Puupää pysyy pinnalla

Pekka Puupää on suosituin suomalainen sarjakuva- ja elokuvahahmo. Puupää on ilmestynyt sarjakuvana vuodesta 1925, ja 1950-luvulla tehtiin 13 Puupää-elokuvaa. Elokuvissa esittivät pääosia Esa Pakarinen ja Masa Niemi.

21.4. 2:00

Kaikkien aikojen suosituin kotimainen sarjakuva- ja elokuvahahmo Pekka Puupää on pienen huomionosoituksen kohteena Helsingissä viikonvaihteessa.

Pekka Puupää -päivät järjestetään elokuvateatteri Bristolissa.

Ola Fogelberg loi Puupää-hahmon vuonna 1925 Kuluttajain lehteen. Sarjakuva alkoi ilmestyä kirjoina vuonna 1943, ja Fogelbergin kuoltua vuonna 1952 sarjakuvan tekemistä jatkoi hänen tyttärensä Toto Kaila.

Vuosina 1953—60 tehtiin 13 Puupää-elokuvaa, jotka jatkuvasti pyörivät täysille katsomoille lastennäytännöissä eri puolilla Suomea. Puupää-elokuvat ovatkin lähes ainoita kotimaisia lastenelokuvia.

Puupää-elokuvat tuottivat aina nopeasti voittoa tuottajalleen. Ne olivat sen ajan ”elokuva-apurahoja”, joiden tuotolla pystyttiin tekemään useita ns. parempia elokuvia, osittain esimerkiksi Tuntematon sotilas.

Puupää-elokuvat tehtiin erittäin nopeasti huitaisten ja pienellä budjetilla. Arvostelijat haukkuivat niitä, mutta niissä on paneuduttu ihmeellisen hyvin joihinkin yksityiskohtiin, lavastukseen ja trikkikuvaukseen. Niissä oli paljon hyviä "gageja" ja improvisointiakin. Lapsikatsomoita ne jaksavat naurattaa jatkuvasti.

Useimmat Puupää-elokuvat ohjasi Armand Lohikoski, ja yhdeksään teki käsikirjoituksen Reino Helismaa.

Lähes 50 vuotta "kateissa" olleet apajat löydettiin

Joensuu (HS)

"Nuottakuningas" Pekka Pöllänen ja kalatalouskonsulentti Erkki Korhonen olivat asiantuntijoina Pielisen nuottauskokeilussa. "Nuotta on kiinni penkassa, hellittäkää vähän!", huikkaa Pöllänen.

Jo lähes 50 vuoden ajan on Pielisellä etsitty vanhoja, unohdettuja muikkuapajapaikkoja talvinuottauksen elvyttämiseksi.

Tämän kevään jäillä tässä vihdoin onnistuttiin. Koekalastus järven itä- ja länsirannalla antoi niin hyviä tuloksia, että Pielisen muikkukannan lasketaan kestävän ainakin viisinkertaisen kalastuksen nykyiseen verrattuna.

Maamme parhailta muikkuvesiltä saadaan saalista jopa 20 kg hehtaarilta. Pielisellä ei tähän arvella päästävän, mutta onnistunutta talvinuottausta pidetään silti hyvin merkittävänä lisäansiomahdollisuutena.

Pelkästään Pielisen kalakannan lasketaan antavan toimeentulon ainakin kahdellekymmenelle nuottakunnalle keväisillä jäillä.

Apajapaikkojen etsinnöissä on Saimaalla kokeiltu hyvällä menestyksellä kaikuluotaimen käyttöä. Niiden kalleus on kuitenkin toistaiseksi ollut esteenä monelle nuottakunnalle.

Silakantroolauksesta saatuja kokemuksia pyritään soveltamaan myös koneellisessa nuotanvedossa. Ensimmäiset kokeet aloitetaan sisävesillä ensi syksynä.

Pekka Pöllänen pinnistää 60 kilon muikkusaalista jäälle. Nuottakunnan olisi saatava päivässä ainakin tämä määrä kalaa, että päästäisiin palkalle.

Hopeamarkat myydään metallina ulkomaille

Käytöstä poistettujen hopeamarkkojen hopea ja kupari puhdistetaan eli raffinoidaan.

Työllisyyssyistä raffinoinnin teko annettiin Outokumpu Oy:lle, vaikka sen tarjous ei ollut halvin. Outokummun on rakennettava tarkoitusta varten uusi laitos Harjavallan tehtaitten yhteyteen.

Saatu metalli myydään kansainvälisen metallipörssin välityksellä.

Uusi laitos on rakennettava siksi, ettei rahojen raffinointia ole aikaisemmin Suomessa tehty.

Suomessa käytetään yli 300 litraa vettä päivässä asukasta kohti

Suomessa käytetään vuorokaudessa 308 litraa vettä asukasta kohden.

Vesilaitoksiin liitetyissä kiinteistöissä asuu 57 prosenttia suomalaisista, ja viemäreitä käyttää 53 prosenttia väestöstä.

Tiedot käyvät ilmi vesihallituksen laatimasta tilastotyyppisestä raportista.

Helsingin vesipiirissä saa suurempi osa — 72 prosenttia — väestöstä kuin muissa Suomen vesipiireissä nauttia vesilaitoksen palveluksista.

Helsinkiläinen käyttää 404 litraa vettä vuorokaudessa, mutta Lopella menee yli 1 000 litraa asukasta kohden vuorokaudessa ja Honkajoella peräti 1 150 litraa.

Vähiten vettä käytetään Vehkalahdella ja Kaskisissa: 11 ja 30 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

Apukoulun käyneitä aiotaan ammattikouluihin

Apukoulun käyneiden ammattikouluttamista nykyisissä ammattikouluissa ryhdytään kokeilemaan.

Opetusministeriö asetti toimikunnan suunnittelemaan ja ohjaamaan kokeilua.

Toimikunta sai myös tehtäväkseen laatia tarvittavat opetussuunnitelmat. Lisäksi sen on suoritettava kokeilusta tutkimus.

Käynti kahvilassa kallistuu

Kahviloissa, kahvilaravintoloissa ja työmaaruokaloissa nousevat kahvin, pullan, virvoitusjuomien ja ruoka-annosten hinnat ilmeisesti jo vapuksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön hintaosaston osastopäällikkö Olavi Väyrynen kertoi, että maito- ja piimälasillisen sekä voinapin hinta nousee 1—2 penniä, kahvikupillisen ja kahviannosten hintoihin on tulossa 4 prosentin korotus, kahvileipien ja virvoitusjuomien hintoihin 3 prosentin ja ruoka-annosten hintoihin 3,5 prosentin korotus.

Juuston hinnat nousevat niinikään, sillä maataloustuloratkaisuun liittyvä juustopäätös on vielä antamatta. Se merkitsee noin 10 prosentin korotusta.

3–2 sinetöi tshekkien mestaruuden

Praha (HS)

Tshekkoslovakia on vuoden 1972 jääkiekkoilun maailmanmestari voitettuaan Neuvostoliiton 3—2.

Neuvostoliitto painosti ja hallitsi peliä melko selvästi alusta loppuun.

Neuvostoliiton maalivahti Vladislav Tretjakin torjunnat kahden ensimmäisen erän yhdeksännellä ensimmäisellä minuutilla oli puhdas nolla. Näiden kahdeksantoista peliminuutin aikana tshekit tekivät kaikki kolme maalia. Se riitti.

Tshekit taistelivat ja neuvostoliittolaiset kuumenivat. Ei paljoa, mutta riittävästi.

Tshekkoslovakian maailmanmestaruus ratkesi lopullisesti vanhan MM-konkarin Aleksander Ragulinin järjestäessä itsensä täysin tarpeettomasti jäähypenkille vajaat kolme minuuttia ennen pelin loppua.

Tshekkoslovakia johtaa 2—0. Maalintekijä Richard Farda (11) ottaa etunojaa ja Vladimir Martinec (vas.) riemuitsee. Neuvostopuolustus etsii kiekkoa, joka on jo Vladislav Tretjakin luistimissa.

Marimekon näytös menestyi Pariisissa

Pariisi (HS)

Suomen suurlähetystössä Pariisissa esiteltiin perjantaina Marimekon vaatteita kansainväliselle vierasjoukolle.

Tunnelma oli mitä paras, ja ranskalaisia lehti-ihmisiä oli mukana ilahduttavan paljon. Vieraina olivat mukana ainakin kauppaneuvos Edward Stockmann Rosy-rouvineen, Satu ja Irmeli Vuoristo ja kenkä-Irmeli Viherjuuri.

Ellen entinen muotitoimittaja, äskettäin Marie Claire-lehteen siirtynyt mme Claude Brouetkin oli läsnä ja piti kovasti näkemästään. Amerikkalaisen New Day -lehden toimittaja väitti, että Marimekon kokoelma oli parasta mitä hän Pariisissa oli nähnyt.

Samaa mieltä oli Gap-lehden päätoimittaja.

Suomalaiset tytöt Kristiina Mykkänen etunenässä olivat virkistävän erilainen poikkeus ranskalaisesta mannekiinikaartista.

Marimekko toi Pariisiin mukanaan neljä suomalaismannekiinia, sillä he ilmentävät parhaiten juuri näiden vaatteiden henkeä.

Koonnut Jarkko Rahkonen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia