Aleksanterinkatu on viikon ajan sini-puna-keltaisten Pelastusarmeijan lippujen koristama.

Liikkeiden näyteikkunoissa on Pelastusarmeijan työstä kertovaa aineistoa, mm. Fazerin musiikkikaupassa Pelastusarmeijan vanhoja soittimia esittelevä näyttely.

Omat koirat näytteillä

Tänään on Helsingissä Munkkivuoren ostoskeskuksessa kotimaisten rotujen erikoisnäyttely. Nähtävinä ovat suomenpystykova, karjalankarhukoira, lapinporokoira suomenajokoira ja lapinkoira.

Kaikki muut paitsi lapinkoira ovat käyttökoiria, joita yhä edelleen käytetään niiden alkuperäisissä tehtävissä. Ne polveutuvat käyttökannasta ja nykyisellään pyritäänkin ennen muuta käyttöominaisuuksien säilyttämiseen.

Meillä on kotimainen rotu jokaisen tarpeisiin, karhukoira suurriistan metsästäjille, pystykorva lintukoiraksi, porokoira poro-lammas ja karjapaimeneksi, ajokoira jänisjahtiin ja lapinkoira niille jotka eivät metsästä, mutta haluavat ulkoilutoverikseen terveen seurakoiran.

Kotimainen koira on joka miehen koira. Se ei ole kallis eikä sitä tarvitse jatkuvasti huoltaa tai trimmata. Elintavoiltaan koirat ovat vaatimattomia. Pitkän kehityksensä aikana ne ovat sopeutuneet ilmastoomme.

Erikoisuutena ovat ensi kertaa näytteillä olevat pitkäkarvaiset porokoirat. Kennelliitto avasi näille koirille rekisterin vasta viime keväänä. Tarkoituksena on pelastaa ikivanha suomalainen paimenkoirakanta, jota on vielä Länsi-Lapissa. Etelässä nämä koirat rekisteröidään lapinkoiriksi.

Mukana ovat myös kotimaisten rotujen pennut joista M. A. Numminen valitsee parhaan.

Näyttelyn järjestää Uudenmaan Pystykorvakerho.

Lahtelaiset nuoret eivät käytä huumeita vaan juovat olutta

Lahti (HS)

Huumeiden käyttö on verrattain vähäistä Lahdessa. Olutta juovat nuoret sitävastoin huomattavan runsaasti.

Keväällä valmistuvan päihdetutkimuksen ennakkotietojen mukaan vastanneista yli 600 koulunuoresta on 63 prosenttia ilmoittanut kokeilleensa päihtymistarkoituksessa olutta. Tinnerin kokeilijoita on ollut pari prosenttia.

Vastanneista on 23 prosenttia ilmoittanut tuttavapiirissään olevan huumeiden käyttäjiä. Noin 10 prosentille on tarjottu huumeita ja 2,5 prosenttia on itse kokeillut niitä.

Käytetyimpiä aineita ovat hasis ja marijuana. Useimmat kertoivat saaneensa niitä ja harvemmin itse ostaneensa.

Tupakanpolttoa on nuorista kokeillut 86 prosenttia ja säännöllisesti tupakoivia on 33 prosenttia.

Puolet Ruotsin ulkomaalaisista suomalaisia

Ruotsissa asuvista ihmisistä joka 19. on ulkomaalainen. Heistä muodostavat suomalaiset suurimman ryhmän; tällä hetkellä heitä on 206 000. Ruotsin tilastollisen päätoimiston mukaan maassa asui tämän vuoden alussa 416 000 ulkomaalaista.

Vuonna 1970 Ruotsiin muutti yli 73 000 ulkomaalaista. Nettomaahanmuutto on kuitenkin alkanut vähentyä ja viime vuonna luku oli enää 33 000.

Suomalaisten jälkeen on Ruotsissa eniten jugoslavialaisia, noin 41 000. Seuraavina ovat tanskalaiset, noin 30 500 ja norjalaiset, noin 27 000. Kaikista ulkomaalaisista on pohjoismaalaisia 64 prosenttia.

Prosentuaalisesti useimmat ulkomaalaiset asuvat maaseudulla. Kärjessä on Surahammar Västmanlandissa, jossa joka viides ihminen (yli 19 prosenttia) on ulkomaalainen.

”Rehtoreista on tullut toimistoapulaisia”

Rehtoreille on saatava kelpoisuusehdot ja valtion oppikoulujen rehtorien toimikauden määräaikaisuudesta on luovuttava, sanoo Oppikoulunopettajain keskusjärjestö opetusministeriöön jättämässään kirjelmässä.

Rehtoreille toivotaan myös riittävän alhaista opetusvelvollisuutta.

Kansliahenkilökunnan puutteen vuoksi rehtorit ja vararehtorit hoitavat puhtaaksikirjoittamista, kirjanpitoa ja muitakin toimistoapulaisen tehtäviä. Rehtorien kanslioihin on ehdottomasti saatava riittävästi kansliahenkilökuntaa.

Pop-konsertit

Lontoon Royal Albert Hall on päättänyt kieltää pop-konsertit tiloissaan.

Viimevuotisista 23 konsertista vain yksi sujui häiriöittä, konserttitalon edustajat perustelivat päätöstään. (UPI)

Vaaralliset ja väärät nastarenkaat aiheuttavat kymmenien miljoonien tievauriot

Jukka Miettinen

Liikenneministeriö tutkii parhaillaan nastarenkaiden aiheuttamia ongelmia.

Aloitteen teki tvh, joka on huolestunut teiden nopeasta kulumisesta ja korjausten kalleudesta.

Tämä rengas on nastoitettu rallikilpailuja varten. Tavallisessa liikenteessä näkee usein lähes yhtä tiheästi nastoitettuja renkaita.

Nastat syövät vuosittain valtion hoitamia kestopäällystettyjä teitä noin 30 miljoonan markan arvosta ja muita teitä arviolta 25 miljoonan markan edestä. Kaupunkien ja muiden kuntien tiet kärsivät vuosittain noin 30 miljoonan markan vauriot.

Suuret summat siis uppoavat nastan tekemiin reikiin.

Pitäisikö nastarenkaiden käyttö kieltää? Olisiko nastarengastetuille autoille asetettava esimerkiksi 100 km:n kattonopeus. Eikä ristikudosrenkaita saisi lainkaan nastoittaa?

– –

Nastarenkaita tarvitaan vain harvoin, mutta joskus ne ovat aivan korvaamattomat.

Paljaalla kestopäällystetiellä nastarenkaista on enemmän haittaa kuin hyötyä: nastat eli liukuesteet pidentävät jarrutusmatkaa, vähentävät pitävyyttä kiihdytyksissä ja heikentävät sivuttaispitoa.

Helsingin leudossa talvessa näkee jatkuvasti autoja, joiden renkaat ovat mielettömän ylinastoitettuja. Tällaiset renkaat ovat sulan kelin aikaan todella vaaralliset: kulutuspinta ei kosketa tietä oikeastaan yhtään – auto liikkuu rautanappuloiden päällä.

Paras ratkaisu olisi tietenkin nastarenkaiden järkevä käyttö, mutta lienee kohtuutonta vaatia autoilijoita jatkuvasti vaihtamaan renkaita sään mukaan.

Koonnut: Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia