Albiinokarhusta uusi vetonaula Korkeasaareen

Korkeasaareen syntyi vuoden ensimmäisenä päivänä erittäin harvinainen albiinokarhu. Sen turkki on lähes lumivalkoinen ja silmät täysin värittömät. Kuono muistuttaa lähinnä siankärsää.

18.4. 2:00

Albiinokarhu on Korkeasaaren uusi vetonaula ensi kaudella. Erittäin harvinainen synnytys tapahtui Korkeasaaressa tämän vuoden ensimmäisenä päivänä.

Albiinon turkki on lähes lumivalkoinen. Sen sijaan sen samanaikaisesti syntyneen veljen turkki on tavallisen ruskea.

Albiinokarhun silmistä puuttuu väri, mikä on albiinon tunnusmerkki. Korkeasaaren intendentti tohtori Ilkka Koivisto ei ole kuullut vastaavasta tapauksesta muissa eläintarhoissa.

Albiino on aivan yhtä ponteva kuin velipoikansakin, Koivisto vakuuttaa.

”Ei emokaan ole poikkeavaa pentuaan syrjinyt. Se on huolehtinut yhtä hyvin molempien pentujensa ruokinnasta ”

Ulkoministeri filosofina

Ulkoministeri Kalevi Sorsa sanoi sunnuntaisessa puheessaan mm. seuraavasti:

”Kansainvälisessä politiikassa on vallalla eräitä käyttäytymislakeja. Eräs niistä on sääntö, että ellei valtio ole niin selvässä voima-asemassa, että se voi muuttaa asemiaan, se pyrkii kaikin keinoin säilyttämään vallitsevat olot. Kaikki merkittävät valtiot pyrkivät juuri tähän nykyisen voimatason vallitessa. Tästä on seurannaisvaikutuksena Suomen asemaan se, että kernaasti nähtäisiin ulkopolitiikkamme takeena olevan se, että presidentti Kekkonen jatkaisi toimintaansa.”

Väyrynen vastahakoinen johtajaksi

Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti maanantaina olevansa vastahakoinen asettumaan keskustapuolueen puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun puoluekokouksessa.

Ehdotuksen Vävrysen valitsemisesta keskustapuolueen puheenjohtajaksi teki sunnuntaina Kuopiossa koolla ollut Nuoren Keskustan liiton valtuuskunta.

Perniössä puhunut Väyrynen sanoi omasta puolestaan yhtyvänsä NKL:n valtuuskunnan perusteluihin siitä että puolueen puheenjohtajan tulee olla henkilö, johon perinteinen kannattajakunta voi kaikissa tilanteissa luottaa.

Bore-yhtiö jarruttaa Turun siltahanketta

Turku (HS)

Turkulaiset odottavat kärsimättömästi Aurajoen yli rakennettavan neljännen sillan, ns. Myllysillan tuloa, mutta pahimmassa tapauksessa suunnitelma voi lykkääntyä vielä useilla vuosilla.

Kaupunginjohtaja Paavo Koponen totesi pallon olevan nyt Bore-yhtiöllä, jonka vanha ja suuri liiketalo Aurajoen rannassa lähellä Martinsiltaa jäisi aivan uuden sillan ja siitä johtavan kadun viereen.

Bore on myös valittanut suunnittelusta katuprofiilin muuttumisen takia. Alioikeudet ovat hylänneet valituksen ja nyt odotellaan Korkeimman oikeuden tekemää päätöstä.

Bore-yhtiön liiketalon (vas.) oikealla puolella olevat talot puretaan ja tilalle tulee Aurajoen yli rakennettavalta Myllysillalta johtava katuosuus. Oikealle nousee Marina-hotelli.

– –

Edellisestä Aurajoen siltatyöstä Turussa on kulunut aikaa jo 15 vuotta. Tällöin levennettiin Tuomiokirkkosilta ja työ kesti varsin kauan, koska liikennettä ylläpidettiin sillalla koko rakennustöiden ajan.

Olavi Suomalainen voitti Bostonin 76. maratonin

Olavi Suomalainen, 25-vuotias kokemäkeläinen kaivosinsinööriopiskelija, jatkoi suomalaisten maratonperinteitä voittamalla maanantai-iltana 76. Bostonin maratonin.

Olavi Suomalainen juoksi Bostonissa ensimmäisen täyspitkän maratonin ja pysytteli 1 211 juoksijan kärkipäässä alusta lähtien.

Amerikkalainen John White yritti pudottaa tasaisella osuudella takanaan pysyttelevät Jascinto Sabinalin ja Olavi Suomalaisen. White ei aikeissaan onnistunut.

Markku Salminen pääsi samalle sijalle kuin viime vuonna. Hän oli kahdeksas.

Espoo ja Vantaa ovat eri mieltä Linnaisten hinnasta

Espoon ja Vantaan arviomiehet eivät ole päässeet yksimielisyyteen Linnaisten alueen hinnasta mahdollisen alueliitoksen tapahtuessa.

Espoon mielestä Vantaan olisi maksettava Espoolle noin 1,1 milj. markkaa siitä hyvästä, että Espoo ottaisi alueen vastaan. – –

Vantaan arviomiesten ehdotuksen mukaan Linnaisten siirtäminen Espooseen tapahtuisi ilman taloudellista välienselvitystä. Kumpikaan kunta ei maksaisi alueliitoksesta mitään.

Kouluautot ajoon omistajavoimin

Monet helsinkiläisetkin autokoulut pyörittivät ajojaan opettajien lakosta huolimatta omistajien voimin. Eero Bomansson soitti kouluun ennen ajotuntiaan varmistaakseen tilanteen. Autokoulunopettaja Pauli Vilkko piti tuntinsa normaalisti.

Johtajat, omistajat ja perheenjäsenet pyörittelivät maanantaina kouluautoja yksikseen autokoulun opettajien aloitettua lakkonsa.

Vain kiireellisimmät tapaukset, kuten insinööriajoon valmistautuvien oppilaiden viimeiset ajotunnit pystyttiin hoitamaan omistajien voimin.

Tvk-laiseen Autokoulunopettajien liittoon kuuluu n. 800 jäsentä. Autokouluja on kaikkiaan n. 400, mutta niistä yli sata on pieniä, ainoastaan omistajien voimin toimivia, joten ne jäävät lakon ulkopuolelle.

Autokoulunopettajien liiton mukaan lakossa ei ole kysymys ainoastaan palkkataistelusta, vaan tärkeällä sijalla ovat myös työaikajärjestelyt.

Niillä pyrittäisiin takaamaan oppilaiden ajettavaksi koko se aika, josta he ovat maksaneet. Nykyisin osa ajasta menee mm. oppilaan vaihtoon.

Kuopiossa upea sähköautorata

Kuopio (HS)

Pohjoismaitten erikoisin pienoissähköautorata on valmistunut Kuopioon.

Ajoradan urat ovat muovia ja tätä materiaalia ei ole käytössä millään muilla pohjoismaisilla sähköautoradoilla.

Rata on sijoitettu juuri valmistuneeseen väestönsuojaan, jonne keskittyy muutakin Kuopion kaupungin nuorten kerhotoimintaa. Rata vihittiin käyttöönsä SM-kilpailuilla.

Kuopion pienoissähköautoilijoitten yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Seuri kertoi, että radan erikoisuutena ovat myös elektroniset kierroslaskijalaitteet. – –

Hienon kuopiolaisen radan pituus on 56 metriä ja siinä on kuusi ajorataa. Tähän asti Suomen suurimmalla Helsingissä sijaitsevalla radalla on pituutta noin 45 metriä.

Maassamme toimii tällä hetkellä neljätoista pienoissähköautoilijayhdistystä.

Titicaca-järven jättisammakot

La Paz, Bolivia (Los Angeles Times)

Suuret kymmenkiloiset taimenet ovat kadonneet korkealla Andeilla sijaitsevasta Titicaca-järvestä, mutta jäljellä on vielä miljardi jättikokoista yli kuudenkymmenen senttimetrin pituiseksi kasvavaa sammakkoa.

Nekin ovat jo kuitenkin vaarassa joutua säilykepurkkeihin ja sitä tietä amerikkalaisten valintamyymälöiden hyllyille.

Jättisammakko

Aymara-intiaanit, jotka asuvat Titicaca-järven rannoilla yli neljän tuhannen metrin korkeudella meren pinnasta Andien Altiplano-nimisellä ylätasangolla, ovat pyydystäneet järvestä kaikki taimenet.

Mutta jättimäiset sammakot ovat tähän saakka saaneet elää ja lisääntyä rauhassa – yksikään intiaaniäiti ei uskalla päästää lapsiaan lähellekään järven rantaa peläten, että sammakot loikkaavat esille ja hotkaisevat pikkulapset suuhunsa.

Nyt sammakot ovat kuitenkin joutuneet vaaraan. Bolivian hallituksen kehitystoimisto, joka yrittää luoda maahan uutta teollisuutta, on iskenyt silmänsä jättisammakoihin.

Se on säilönyt ja purkittanut sammakon koipia hyvällä menestyksellä ja kokeilee myös sammakoiden nahan parkitsemista ylellisiä nahkaesineitä varten.

Koonnut Pasi Oikarinen

Lue lisää: hs.fi/aikakone

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Historia